YLE Radio 1

Kun ajat ovat huonot, on paras nojata parhaaseen ajatukseen, ajattelee tänään moni.

Niinpä Saksassakin on tänä syksynä aloittanut kaksi (2 kpl) uutta yleisfilosofista lehteä, jotka tuovat filosofista näkökulmaa nykyongelmiin. Philosophie-Magazin on kuukausijulkaisu, Hohen Luft ilmestyy kahdesti kuussa. Filosofiaa (theorein) näistä lehdistä ei tietenkään opi sen paremmin kuin kielilogiikastakaan vaan ei näistä haittaakaan pitäisi olla.

http://wissen.dradio.de/zeitschriften-p ... e_id=13540

Lisään vielä sivun [6] kirjasta; Filosofit -kirjoituksiin; pe 19.11.11 - 15:56 (14:56) /
viimeinen sana > ihmistä"... pitäisi olla monikossa > ihmisiä"...

> 1950 - Nykypäivä; Muut filosofit / Nykyfilosofia (17):
- --- 1921 - ------ Edgar Morin /
"Kehitys voi tuottaa vastuullisuutta ja globaalia tietoisuutta"...
- --- 1923 - ------ René Girard / "Osoittaakseen, että ihmisen halu -
toisin kuin eläimen ruokahalu - on aina seurausta toisen ihmisen halusta"...
- --- 1924 - 1995 Gilles Deleuze / "Piti filosofiaa käsitteiden rakentamisen
luovana prosessina pikemmin kuin yrityksenä löytää todellisuus ja heijastella sitä"...
- --- 1927 - 1998 Niklas Luhmann /
"Esitti, että kommunikaatio on ainut aidosti sosiaalinen ilmiö"...
- --- 1930 - ------ Michel Serres / "Löytää totuuksia tieteiden, taiteen ja nykykulttuurin
välisten yhteyksien kaaoksesta, ristiriidoista ja epäjärjestyksestä"...
- --- 1942 - ------ Daniel Dennett / "Väittänyt, että vapaan tahdon ja tietoisuuden lähde
on aivojen virtapiirien kytkennöissä ja se huiputtaa"...
- --- 1946 - ------ Marcel Gauchet / "Väittää, että -- pyhän elementtejä
kulkeutuu ihmisten välisiin suhteisiin ja muihin sosiaalisiin toimintoihin"...
- --- 1947 - ------ Martha Nussbaum /
"Vaatii perinpohjaista muutosta sukupuoli- ja perhesuhteisiin"...
- --- 1949 - ------ Isabelle Stengers / "Tieteen prosesseista ja keskittynyt tutkimaan
tieteen käyttöä sosiaalisiin tarkoituksiin ja sen suhdetta valtaan ja auktoriteetteihin"...

Syntymäpäiväsankari -ohjelmassa pe 18.11.11 toimittaja Jukka Arvassalo haastattelussa
ollut professorina ja tutkijana työskennellyt Sara Heinämaa (s. 18.11.1960).
Keskustelussa Arvassalo totesi "mielellä ei ole sukupuolta", joka myös Filosofit -kirjan
etukannessa sekä otsikkoviitteen kautta (kirjoitukseni 19.11.11 - 13.43) filosofilta;
- --- 1759 - 1797 Mary Wollstonecraft / Mielellä ei ole sukupuolta
Arvassalo ja Heinämaa totesivat em. sanonnalla olleen useita muita vastaavuuksia
Ruotsin kuningatar Kristiinan (1626 - 1689) kerrotulle lisäksi...
Käytännön määrittely em. Filosofit -kirjasta (kirjoitin 19.11.11 - 14:53) filosofilta;
- --- 1908 - 1986 Simone de Beauvoir / Mies määritellään ihmiseksi ja nainen naiseksi

Toki niihin muihinkin esillä oleviin kirjoihin filosofeista kannattaa tutustua...

Eiliseen ma 21.11.11 -kirjoituksen päiväys; pe 19.11.11 voi tulkita päivääedeltävänä
(lauantaille 19.11.11).
Seuraavasta lainauksesta jäi sanojen > tuottaa < > vastuullisuutta <
välistä pois sanat < vaurautta, mutta se näyttää myös murentavan ihmisten > ...

Jürgen Habermas esitti ns. tiedonintressiteorian 1960-luvun lopulla. Hän pyrki kumoamaan käsityksen, että asiantiloja koskevat paikkansapitäviksi arvioitavat uskomukset (l. tieto) olisivat mahdollisia neutraalilta pohjalta ja esitti sen sijaan, että on kolmenlaisia intressejä, joiden ohjaamina (vrt. 'ideologia' yleensä) päädymme tietoon (ja totuuksiin). Intressit ovat JH:n mukaan arjen käytännönelämästä lähtöisin. Systemaattis-objektiivisiksi tiedostusmuodoiksi (tieteet) järjestettyinä ja niihin sisältyvinä intressit toimivat kuin filttereinä suodattaessaan epäadekvattia infoa adekvaatista.

