YLE Radio 1

Muutoksia, muutoksia. Nyt on kyllä aikakin tehdä muutoksia. Jos vaikka peruttaisiin kaikki vanhat muutokset ja palattaisiin aikaan jälk. valvontakomission. Äsh, piti sanomani, että kun kuuntelee yhtä niin se kuuntelee radio ykköstä, toinen suomea ja osa puhetta. Ohjelmat vaan ovat niin sekoitettu kanavien kesken, ettei mitään järjellistä systeemiä ohjelmatyyppien sijoittelussa ole.
Paitsi tietenkin Ylen Klassinen radiokanava mitä on mahdotonta kuunnella. Se nääs ei kuulu kuin telkkarista niin radiokanava kuin onkin. Todella upeaa!

Edellisellä sivulla [3] arvieno - http://arvieno.com/ kirjoitti YLE Radio 1:n
uudistuksesta, jolla siirretty Päivän mietelause (klo 11.55) uudelle paikalleen
- Aamun mietelause / klo 6.57 lähetykseen...
Kertoi arvieno myös että; "antamaan lauseitani luettavaksi" (arvieno siis)...

Mahtaneeko arvieno (muutkin) lukeneet uutta aforismikirjaa, jonne joitakin
arvienonkin kirjoituksia olisi sopinut mukaan:
Tiheiden ajatusten kirja - uuden aforismin parhaat / Toimittanut Sami Feiring
(synt. 1963), jossa yli 100 kirjoittajaa, yli 1500 aforismia...
Kustantamo; Kirja kerrallaan / http://www.kirja.lasipalatsi.fi
Julkaisija; Suomen aforismiyhdistys ry - http://www.pilkekirjat.blogspot.com

Laskin kirjasta yhteensä 107 kirjoittajaa; miehet 78, naiset 28, (1/Aiman).
Katsoin myös miltä vuosilta syntyneet kirjoittajat olleet lyhyistä henkilötiedoista,
ja merkitsen siitä tänne lyhyesti (syntymävuosi ilman 19-lukua) siten,
että jos vain vuosiluku on yksi henkilö ja etunumero vuosiluvulle kertoo
montako henkilöä vuodella syntyneistä kirjassa julkaistuista ollut (1925-1982):

225, 28, 231, 32, 233, 34, 35, 36, 238, 39,
240, 241, 242, 443, 444, 545, 446, 747, 248, 49,
450, 451, 353, 54, 355, 56, 358, 59,
260, 361, 62, 463, 64, 365, 266, 67, 468, 269,
70, 273, 274, 75, 476, 278, 279, 81, 282.
Syntymävuodet (1925-1982), jolta ei ollut yhtään kirjoittajaa;
26, 27, 29, 30, 37, 52, 57, 71, 72, 77, 80.
Vuosikymmenillä olleet kirjoittajamäärät (em. lukumääräkertoimilla);
320, 1130, 3340, 2050, 2360, 1470, 380.

Sain äsken ilmoituksen, että vain kolme linkkiä kerrallaan (uudistus),
joten nyt vielä yksi aforismilinkki: http://www.aforismi.vuodatus.net

Odotin kiinnostuksella arkiaamupäiväin uutuutta Muistojen bulevardi, jota eri Yle-kanavien toimittajat kasaavat (äänilevykonsertti jazzahtavan iskelmän/viihteen nurkilta). Minulle olis sopinut mainiosti vaikka Klassismin Ajan tai Romantiikan musiikkikin.

Muistojen bulevardi on silleen hankala tehtävä, että on takuulla vaikeaa koostaa konserttia, joka istuu Ykkösprofiiliin - ei saa olla liian viihteellistä/poppia eikä missään nimessä rockia. Voisiko tuon tiivistää, että ei sähkösoitinorkestereita eikä Top-20 -tuotoksia?

Nimi Muistojen bulevardi on ilmeisen nostalgia-orientoitunut, joten natsaa kanavan oletetulle kuulijakunnalla, joka pääosin hoiputaan jossain eläkeiän ja hautuumaan tienoilla...

Tämähän on yhtä juhlaa meille vanhoille kummituksille, Lauantain toivotus levyt heti joka arkiaamu kun alkaa silmiään aukoa!

Kovasti on "Muistojen bulevardi" saanut kiitosta. Ainakin kanavajohdon eilisen ohjelman mukaan.

Minula se valitettavasti jää kuulematta, mutta kaikkea ei voi saada.

Arvo Konservatiivi kirjoitti:Kovasti on "Muistojen bulevardi" saanut kiitosta. Ainakin kanavajohdon eilisen ohjelman mukaan.

Minula se valitettavasti jää kuulematta, mutta kaikkea ei voi saada.

Se on kuin 50- ja 60-lukujen Lauantain toivotut levyt, ehkä kaikkein kevyin osasto kuitenkin puuttuu. Mukavaa sinänsä, tietenkin, mutta hiukan outoon aikaan kun haluaisin kuulla jotain muuta. Vaikka Enbuskea. Jos haluan keskittyä päivän lehteen, suljen radion.

Minulle aika taas on aivan oikea. Ykkösaamun tunnin annos maailmantuskaa, talousromahdusta ja muuta mukavata tarvitsee peräänsä jotain hieman "kevyempää". Kuten tuumin, vanhempikin ns. klassinen olisi käynyt. Vaan enpä osaa esim. tämänaamuista kuultavaa (Stan the Man Getz, Gilbertot, Bill Evans, Billie Holiday, Frank The Frank) moittia, vaikka suurin osa tästäkin matskusta on kotona levyillä.

