YLE Radio 1

Ykkösaamussa vanhan kulttuurin ja Suomen Kuvalehden mies, teol.maist. Tapani Ruokanen, kertoi etteivät presidentti Halosen kaudet presidenttinä olleet yhtä menestyksellisiä kuin Paasikiven ja Kekkosen ajat.

Ja miksei? Koska Halonen järjesti Suomelle huonot USA-suhteet. Ruokanen ei huomioi, että USA:n presidenttinä toimi ison osan Halosen presidenttiajasta eräs G.W. Bush, jonka kannattajat ja ymmärtäjät, ja erityisesti näiden poliittiset linjaukset, ovat eri maissa tänään syvästi sivuraiteella. Halosen olisi ilmeisesti pitänyt käydä "rapakon takana" kyyristelemässä kuten yksi isokokoinen savolainen pääministeri teki, antamassa tukensa Irakin sodalle & miehitykselle? Halosen olisi kaiketi pitänyt kieltäytyä antamasta tukeaan monikeskisen maailman eli (entisten) kehitysmaiden nousun ilmiölle? Halosen olisi lyhyesti sanottuna pitänyt toimia kritiikittömänä juoksupoikana eikä Suomen tasavallan presidenttinä?

Luulen Ruokasen Halos-kritiikkiä hudiksi. Valtaoikeuksien kaventaminen ja uusi, globaali maailmantilanne yhdessä tekevät sen, ettei 2000-luvun presidentin toimintaa voi oikeudenmukaisesti arvioida Paasikiven ajan kriteereillä. Paasikiven maailma oli pieni, Moskovan ja Lontoon väliin jäävä maailma. Nyt elämme globalisoituvalla pallolla. Halosen intressitkään eivät olleet samalla tavalla valtiolaitoskeskeiset, kuten paasikiviläisen maailman poliitikoilla.

Silti minäkin luulen, että Halonen olisi voinut viime vuosina olla profiililtaan terävämpi ja kansainvälisissä asioissa toimeliaampi. "High profile" -kiertue esim. Kiinaan, Indonesiaan, Intiaan, Egyptiin, Nigeriaan, Etelä-Afrikkaan, Brasiliaan, Argentiinaan ja Meksikoon olisi ollut asiaa. Kiertueellaan Halonen olisi propagoinut ihmisoikeusajattelua, avoimuutta ja monikeskisten globaalisuhteiden arvokkuutta ja siten omalta osaltaan pyrkinyt siirtämään painopistettä pois Venäjä-USA -akselilta.

Luulen että Halonen teki sen minkä pystyi mutta auktoriteettia puuttui. Sen Paasikivi ja Kekkonen saivat itselleen ihan erityisistä syistä, joita tämän EU-Suomen ei toivottavasti enää tarvitse kokea.

Aivan, useimmilta naisilta puuttuu auktoriteetti toimiessaan "miesten tehtävissä". Ainakin meidän miesten mielestä. Eivät nämä asenteemme hetkessä muutu.

Mielestäni sukupuolella ei ollut mitään tekemistä tuon kanssa, meille ei nyt vain sattunut mitään erityistä kriisiä joka olisi nostanut juuri presidentin arvovaltaa.

No nyt käsitin, mitä tarkoitit. Luin kai hieman hätäisesti.

Mutta presidentin valtaoikeuksien kaventamisesta johtuen ei oikeastaan enää voi olla kriisejä, jotka nostaisivat presidentin johtavaan tai kriittiseen asemaan?

Muuten, kun presidentinvaalista tehtiin suora kansanvaali, niin vallankäyttöä siirrettiin pian pääministerille, joka valitaan "välillisesti" kuten presidentti aikoinaan. Minusta on ollut oikein kaventaa presidentin valtaoikeuksia. Ymmärrän kuitenkin, jos jotkut haluavat puhua poliittisen eliitin kähminnästä, jolla valtaoikeuksia siirretään instanssille, joka ei suoraan ole kansalaisten päätäntävallan alainen.

Arvo Konservatiivi kirjoitti:Ymmärrän kuitenkin, jos jotkut haluavat puhua poliittisen eliitin kähminnästä, jolla valtaoikeuksia siirretään instanssille, joka ei suoraan ole kansalaisten päätäntävallan alainen.

Tärtärhän minä olen yrittänyt selittää, mutta ei tunnu oikein menevän sanoma perille. Mistä tulivat Vanhanen ja Kiviniemi, kenen valitsemana?

Arvo Konservatiivi kirjoitti:No nyt käsitin, mitä tarkoitit. Luin kai hieman hätäisesti.

Mutta presidentin valtaoikeuksien kaventamisesta johtuen ei oikeastaan enää voi olla kriisejä, jotka nostaisivat presidentin johtavaan tai kriittiseen asemaan?

Kyllä niitä vielä voi syntyä, viime eduskuntavaalien jälkeen tilanne oli todella sellainen että osaava presidentti olisi hyvinkin saanut ohjattua itselleen sitä arvovaltaa joka oli luisumassa pois puoluejohtajilta. Toki tuo tilanne oli harvinainen ja syntyi siitä että ainut varsinainen vaalivoittaja pelästyi vastuuta eivätkä hävinneetkään sitä juuri halunneet ottaa...