Tieteitä ohjatessaan intressit paljastavat tieteen tai tieteenharjoittajan "asennetta": tavoite on joko luonnon tai toisten ihmisten hallinta (= luonnon- & ihmistieteiden yleisvinkkeli yhä edelleen), tai se on pyrkimys ymmärtää itselle/meille vieraan elämäntavan outoutta (kuten Arvo-sedän & muiden Historian Miesten hermeneuttinen asenne), tai se on itsen ja toisten vapauttaminen huonoista oloista, tiedottomuuden kahleista, nälästä, sorrosta tms. negatiivisesta, siis emansipaatio (Habermasin mukaan Marxin maailmaantuoma asenne).

Suuri suomifilosofi Lauri Routila esitti Habermasille kysymyksen, mihin tämä unohti teoreettisen intressin. Habermas ei koskaan vastannut, koska se ei sopinut hänen pirtaansa. Sen sijaan hän unohti koko "tiedonintressiteorian" ja alkoi höpistä "kommunikatiivisuudesta". Sekin sinällään aivan positiivinen askel - tarkastella ihmisen maailmaa kanssakäymiseen liittyvän kommunikatiivisuuden luojaroolin kautta - mutta ongelmien kasautuessa hän hyppäsi oikeusteoreettisiin pohdintoihin... Habermasilla oli avaimet vastata Routilalle, siis omassa kirjassaan, mutta marxilais-pragmatistinen haahuilu ja yritys "sovittaa" yhteensopimattomia (transsendentaalilogiikka vs. naivi positivismi & filosofia vs. tiede & cetera) estivät hänen tiedostusprosessinsa kohoamisen Puhtaan Järjen ylväisiin sfääreihin... ;)

K-meleon, olen joskus lukenut teknisestä, hermeneuttisesta ja emansipatorisesta tiedonintressistä. Mitä tuo teoreettinen tiedonintressi olisi näihin verrattuna?

Emansipatoriseen tiedonintressiin kuuluvat muistaakseni paitsi marxilaisuus, myös feminismi ja Freudin psykoanalyysi?

Itselleni tutuin tiedonintressi lienee hermeneuttinen tiedonintressi, kun olen opiskellut historiaa.

Niin, kai feminismi on luettava emansipatoriseen luokkaan.

Lyhyesti: teoreettinen tiedonintressi on mm. sitä, että on kiinnostunut tiedosta tiedon vuoksi, totuudesta totuuden vuoksi - mahdolliset käytännöllisemmät intressit sivuuttaen: että on kiinnostunut käsittämään sen, miten tapahtuu se mikä tapahtuu (havaitseminen & tiedostus). (Epäilen, että Routila esittäisi asiaa näin yksioikoisesti. Vaan en ole Routila vaan paljon yksioikoisempi tapaus. Niin tai näin, Routila kaiketikin katsoi, että Habermas yksinkertaistaa, että yhtäältä on muutakin tiedostusta kuin ulkomaailman tiedostus, toisaalta tiedostuksen intressejä ei ole syytä rajata pariin ilmeisimpään.)

Tarkennus: mitä ilmeisimmin teor.intressiin pohjaava tieto ei ole samaa empiiristä l. kokemustietoa kuin em. kolmeen intressiin pohjaava käytännöllisempi tieto. Teor. intressiin pohjaava teor. tietämys koskee ensisijaisesti näiden (emp.) tietojen ehtoja: millä ehdoilla voin tietää sitä-sun-tätä?

Sitähän transsendentaalifilosofia juuri on. Kokemuksen yleensä ehtojen hahmottamista & selventämistä, niiden rakenteiden ja toimintojen märehtimistä, joiden on oltava jotta kokemusta olisi: transsendentaalifilosofia on kokemusehtojen käsitteellistä "elaboraatiota" (oikeastaan: se on "transsendentaalianalytiikkaa", mikä termi löytyy jo Puhtaan järjen kritikistä), jolloinka transsendentaalilogiikka on lähinnä ko. ehtojen loogisten yhteyksien selventämistä, niiden mahdollisten hierarkkisten suhteiden paljastamista ym. Käytännössä transs.fil. ja transs.log. käyvät yhteen. Se on theorein, sen "ei-näkyväisen" mietintää, joka ei ole asteille annettuna, mutta tapahtuu silti tässä ja nyt.