"Makin' whoopeesta" on tehty tuhottomasti erilaisia tulkintoja, mutta suosikkini ovat kaksi ehdottomasti kieli poskella tehtyä uusiotulkinnointia:
http://www.youtube.com/watch?v=7TULYBRHBAs
http://www.youtube.com/watch?v=D2m8Pgo_440

Niin ja tänään muuten paukutti Top-10:iä ja pahasti, mutta eipä tuosta päänsärkywä saanu.

Jostakin syystä en ole lainkaan vastaanottavainen tälle avaukselle aamuyhdeksän aikaan. Muutaman kerran on radio ollut auki ja kun näitä on alkanut tulla, olen sulkenut sen. Ehkä sitten joskus teholla ja letkuissa... nyt kaipaan tiukempaa asiaa.

Näin ne preferenssit vaihtelevat. Kumpikaan meistä ei suhtaudu sinänsä vihamielisesti musiikkiin eikä asiapuheeseen.

On kyllä niin, että minua sykähdyttää suuresti, kun jo ensitahdeista ilmenee jopa matkaradiollakin, että äänessä on Glenn Miller Orch. - sen kehräävä puhaltajisto, sen hillitysti svengaava rytmiryhmä... ahh!

On liian aikaista sanoa parin viikon jälkeen mitään linjanvedonomaista tästä yhdestä uudistuksesta, mutta olen mietiskellyt sitä, mitä radion levystöstä löytyy sitten, kun jazz-iskelmästandardit on käyty läpi? Jokin Windmills of Your Mind alkaa jo olla sillä poprajalla että minultakin kanava vaihtuu (sikäli kuin minusta kiinni).

Myös olen kummastellut sitä, että "vanhat" jazz-laulut - milloin ne muuttuvat vanhoiksi? - ovat nostalgiaa (vrt. "Muistojen bulevardi"), mutta aivo- & pystyynkuolleen kirkkosäveltäjän 1700-luvun tuotokset eivät ole ikään kuin henk.koht. nostalgiatrippejä, vaan Taidetta, tai Kulttuuria, tai Jotain Muuta Arvokasta.

Minä puolestani en saa koko Radio-opasta näkyviin. Tulee vain TV-opas.

Pitäisi tätä kiusantekona, ellen käyttäisi Mozillaa. Kyse tietenkin Ylen sitoutumisesta MIcrosoft-yhteensopivuuteen.

Lisäys: Kyllä se niin oli, että ensin oli mentävä Radio 1 -sivulle ja sieltä käsin avattava ohjelmatiedot/-opas (tms.), josta aukeavat saman päivän ohjelmatiedot. Sitten saa ko. sivun kirjanmerkkeihin:

http://www.yle.fi/ohjelmaopas/data/r01today.htm

Minä panin Operan kirjanmerkkeihin tämän:

http://yle.fi/ohjelmat/radio/yleradio1/

k-meleon kirjoitti:Näin ne preferenssit vaihtelevat. Kumpikaan meistä ei suhtaudu sinänsä vihamielisesti musiikkiin eikä asiapuheeseen.

On kyllä niin, että minua sykähdyttää suuresti, kun jo ensitahdeista ilmenee jopa matkaradiollakin, että äänessä on Glenn Miller Orch. - sen kehräävä puhaltajisto, sen hillitysti svengaava rytmiryhmä... ahh!

On liian aikaista sanoa parin viikon jälkeen mitään linjanvedonomaista tästä yhdestä uudistuksesta, mutta olen mietiskellyt sitä, mitä radion levystöstä löytyy sitten, kun jazz-iskelmästandardit on käyty läpi? Jokin Windmills of Your Mind alkaa jo olla sillä poprajalla että minultakin kanava vaihtuu (sikäli kuin minusta kiinni).

Myös olen kummastellut sitä, että "vanhat" jazz-laulut - milloin ne muuttuvat vanhoiksi? - ovat nostalgiaa (vrt. "Muistojen bulevardi"), mutta aivo- & pystyynkuolleen kirkkosäveltäjän 1700-luvun tuotokset eivät ole ikään kuin henk.koht. nostalgiatrippejä, vaan Taidetta, tai Kulttuuria, tai Jotain Muuta Arvokasta.

No jaa. Glenn Miller oli kyllä se joka antoi jazzille vähän liiankin tuhoavan valkopesun. Hänen tuotoksistaan suuri osa alkoi sen genren jota voisi sanoa viihdemusiikiksi. Muuten kyllä kuuntelen jazzin klassikoita ihan samalla tavalla kuin noita kirkkomusiikinkin, eli iättöminä mietelminä. mutta mustaa sen olla pitää... Ilta ja yö on aikaa jolloin noita mieluiten kuuntelen, aamu ei sovi miun biorytmeilleni.

Arvo Konservatiivi kirjoitti:Minä puolestani en saa koko Radio-opasta näkyviin. Tulee vain TV-opas.

Jos olet samalla sivulla mistä minä ohjelmatietoja kuikuilen, niin minulla siinä yläreunassa on kaksi välilehteä, toisen alla television ja toisen alla radion tiedot. Tässä formaatissa on kätevää se, että kun ohjelmariviä klikkaa, niin ruudulle ilmestyy tarkemmat ohjelmatiedot kertova pullahdusikkuna.

Niin, eikös Errrko-konzerni jokapaikassa kerrokin, että viihde on hyvästä?

arvieno kirjoitti:No jaa. Glenn Miller oli kyllä se joka antoi jazzille vähän liiankin tuhoavan valkopesun. Hänen tuotoksistaan suuri osa alkoi sen genren jota voisi sanoa viihdemusiikiksi.

Nojaa minuun. Free your mind, be a color-blind.

(Vaan onhan se totta, että osa Glen Miller Orchestra -tuotannosta on turhan pliisua & wiihteellistä...)