YLE Radio 1

Joo voi noita Välskäreitä raadiosta kuunnella, vaan toista kertaa en niitä käy lukemaan...

Ruusu Heikki Peltosen Ajankohtaiselle Ykköselle: tänäänkin selkeä, suoraviivainen & informatiivinen jakso koskien viinaa, tissuttelua, alkoholismia & sitä miten alkoholismin kansantaloudellisiin (talouselämän+valtiontalouden) ongelmiin pitäisi reagoida. Vaihtoehdot olivat häpeäpaalu ja rakennepolitiikka.

Niin, meinas melkein unohtua: Ruusupuska myös sille, että r1 soitti P. Berglundin viimeisen keikan (Pariisissa, Brahmsin viulukonsertto & SIbeliuksen 4. sinfonia). Edes ms-formaatin ja datansiirtoketjun aiheuttamat digihäiriöt eivät kuuntelukokemusta pahasti sotkeneet. Oli jotensakin arvattavaa, että parisilaisyleisö innostui enämpi Brahmsin konsertosta kuin Sibeliuksen sinfoniasta, vaan mitäpä näistä, Brahmsin konsertto sentään on viulukirjallisuuden top-3:n tuote.

Tänään Ajankohtainen Ykkönen / Heikki Peltonen juonsi kouluaiheesta,
joka ajankohtainen nyt kouluajan päätöspäivänä...
Aiheesta muutenkin ohjelmaa ollut viikon aikana ja kysymyksiä Yleltä...
Arvata saattaa että Ylessä yhteistuumin näitä ohjelma-aiheita tehdään.
Hannu Taanilakin muisteli äskettäin tehneensä tuumailua Heikki Peltosen
ja muiden johtajien, päälliköiden, juontajien ja toimittajien kesken Ylessä.

Aamun "Kulttuuritunnissa" esitteli Nadja Nowak Helena Ruuskan tuoretta Marja-Liisa Vartio -elämäkertaa. Tekijä oli vieraana/haasttateltavana.

Minulta kirjan nimi meni ohi korvien, mutta sekin selvisi pienellä nettihaulla: "Marja-Liisa Vartio - Kuin linnun kirkaisu" (WSOY).

Studiokeskustelu ol minulle iriittävän informatiivista, joten ruusu ohjelmalle.

Aamun "Kulttuuritunti: Kirja, joka muutti elämäni" (toim. Pietari Kylmälä) oli saanut vieraakseen Susanna Kuparisen, teatteriohjaajan & Voima-lehden toimituspäällikön. Taas yksi helppo keskustelu, saattaa joku sanoa. Ei aivan, sillä lähes koko ohjelman ajan puhuttiin Shakespearesta, hänen kuningasnäytelmistään, erityisesti Henrik IV:stä. Ohjelma syvensi ja laajensi ainakin minun Kuparista ja tekemisiään koskevaan ymmärrystä. Ruusu siitä.

Risu sen sijaan raskaasta messusta, jota par'aikaa joudun kuulemaan (kunnes suljen tämän koneen, nousen ja menen sulkemaan radion): tämä ei ole musiikkia, joka mielestäni kuuluu sunnuntaiaamuun. Tai mihinkään muuhunkaan aamuun.