VeHy kirjoitti:

Arvo Konservatiivi kirjoitti:Ymmärrän kuitenkin, jos jotkut haluavat puhua poliittisen eliitin kähminnästä, jolla valtaoikeuksia siirretään instanssille, joka ei suoraan ole kansalaisten päätäntävallan alainen.

Tärtärhän minä olen yrittänyt selittää, mutta ei tunnu oikein menevän sanoma perille. Mistä tulivat Vanhanen ja Kiviniemi, kenen valitsemana?

Vanhasen ja Kiviniemen valinnalle vastattiin seuraavissa vaaleissa. Vastausta ei voi mielestäni tulkita väärin minkäänväristen lasien läpi, ja sen Väyrynen ainakin oivalsi heti.

Eikös se rahankeruu Suomessa ole luvanvaraista toimintaa,
josta välistävedoista poliittiset puolueetkin joutuneet vaikeuksiin - vaikkakin summittain
ohimennen tutkiskellen muodon vuoksi julkisuudessa unohduksiin hoidellen:
http://yle.fi/uutiset/puheenaiheet/2012 ... 84890.html

Ykkösaamu koitti tänään jälleen nostattaa kerjäläisteemaa esille, mutta siinäkin pitänee
olla sama laintulkinta kyseessä - että mikäli luvatta kerää rahaa julkisesti niin siitä joutuu
kiinniotetuksi seuraamuksin. Siis mikäli poliisi toimenkuvaansaa totetuttaa.
Poliittisesti kuitenkin sallittu jokakesäinen leikki rahaankeruulle.
Yksityisesti tietysti keskustelu tuttunsa kanssa vaikeuksissa sallittu ja sitten mikäli
suoraan hengen tai terveyden vaarassa ollut niin sallittuna avunpyyntö julkisuuteen.

Esiintymistilanteet soitantoineen taas ovat toritapahtumaa jne. niille osoitetulla alueilla.

Ykösaamun toimittaja just tuumas, että olemme kuin silmälasit päässä - emme näe maailmaa!

40 vuoden kokemuksen perusteella uskallan sanoa, että silmälasit juuri auttavat näkemään fyysistä maailmaa paremmin.

Ja mitä tulee teemaan "syrjäytyvät nuoret", niin on hyvä että virallinen Suomi on huomannut jotain vaaroista, jotka yhteiskuntaa odottavat, jos virallisille syrjäyttämiskäytännöille ei mitään tehdä. Toinen ongelma on, että virallisia syrjäyttämiskäytäntöjä kohdennetaan nyt myös yli 50-vuotiaisiin: mm. TE-keskuksia (entiset työvoimatoimistot) on käskytetty unohtamaan muut pitkäaikaistyöttömät kuin ns. nuoret - virkamiehillä on lupa auttaa enää nuorisotyöttömiä ja muita nuorisosyrjäyttämisvaarassa olevia.

Tänään oli opetusministeri Jukka Gustafsson kuultavana koululaisten syrjäytymisvaarasta,
jossa totesi mm. nyt olleen 60% yliopisto-opiskelijoista sellaisia joiden vanhemmissa
yliopistokoulutettuja ja 15% yliopistokouluttamattomien lapsia...
Yhteiskuntatakku myös oli esillä ja virikkeistä opiskeluun...
Itse annoin Yleinen mielipide / viikkokeskusteluun oman ratkaisumallini koululaisten
syrjäytymistä vastaan, jossa mm. ikäryhmien tasa-arvoistamiseksi olisi ratkaisuna
kahden lukukauden koulualoitukset vuosittain - jolloin loppuvuodesta syntyneet
saisivat tasoituksen nykyiseen käytäntöön, jossa lähes vuotta vanhemmat pikkulapset
aloittaa kouluopiskelunsa samoissa ryhmissä (suurempi osa loppuvuodesta syntyneitä syrjäytyy
myöhemmin - jäätyään jo alkuopetuksessa keskimääräisesti jälkeen iäkkäämmästä luokkaryhmästä).

Eilen oli myös vajaan tunnin iltaohjelma Radio Suomessa, jossa radioterapeutti Ben Furmanin
viimeinen lähetyvuoro kevätkauden päätteksi käsitteli syrjäytymistä...
Keskusteluissaan yleensä joitakin vaikeuksissaan olleita soittajia, mutta nyt keskustelivat
lyhyemmässä lähetyksessä keskenään Ben Furman ja asiantuntija-avustajansa...
Koululaisaihe heilläkin nousi päällimmäiseksi, ja lukivat joitakin ennakkoon lähetettyjä
kysymyksiä sekä kommentteja tulkitsivat. Laitoin itsekin em. Yleinen mielipide -linkkini
tiedoksi ohjelman viestikenttään sekä viittasin tämän YLE Radio 1:n foorumikeskustelun
loppumisenkin olevan syrjäyttämistä osaltaan - kun uutisten tiivisrytmisyyteen
Ylen keskusteluosioissa siirrytään (olisi tätäkin Foorumia voitu suositummaksi kehittää)...