Ei ole olemassa mitään transsendentaalimaailmaa eikä -sfääriä sinänsä. So. ei muuta kuin tämä kokemusehtojen loogillinen selvennys, tässä ja nyt, tietoisuuden piirissä, ajatuksen työnä. Ilman ennakkoehtoja tai -oletuksia: metafysiikassa oletettiin ja oletetaan (erityisesti tieteiden piirissä) paljon ja kaikenlaista, maailma koostuu milloin mistäkin, on milloin minkäkinlaatuista ja riippuu siitä tai tästä, mutta transsendentaalilogiikassa koetetaan tulla toimeen ilman metafyysisiä olettamuksia. "Tuonpuoleisuus" eli luonnon maailma, fysis, kosmos, ei ole olettamus, koska transs.loogikko katsoo sen olevan olemassa - kyse on sitä koskevan tiedostuksen ehtoista. Se on se, mikä kiinnostaa.

Historialliseen maailmaankaan ei ole muuta tietä kuin fyysisten jätösten kautta. ;)

[...jatkuu]

On myös syytä aina muistuttaa - meillähän ei ole luonnollisen kielen termejä edes 'datan', 'informaation' ja 'tiedon' käsitteellisille eroille - että Habermasin diskurssissa oli ensisijassa kyse tiedostuksesta ja siihen pohjaavasta tietämyksestä: ranskalaiset ja saksalaiset tekevät tietoon ja tietämiseen liittyen käsite-eron, joka ei mm. englannin ja suomen puhujille ole välttämättä luontainen, koska näissä kielissä ei vastaava erottelu oli arkea: savoir & connaissance, Erkenntnis & Wissen.

Noin 30 vuotta sitten ranskalaiset Michel Foucault ja Francois Lyotard toivat anglomaailmankin tietoisuuteen omat connaissance- ja savoir-käsitteensä, mutta olisi väärin sanoa vasta heidän kiinnittäneen asiaan huomiota, sillä nämä tietoon liittyvät käsite-erot ovat olleet tiedossa post-kantilaisesta ajattelusta lähtien (ns. saksalainen idealismi).

1800-luvun puolivälissä kehittynyt uuskantilaisuus ja 1900-luvun alussa kehittynyt fenomenologia ovat vahvimmat teoreettisen intressin ylläpitäjät. Sikäli on paradoksaalista, että etenkin uuskantilaisuus on intellektualisesti uudelleenstrukturoinut kaikki tärkeimmät ihmistieteet (historia, oikeustiede, politologia/valtio-oppi, taloustiede) ja perustanut pari uutta (psykologia, sosiologia). Sanoisin, että tuo produktiivisuus oli mahdollista juuri uuskantilaisuuden totuudellisuuden ansiosta. Takaisin Kantiin!

Kantin myötä kävi mahdolliseksi Erkenntnistheorie, tietoteoria, ja vajaat 100 vuotta sen jälkeen 1900-luvun alussa esitettiin filosofisille ja varhaisille psykologisille tietämistä ja tietoa koskeville käsityksille laajennus, sociologie de la connaissance (E. Durkheim), Wissenssoziologie (K. Mannheim). Foucault ja Lyotard esittivät teesejään puolivuosisataisen perinteen varassa. Mutta tämä on jo asian ohi puhumista.

'Teoreettinen' kuulostaa usein turhan komialta, joten tässä tiedostus-yhteydessä theoreinin voi suomentaa 'tarkasteluna'. Kyse on siis sellaisesta tarkastelevasta intressistä, joka pyrkii selventämään ulkomaailman tiedostuksen ehtoja ja näin tein myös perustelemaan Habermasin "intressiteoriaa", jos se mitään perusteluja tarvitsee. Habermas kyllä painotti ajattelun ja tiedostuksen sosiaalista sidonnaisuutta, mikä filosofeilta helposti unohtui, mutta tässäkään ei ollut mitään varsinaisesti uutta, koska uuskantilaisille ko. sidonnaisuus oli tosiasia ja myös fenomenologian perustaja E. Husserl päätyi sosialisidonnaisuuden huomioimaan. Pointsi on siinä, ettei transs.logiikkaa pidä korvata sosiaalilogiikalla eikä yht.kuntatieteellä, koska tällöin siirrytään empiriaan, jonka ehtoja tarkasteleva theorein hahmottaa. Suomessa mm. Reijo Wilenius on lyhyesti ja selkeästi tematiikkaa käsitellyt: Tietoisuus ja yhteiskunta (1972). Muistelen, että hän teki ko. kirjassa joitakin turhan hätäisiä tulkintoja, mutta opus on edelleen luettava.

(Sait mut innostumaan, yllytit! ;))

Kiitos! Tyhjentävä selvitys. En tiedä paljonko ymmärsin, mutta tottahan se ainakin on ettei historialliseen tietoon ole muuta tietä kuin menneisyyden jätteet. (Ainakin kun sitä Pelle Pelottoman aikakonetta ei ole vielä keksitty).

