YLE Radio 1

Millainen on hyvä keskusteluohjelma radiossa? Millainen sellainen voisi olla? Mielestäni radio on foorumi erilaisille näkemyksille, kokoava kanava. Tänään tuo odotus ei täyty.
Ohjelmat ovat liian usein joko toimittajavaltaisia, lähes manipuloivalla tavalla, tai samanmielisten keskinäisen kehumisen kerhojen kokouksia. Aidosti eri mielisten ihmisten kokoontumisia, joissa he puolin ja toisin argumentoivat näkemyksiään ja reagoivat toistensa mielipiteisiin kuulee radiosta - teeveestä puhumatta - todella harvoin. Onko YLE mielipiteiden konsensuksen generaattori? Jos maassa onkin poliittinen konsensus vallassa, ei tämän pidä merkitä samanmielisyyden vaatimusta joka asiassa, poliittisissakaan.
Hyviä keskusteluja, joissa aikapula ei terrorisoi, toivoisin myös yhteiskunnallisten vaikuttajien ja niin kutsustun yleisön edustajien kesken. Asiantuntijavaltaisuutta turhaan liikaa noteerataan YLE Radio 1:n ohjelmissa. Myös kerettiläisille, totutusta poikkeaville äänille on suotava "äänioikeus." Ei kai Yleisradion tehtävänä ole konsensuksen nimissä vaientaa näitä!
Tarvitaan dynaamisen keskustelun mahdollisuuksia parhaiden sivistysperinteiden hengessä, eikä tällä tarkoiteta väärää konservatismia ja tukahduttavaa konsensus-mentaliteettia.

Ilkka Vähäpaljo kirjoitti:Millainen on hyvä keskusteluohjelma radiossa?
Hyviä keskusteluja, joissa aikapula ei terrorisoi, toivoisin myös yhteiskunnallisten vaikuttajien ja niin kutsustun yleisön edustajien kesken. Asiantuntijavaltaisuutta turhaan liikaa noteerataan YLE Radio 1:n ohjelmissa. Myös kerettiläisille, totutusta poikkeaville äänille on suotava "äänioikeus." Ei kai Yleisradion tehtävänä ole konsensuksen nimissä vaientaa näitä!
Tarvitaan dynaamisen keskustelun mahdollisuuksia parhaiden sivistysperinteiden hengessä, eikä tällä tarkoiteta väärää konservatismia ja tukahduttavaa konsensus-mentaliteettia.

Aivan loistava kommentti. Yleisradio todellakin erottaa jyvät akanasta, eli rahvaan eliitistä.
Meillä rahvaalla on puheoikeus , (toki vain internetissä) mutta ns. akateemisella puheoikeuksiin varustautuneilla on pääsy jopa ihan oikeaan radioon. Toki, vain kutsuttaessa ja siellä näillä valopäillä on oikeus puhua minun asioistani, joiden asiantuntijana ne esiintyvät ja, joiden puheitä joudun kansalaiskeskustelussa korjailemaan.

Naulan kantaan Watson - ja Sherlock!!! Harmittaa kun YLEllä on mahtavan hienot puitteet ja laitteet mutta eivät osaa hyödyntää sitä. Nyt menevät kuin sopulit kilpailemaan samoista kuin muut toimittajat, ei YLE siinä pärjää.

Jos olisin YLEn pomo niin yrittäisin saada
- toimittajat vähemmän herkkänahkaisiksi, nyt ovat ihan säälittävän huonoja kritiikinsietokyvyssä
- tutkittaisiin stoorien alkuperä eikä mentäisi samaan laumaan muiden kanssa. Esimerkki, jos murhasta epäilty on tuomiolla niin ei mennä kyttäämään haastattelua käräjäoikeuteen vaan yritettäisiin selvittää mitä tapahtui aikaisemmin. Jossakin Vanhasen lautakasjutussa tiivistyi toimittajien kollektiivinen tyhmyys kun olisi voitu selvittää asioita ennen kohua (tästä lisää jos kiinnostaa)
- toimittajat voisivat olla enemmän pioneereja, uskallikkoja ja kapinallisia. On helppo mennä valtavirran ja populismin mukana, jippii, tuulivoima on kivaa, ei rasismia, monikulttuurisuutta, hyi metsästäjille jne. Tuo on sitä helppoa, mutta jos haluaisia matskua niin tarkastelisi OBJEKTIIVISESTI myös vasta-argumentteja (koska voihan olla, että toimittaja onkin väärässä! Ehkä homeopatia ei olekaan totta!)
- haastateltaisiin ja kuunneltaisiin myös yksityisen sektorin edustajia. After all, yksityinen sektori on se, joka rahoittaa kaikki julkisen sektorin alueet, myös yliopistot, tutkijat, akateemikot, poliitikot, virkamiehet, poliisit, ylen toimittajat ja muut yhteiskunnan loiset ja pummit.

How about that? Eiks ollutkin hyvin sanottu