YLE Radio 1

Olis kyllä kiinnostavaa, jos avaruudessa olisi altruisteja.

Toisiko ne meille 100 kg kultaa per lärvi? Vai ajattelisiko ne, että nuo polot maahiset tarttee isomman pään ja kaksinkertaistaisivat meidän aivokapasiteetit? Vai mikä niiden mielestä olisi jaloa ja altruistista...?

Veit sukat suustani. Eikö altruismi ole epäitsekkyyttä, pyyteetöntä toisten hyväksi toimimista?


Ketään muuta ei näemmä häiritse, että Teeman tarjonnasta iso osa on tyhjänpäiväistä viihdettä ja dokumentteja viihteestä?

On esitelty pop-levyjä ja muotivaatteita. Nyt on menossa jokin uusi ja isotöinen sarja "Suomi-rockista". Miten hakaneulamuodista on voinut tulla ns. kulttuurikanavan sisältöä? Milloin "kulttuuri" alkoi sisältää myös kulttuurivastaisuuden?

Arvo Konservatiivi kirjoitti:On esitelty pop-levyjä ja muotivaatteita. Nyt on menossa jokin uusi ja isotöinen sarja "Suomi-rockista". Miten hakaneulamuodista on voinut tulla ns. kulttuurikanavan sisältöä? Milloin "kulttuuri" alkoi sisältää myös kulttuurivastaisuuden?

Ennen kuin enemmän "kulttuurivastaisuudesta" meuhkaat, olisi hyvä, että selvität itsellesi, mitä kaikkea termi "kulttuuri" pitää sisällään:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuuri

Suomessa Suomen kulttuuri on tuon kaiken [maailmankulttuurin] karikatyyri, runoili jo Einomies Leino.

Taisi olla oikeassa?

Vieraampi kirjoitti:Ennen kuin enemmän "kulttuurivastaisuudesta" meuhkaat, olisi hyvä, että selvität itsellesi, mitä kaikkea termi "kulttuuri" pitää sisällään

Minulla on ollut aika selvä käsitys keskeisistä kulttuurikäsitteistä. Ollut pakostakin, koska aate- ja oppihistoria ovat osa yleistä kulttuurihistoriaa.

En puhu termeistä vaan käsitteestä - panen tähän Wiki-viitteen, kun en jaksa käydä kirjoittamaan lainoja hakuteoksista. Ennen filosofiassa käytettiin rinnan termejä 'kategoria' ja 'käsite' erottamaan käsitteellisesti hengen tai tajunnan eri puolien tai tasojen operaatioita; Kantilla taisi olla useita eri käsitteen käsitteitä samasta syystä (kuten ymmärrys- ja järjen käsitteet). Tuo Wikipedian 'kulttuuri'-esittely on yllättävän hyvä. On siinä tietysti puutteitakin (vulgäärimaterialismilla ei selitetä hengenelämää):

1. Roomalaiset (Cicero) eivät nyhjäisseet 'culturaa' tyhjästä: he halusivat sivistyä, oppia kreikkalaista ajattelua. Vastaan tuli joukko käännösongelmia. Uudissanat olivat vastauksia näihin ongelmiin. Kulttuurin ydin on kasvatuksessa/koulutuksessa (muistaakseni 'paideia': kun aikuinen mies opastaa nuorukaista elämään, opettaa taitoja ja tietoja - tuo oli antiikin koulutusta).

2. Jos kulttuurissa ei tahdota nähdä mitään universaalia, vaan takerrutaan partikulariteetteihin, niin ei pystytä vertaamaan eri aikojen, saati kansojen, eri kulttuureita. Myöskään ei pystytä asettamaan niitä arvojärjestykseen. (Voimme suosia yhtä toisen kustannuksella vain arvopohjalta, muu on mielivaltaa.)

3. Hengen viljely ei - ehkä - todellakaan ole luonnon (sinänsä - natura, physis) vastakohta, mutta se väistämättä on tästä eroavaa: koiralle on turha puhua kulttuurista. Kulttuurin ja luonnon suhde ei ole tasapuolinen: luonto on ilman kulttuuria, mutta kulttuuria ei koskaan ilman luontoa. Tämä ei merkitse, että kulttuurin voisi redusoida luontoon (vulgaarimaterialismi).

4. Sivistys (Bildung) liittyy kulttuuriin, mutta niiden suhde on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Missään nimessä niitä ei sovi samaistaa.

5. W:n kulttuurikäsite tulee lähes suoraan angloamerikkalaisesta (sosiaali-) antropologiasta ja sosiologiasta sekä niiden postmodernista hybridistä, ns. kulttuuritutkimuksesta. Kun ihmistieteen käsitteistöä alettiin 1800-luvulla kehittää, niin törmättiin arki-ideologioiden ja kielenkäytön eroihin: englantilaiselle arvokasta ja jaloa oli sivilisaatio (civilisation), jonka piirissä ihmisyksilö voi kehittyä sivilisoituneeksi (civilised), kun saksalaiselle tässä asemassa oli kulttuuri (Kultur) käytäntöjen ja instituutioiden kokonaisuutena ja jalointa oli tieteeseen johtava yksilökehitys, sivistys (Bildung durch Wissenschaft). Englantilaiselle kulttuuria oli kaikilla, mutta sivilisaatiota saatiin Englannin ulkopuolelle vain viemällä sitä esim. Brittiläisen Imperiumin muodossa; saksalaiselle sivilisaatiota oli arkielämän piiri, myös vihattu ranskalainen hovielämä, joka saattoi olla hienostunutta (ainakin hienostelevaa), muttei henkistä eikä syvällistä (so. filosofista), eettistä eikä aidosti intellektuaalista, mitä saattoi olla vain saksalaisen yliopiston käyneen sivistys.

6. Tietosanakirja toki on aina jonkin kulttuurin piirissä kirjoitettu (näkyy suomalaisissa tietosanakirjoissa loistavasti, koska 2. maailmansodan tapahtui jyrkkä murros saksalaisesta anglosaksiseen "orientaatioon"), mutta parhaat pyrkivät aina ylittämään oman ympäristönsä ideologiset rajoitukset. Pyrkivät siis universaaliin tietoon. Wikipedialla on tässä suhteessa rajoituksia. Resurssien (mater. ja intellekt.) puutteet näkyvät. Asiasta on keskusteltu ennenkin, joten ei tästä sen enempää.

7. Pitääkin seuraavalla kaupunkireissulla katsastaa yliopiston kirjastosta, mitä parhaat ensyklopediat asiasta kirjoittavat.

Siirretään tuo kulttuurifilosofia oikeaan osoitteeseen?

Yst.terv. Sinun Aina Ystävällinen NettiPolizei

http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkis ... man-aariin
Calypson miehistön upea kuvaus sekä hienovarainen kerronta sopinevat käsitteen kulttuuri alle? Dokumentissa soineen Ravelin kvarteton ja pavanen kera kai nyt kuitenkin..
http://www.youtube.com/watch?v=wRceeATGGhM

(http://www.youtube.com/watch?v=pUt6YLeECGI
voiettä, ei ole sukellusääniä tai muuta kuplatusta, suttu video, höh)

Katselen parhaillaan Suomen koulusta koulutusta. Suomi Koulun Ihmemaa

Tosi hienoa, miten amerikkalainen toimittaja on perehtinyt ja kuvaa Suomen koululaitosta.
Tuli heti sellainen tunne; että kyllä me ollemme huippuja