Immanuel Kantia en ole lukenut, mutta minulla on hänestä sellainen käsitys ettei hän ihmisenä olisi ollut niin miellyttävä, mutta kukapa olisi. Hän oli ilmeisesti poikamies koko elämänsä (?)(ja niin ehkä minäkin?). En pidä hänen joistakin käsityksistään, mutta se on tietysti subjektiivista. Olen lukenut joskus hänen opetuksistaan joistain oppikirjoista, mutta en ole siis lukenut hänen omia teoksiaan.
Mutta olet ainakin hyvin perehtynyt tähän asiaan.

Pidän paljon filosoimisesta.
Eniten pidän kuitenkin totuudenpuhumisesta.

Filosofia,- ja totuus kävelevät joskus käsikäteä, mutta myöskin käsi kaukana kädestä.

Minä harrasta totuudenpuhumista...... Usein filosfisella vertauksella.

Tänään Kultakuumeen lopulla oli puhetta tästä aiheesta - miksi filosofoimme.
Luin kirjan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Castr%C3A9n
Paavo Castrén (s. 1938), klassisen fiologian emeritusprofessori ja
"maailman johtavia Pompeji-tutkijoita" julkaisi viime vuonna kirjan (27.9.2011);
Uusi antiikin historia / Otava - http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimai ... ren_paavo/
Paavo Castrén palkittiin Helsingin kirjamessuilla Suomen tietokirjailijat ry:n tilaisuudessa:
http://www.otava.fi/medialle/tiedotteet ... apalkinto/
Tämän tilaisuuden läsnäolijana seisoin tapahtumainfon vierassä kuulemassa
Castrénin vielä lausuessa kiitoksensa itsensä ja muiden palkittujen puolesta.
Messuohjelmassa kirjalle oli ilmoitettu myös esittely Hannu Taanilan haastattelussa,
mutta siitä hieman myöhästyin...
Tutustuin itse kirjaan ja kirjoitan siitä lainattuna otteita tänne.
Paavo Castrén päiväsi esipuheensa lukijalle huhtikuulla 2011,
jossa lainasi suomentaen - "näin:
"Vain harvat ymmärtävät esitelmöitsijöiden filosofointia,
mutta monet ymmärtävät tavallisten ihmisten kertomatyyliä."
Gregorius Toursilainen (538-594): Historia Francorum (Frankkien historia),
esipuhe."
Kirja etenee aikajärjestyksellä, josta kirjoitan pääotsikot yhteen koottuna:

- "Antiikin historian ajalliset ja paikalliset rajat
- Aigeianmeren alueen pronssikausi (3000-1000 eKr.)
- Italian rautakautiset kulttuurit (1000-725 eKr.)
- Kreikan geometrinen aika (900-725 eKr.) - Rooman varhaishistoria (753-730 eKr.)
- Kreikan orientalisoiva aika (726-610 eKr.)
- Etrurian ja Latiumin orientalisoiva aika (730-580 eKr.)
- Kreikan arkaainen aika (610-480 eKr.)
- Rooman kuningasajan loppuvaiheet (580-509 eKr.)
- Kreikan klassinen aika (480-360 eKr.)
- Rooman kuninkaiden karkotus ja tasavallan synty (509-350 eKr.)
- Makedonian nousu kreikkalaisen maailman johtoon (360-323 eKr.)
- Hellenistinen aika (323-30 eKr.) - Rooman keskitasavallan aika (400-200 eKr.)
- Rooman tasavallan loppuaika (200-30 eKr.) - Augustuksen aika (30 eKr.-14jKr.)
- Varhainen keisariaika (14-69) - Flavius-sukuiset keisarit (69-96)
- Ottopoikakeisarien aika (96-192) - Severusten aika (193-235)
- Sotilaskeisarien aika (235-284) - Diocletianus (284-305)
- Constantinuksesta tulee Konstantinus Suuri - Konstantinus Suuren uudistukset (306-337)
- Constantius II (337-361) - Valentinianus I, Valens, Gratianus ja Valentinianus II (364-392)
- Kirkkoisät - Theodosius I ja hänen poikansa: valtakunnan yhdistäminen ja uusi jako (379-423)
- Galla Placidia ja Valentinianus III (423-455) - Theodosius II:n hallituskausi (408-450) Itä-Roomassa
- Keisarit Leo ja Zeno (457-491) - Länsi-Rooman viimeiset vuosikymmenet (455-476)
- Itä-Rooman keisari Anastasius (491-518) - Theoderik Suuri Italian kuninkaana (497-526)
- Itä-Rooman keisarit Justinus ja Justinianus (518-565) - Myöhäisantiikin erityispiirteitä"

Viimeisellä tekstisivulla Paavo Castrén suomensi Rooman valtakunnan tuhoutumisen
sadoista esitetyistä syistä myöhäisantiikin tutkija André Piganiolin ajatuksen":
- "Roomalainen sivilisaatio ei kuollut omia aikojaan. Se murhattiin!"."
Huutomerkkiinsä kirjan ajallinen tekstisisällys päättyy.

Uusi antiikin historia / Paavo Castrén -kirjasta keräsin henkilönimiä ikä- ja paikkatietoineen
otsikoiden järjestyksessä edeten, joiden tietoja voi kirjasta ja muista lähteistä täydentää:

- Mykeneläisiä sankareita; Argonautit -runoelma / Apollonios Rodoslainen kirjoituksesta
kaikkiaan noin 50, mutta nimiluettelo vaihteli (3000-1000 eKr.)
- (1000-725 eKr.) -- (900-725 eKr.) Eeppinen runous; - Homeros (n. 700-luvulla eKr.)
- Hesiodos (n. 700-luvulla eKr.) - (753-730 eKr.) -- (726-610 eKr.) Lyriikan synty;
- Kallinos (n. 700-650 eKr.) efesoslainen - Arkhilokhos (600-luvulla eKr.) paroslainen
- Mimnermos (n. 650-600 eKr.) kolofonilainen - Alkman (600-luvulla eKr.) spartalainen
- Tyrtaios (600-luvulla eKr.) spartalainen - (730-580 eKr.) -- (610-480 eKr.) Luonnonfilosofia;
- Thales (n. 624-546 eKr.) miletoslainen - Anaksimandros (n. 610-546 eKr.)
- Anaksimenes (n. 585-525 eKr.) - Pythagoras (n. 560-500 eKr.) samoslainen
- Ksenofanes (n. 570-470 eKr.) kolofonilainen - Herakleitos (540-475 eKr.) efesoslainen
- Lyriikka; - Arion ja Terpandros (600-luvulla eKr.) lesboslaiset
- Sapfo (n. 630-570 eKr.) Sisiliassa - Alkaios (synt. n. 620 eKr.) lesboslainen
- Theognis (-mannermaalla) - Draama ja proosakirjallisuus;
- Hekataios (n. 560-490 eKr.) miletoslainen - Hellanikos (n. 490-400 eKr.) lesboslainen
- Eläinsatuja; - Aisopos (500-luvulla eKr.) alkujaan traakialainen tai fryygialainen orja,
jonka sadut ensimmäisenä koonnut Demetrios Falerolainen - Arkkitehtuuri;
- Rhoikos ja Theodoros (500-luvulla eKr.) - (580-509 eKr.) -- (480-360 eKr.) Kuorolyriikka;
- Stesikhoros (n. 630-560 eKr.) Etelä-Italia / Sisilian Himerassa
- Pindaros (n. 520-440 eKr.) teebalainen - Tragedia; - Aiskhylos (525-456 eKr.) eleusiislainen
- Sofokles (n. 496-406 eKr.) - Euripides (n. 485-406 eKr.)
- Komedia; - Aristofanes (445-385 eKr.)
- Historiankirjoitus; - Herodotos (-teos n. 560-479 eKr.) halikarnassoslainen
- Thukydides (-teos päättyy 410 eKr.) - Sofistit ja filosofit; - Esisokraatikot;
- Parmenides (520-440 eKr.) - Zenon (490-420 eKr.) - Anaksagoras (500-428 eKr.) efesoslainen
- Demokritos (n. 460-370 eKr.) Traakian abderassalainen - Sofistit;
- Protagoras (synt. 485 eKr.) Traakian abderassalainen
- Gorgias (n. 483-376 eKr.) Sisilian leontinoislainen - Platon (426-347 eKr.) - Koulukunta;
- Isokrates (436-338 eKr.) - Aristoteles (384-322 eKr.) - Kyynikot;
- Theofrastos (n. 371-288 eKr.) - Lääketiede; - Hippokrates (n. 460-377 eKr.) koslaisena
- Retoriikka; - Lysias (n. 445- n. 380 eKr.) - Demosthenes (384-322 eKr.) attikalaisena
- (509-350 eKr.) -- (360-323 eKr.) -- (323-30 eKr.) Aleksandrian koulukunta; - Kallimakhos
- Theokritos syrakuslainen - Matematiikka ja astronomia; - Arkhimedes - Koulukunta;
- Epikuros (341-270 eKr.) Ateena / samoslainen - Historiankirjoitus;
- Timaios (n. 356-260 eKr.) tauromeniolainen / Ateena - Polybios (n. 200-118 eKr.)
- Kuvanveisto; - Lysippos (n. 390-300 eKr.) sikyonilainen - Maalaustaide;
- Apelles (synt. n. 380 eKr.) kolofonissalainen - (400-200 eKr.) Kirjallisuus;
- Livius Andronicus (esillä 240 eKr. alkaen) - Gnaeus Naevius (esillä 235 eKr. alkaen)
- Quintus Ennius calabrialainen - (200-30 eKr.) Komedia;
- Plautus, Titus Maccius (255/250-184 eKr.) Umbrian sarsinaslainen
- Terentius, Publius ... Afer (n. 195-159 eKr.) - Tragedia;
- Pacuvius, Marcus (n. 220-130 eKr.) brundisiumilainen - Accius, Lucius (n. 170-86 eKr.)
Jatkan kirjan henkilöluetteloa myöhemmin lisää...

Paavo Castrén / Uusi antiikin historia -kirjasta henkilönimiä ikä- ja paikkatietoineen:

- Satiiri; - Lucilius, Gaius (n. 180-102 eKr.) - Kansantribuunit (puhujat);
- Gracchus-veljekset, Tiberius (162-133 eKr.) ja Gaius (153-121 eKr.) - Oikeuspuhuja;
- Cicero, Marcus Tullius (106-43 eKr.) - Proosa; - Varro, Marcus Terentius (116-27 eKr.)
- Caesar, Gaius Julius (100-44 eKr.) - Sallustius, Gaius ... Crispus (86-34 eKr.)
- Cornelius Nepos (100-27 eKr.) - Runous; - Lucretius, Titus (n. 98-55 eKr.)
- Parthenios (vuodesta 73 eKr. Roomassa) Nikaian bithynialainen
- Catullus, Gaius Valetius (87/84-54 eKr.) Veronna / Rooma
- (30 eKr.-14 jKr.) Kirjallisuus ja -elämä; - Asinius Pollio, Gaius (76-4 eKr.)
- Gaius Octavius / Octavianus, Augustus (63 eKr.-14 jKr.)
- Messalla, Marcus Valerius ... Corvinus (n. 64 eKr.-8 jKr.) - Maecenas, Gaius (70 eKr.-8 jKr.)
- Runous; - Cornelius Gallus, Gaius (69-26 eKr.)
- Vergilius, Publius ... Maro (70-19 eKr.) mentualainen
- Horatius, Quintus ... Flaccus (65-8 eKr.) Apulian venusialainen
- Propertius, Sextus (n. 47-15 eKr.) Asisiumista - Tibullus, Albius (50-19 eKr.) - Sulpicia
- Ovidius, Publius ... Naso (43 eKr.- n. 18 jKr.) Keski-Italian sulmenlainen - Proosa;
- Livius, Titus (59 eKr.-17 jKr.) pataviumilainen Adrianmeren luoteisrannikolta
- Seneca vanhempi, Lucius Annaeus (n. 55 eKr.-40 jKr.)
- Dionysios Halikarnassoslainen (synt. n. 60 eKr.)
- Vitruvius, Marcus (tai Lucius) ... Pollio (synt. 1. vuosisadan alussa) - (14-69) Keisarit;
- Tiberius (42 eKr./14-37 jKr.) - Galigula (12/37-41) - Claudius 10 eKr./41-54 jKr.)
- Nero (37/54-68) - Galba (3 eKr./68-69 jKr.) - Otho (32/69-69) - Vitellius (12/69-69)
- Kirjallisuus ja -elämä; - Velleius Paterculus, Gaius (n. 20 eKr.-31 jKr.)
- Faedrus, Gaius Julius (phaedrus) (n. 15 eKr.-50 jKr.) alkujaan traakialainen orja
- Seneca nuorempi, Lucius Annaeus (n. 6 eKr.-65 jKr.) cordubalainen Roomaan
- Lucanus, Marcus Annaeus (39-65) Senecan veljenpoika - Persius, Aulus ... Faccus (34-62)
- Petronius, Titus (tai Gaius) ... Arbiter (lienee kuollut 65 jKr.) - (69-96) Keisarit;
- Vespasianus, Titus Flavius (9/69-79) - Titus, Flavius Vespasianus (39/79-81)
- Domitianus (/81-96) - Kirjallisuus ja -elämä;
- Statius, Publius Papinius (n. 40- n. 96) napolilainen
- Plinius vanhempi, Gaius ... Secundus (23-79) Gallian (comolainen)
- Quintilianus, Marcus Fabius (n. 35- n. 100) Hispanian calagurrislainen
- Josefus, Titus Flavius (37- n. 100) juudealainen Roomaan vuonna 64
- Martialis, Marcus Valerius (n. 40-104) Hispanian terraconensislainen
- Musonius Rufus, Gaius (1. vuosisata) stoalainen filosofi Roomassa - (96-138) Keisarit;
- Nerva (n. 30/96-98) - Trajanus (53/98-117) Hispanian italicalainen
- Hadrianus (/117-138) Hispanian italicalainen

Paavo Castrén / Uusi antiikin historia -kirjasta henkilönimiä ikä- ja paikkatietoineen:

- Kirjallisuus ja -elämä; - Columella, Lucius Junius Moderatus (1. vuosisadalla) hispanialainen
- Frontinus, Sextus Julius (n. 30-103) - Historia ja filosofia;
- Plutarkhos (n. 45-125) Boiotian khaironeialainen
- Tacitus, Publius (tai Gaius) Cornelius (n. 55-120) mahdollisesti Galliasta
- Suetonius, Gaius ... Tranquillus (n. 70-140) Pohjois-Afrikasta
- Epiktetos (n. 55-138) Fryygiasta orjana Roomaan - Satiiri;
- Juvenalis, Decimus Junius (n. 60- n. 135) aquinumilainen - (138-192) Keisarit;
- Antoninus Pius (/138-161) - Marcus Aurelius (/161-180) - Lucius Verus (/161-169)
- Commodus (/180-192) - Kirjallisuus ja kulttuuri; - Ignatios (n. 100-luvulla)
- Pausanias, Periegeetti "Matkaopas" (synt. 100-luvulla) Vähä-Aasian lyydialainen
- Apollonios Tyanalainen (synt. 100-luvulla) Kappadokiasta
- Appianos (kuoli n. 160) aleksandrialainen
- Arrianos / Flavius Arrianus (n. 95-170) Bithynian nikomedeialainen
- Fronto, Marcus Cornelius (synt. n. 100) - Herodes Aiticus, ... (101-177)
- Lukianos (n. 120-180) Syyrian samosalainen
- Apuleius, Lucius (n. 125-180) Numidian madauralainen - Pantainos (100-luvulla)
- Gellius, Aulus (synt. n. 130) - Galenos / Claudius Galenus (n. 130-199) pergamonilainen
- Gnostilaisuus (tieto); - Simon Magnus (1. vuosisata) - Markion (n. 85-160)
- Aleksandrialainen Valentinos (n. 100-170) - Mani / manikealaisuus (200-luvulla)
- (193-235) Keisarit; - Septimus Severus (193-211) - Caracalla (211-217) - Geta (211-212)
- Elagabalus (218-222) - Aleksanteri Severus (222-235) - Juridinen kirjallisuus;
- Gaius (n. 2. vuosisata) - Papinianus, Aemilius (100-luvulta - kuoli 212)
- Ulpianus, Domitius (synt. 100-luvulla) Foinikian tyroslainen - Paulus, Julius
- Historioitsijat; - Cassius Dio (Dion Kassios), Cocceianus (n. 155-235) Bithynian nikealainen
- Athenaios (n. 200-luvulla) Egyptin naukratislainen - Herodianos (n. 180-255)
- Kristilliset apologeetit (puolustuspuhujat);
- Justinus Marttyyri (n. 100-165) Palestiinan neapolislainen - Irenaeus (synt. n. 150)
- Clemens Aleksandrialainen, Titus Flavius (n. 150-215)
- Tertullianus, Quintus Septimus Florens (n. 155-220) karthagolainen
- Origenes (n. 185-253) aleksandrialainen - Cyprianus, Thascius Caecilius (n. 200-258)
- Sotilaskeisarien aika (235-284); - Maximinus Thrax (235-284) traakialainen
- Gordianus I, II, ja III (235-284) - Filippus Arabs (244-249) - Decius (249-251)
- Trebonianus Gallus (251-253) - Valerianus (253-260) - Gallienus (253-268)
- Claudius Gothicus (268-270) - Aurelianus (270-275) - Tacitus (275-276) - Probus (276-282)
- Carus (282-284) - Henkinen elämä; - Aelianus (Ailianos), Claudius (n. 170-235)
- Plotinos (205- n. 270) egyptiläinen - Longinos (Longinus), Cassius (n. 210-273)
- Deksippos (200-luvulla) - Kaksi keisaria / Tetrarkia; - Diocletianus (284-305) --
- Konstantinus Suuri (306-337)

Paavo Castrén / Uusi antiikin historia -kirjasta henkilönimiä ikä- ja paikkatietoineen:

- Henkinen elämä; - Arnobius (synt. n. 250) Pohjois-Afrikan sicca venerialainen
- Lactantius / Lucius Caccilius Firmianus (synt. n. 250) pohjois-afrikkalainen
- Porfyrios / Malkhos (300-luvulla) - Porohairesios (synt. n. 276) Kappadokian kreikkalainen
- Uskontopolitiikka; - Donatus / donatolaisuus (300-luvulla) - Areios / areiolaisuus (330-luvulla)
- Kirjallisuus; - Eusebios (265-340) - Antonius Suuri / Pyhä (n. 250- n. 356) egyptiläinen
- Pakhomios (287-347) egyptiläinen - 300-luvun lopun -kulttuuri;
- Ausonius, Decimus Magnus (310-395) burdigalainen - Donatus, Aelius (300-luvulla)
- Himerios (n. 310-390) ateenalainen - Libanios (n. 317-393) Antiokiana kreikkalainen
- Eutropius (300-luku) roomalainen
- Ammianus Marcellinus (n. 325-400) Antiokian kreikkalainen - Eunapios (n. 345-420)
- Symmachus vanhempi (kuoli 376) - Symmachus nuorempi (340-402) "Orator" (puhuja)
- Claudianus, Claudius (n. 370-404) aleksandrialainen
- Macrobius, Ambrosius Theodosius (300-400-luvulla) pohjois-afrikkalainen
- Idän kirkkoisät; - Basileios Suuri (n. 330-379) - Gregorias Nazianzolainen (n. 329-390)
- Gregorios Nyssalainen (330-395)
- Johannes Khrysostomos "Kultasuu" (n. 345-407) antiokialainen
- Läntiset kirkkoisät; - Ambrosius (339-397)
- Hieronymus, Sophronius Eusebius (n. 347-420) Stridonin dalmatialainen
- Augustinus, Aurelius (354-430) thagastessalainen (Algeriassa) / 400-luvun harhaopit
("Augustinus laski vuonna 428" 88 harhaoppia);
- Pelagius / plagiolaisuus (400-luvun alussa) - Simeon Stylites "Pylväspyhimys" (kuoli 459)
- Nestorios / nestoriolaisuus (synt. 380-luvulla) Syyriassa - Kaksi keisaria;
- Theodosius I (347/379-395) Hispanian caucalainen - Valentinianus III (417/423-455)
- 400-luvun alun runoilijat; - Martianus Capella karthagolainen - Rutilius Namatianus
- Sidonius Apolliaris, Gaius Solius (n. 430-485) gallialainen (Lyonista) - Keisarit;
- Theodosius II (408-450) - Leo (457-474) - Zeno (474-491) - Anastasius (491-518)
- Theoderik Suuri (450-luku/497-526) - Justinus (518-527) - Justianus (527-565)
- Kirjallisuus Itä-Roomassa (527-565); - Zosimos bysanttilainen - Prokopios
- Priscianus (400-luvun lopulta) Pohjois-Afrikan mauretanialainen - Henkinen elämä;
- Symmachus nuorin (kuoli 525) - Boéthius (n. 480-525) - Cassiodorus (485-580)
- Jordanes (500-luvulla) gootti - Katolinen kirkko; - Benedictus Nursialainen (n. 480-547)
- Gregorius I Suuri (paavina 590-604).

Tällä viikolla ollut uudella paikallaan YLE Radio 1:n Aamun (Päivän) mietelause klo 06:57,
jossa valittuna olleet antiikin filosofien näkemyksiä hyveistä (em. listauksen henkilöitä mm.).

k-meleon kirjoitti:Sitähän transsendentaalifilosofia juuri on. Kokemuksen yleensä ehtojen hahmottamista & selventämistä, niiden rakenteiden ja toimintojen märehtimistä, joiden on oltava jotta kokemusta olisi: transsendentaalifilosofia on kokemusehtojen käsitteellistä "elaboraatiota" (oikeastaan: se on "transsendentaalianalytiikkaa", mikä termi löytyy jo Puhtaan järjen kritikistä), jolloinka transsendentaalilogiikka on lähinnä ko. ehtojen loogisten yhteyksien selventämistä, niiden mahdollisten hierarkkisten suhteiden paljastamista ym. Käytännössä transs.fil. ja transs.log. käyvät yhteen. Se on theorein, sen "ei-näkyväisen" mietintää, joka ei ole asteille annettuna, mutta tapahtuu silti tässä ja nyt.

petri kirjoitti:Immanuel Kantia en ole lukenut, mutta minulla on hänestä sellainen käsitys ettei hän ihmisenä olisi ollut niin miellyttävä, mutta kukapa olisi. Hän oli ilmeisesti poikamies koko elämänsä (?)(ja niin ehkä minäkin?). En pidä hänen joistakin käsityksistään, mutta se on tietysti subjektiivista. Olen lukenut joskus hänen opetuksistaan joistain oppikirjoista, mutta en ole siis lukenut hänen omia teoksiaan.

Minulla on hieman samanlainen ongelma Hegelin kanssa. Siis etten oikein jaksa ilahtua kaikista Hegelin teeseistä, sikäli kuin olen niitä käsittänyt. Hänen Logiikan tieteestään on hiljattain ilmestynyt 1. osa suomeksi. Herättääkö innostusta? Käännöksen alussa on muutamia alkusanoja ja johdantoja, mm. suomalaiskääntäjien/-toimittajien pitkähkö "pakina". Viime vuosikymmeninä paljon keskusteltu transsendentaalilogiikan ja Hegelin "Logiikan" suhde ei tule kovin hyvin eikä selkeästi esitetyksi. Ehkä Oittisen (epä-/) mieltymysten takia? Mitä sanotte, onko Hegelin "Logiikka" transsendentaalilogiikkaa vaiko paluuta metafysiikkaan?

Immanuel Kant oli käsittääkseni erinomaisen miellyttävä ja henkevä seuramies. Siis joidenkin vanhojen kirjallisten lähteiden mukaan. Onko tuo hänen mahdollinen epämiellyttävyytensä nykytutkimuksen löydös?