YLE Radio 1

Kolmen Hienostelua-ohjelman jäkeen alan vakuuttua ideasta. Aluksi kieltämättä ihmettelin, onko toimittajan tyylitaju pettänyt. Eikö hän tosiaankaan muista suomen mokka-sanaa? Nyt tajuan, että oma tyylitajuni petti, koska tämmöistä ohjelmatyyppiä en ole ennen kuullut. Hauska idea. Janne Koskisen puhetavasta välittyy hyvin snobbailu mutta toisaalta myös kömpelyys. Jännä seurata, minkälaisia kohteita Koskinen löytää. Musiikki on tietysti upeaa, ja sehän on sivuilla esiteltykin. Sen sijaan olen jäänyt kaipaamaan vanhojen nauhoitteiden esittelyä. Ketkä ovat äänessä? Kiitos siis vihdoinkin uudenlaisesta ohjelmasta! Voi kestää aikansa, ennen kuin kuulijat tottuvat siihen, joten älkää vain luovuttako liian nopeasti!

onkos se joku korkeakulttiirinen musiikkiohjelma ahti karjalaisen ja saikkolan sankaruudesta jatkosodassa jossa isäni it-tykkimiehenä kun lentäjän koulutus lopetettiin turussa, ampui alas venäläisiä maataistelukoneita vapaudenmitalin arvoisesti jonka hän sai mannerheuimilta ansioistaan ja urhoollisuudestaan nuorena poikana tähtääjänä koirinoja mäkrätjärvilinjalla juostuaan 800 metrin ilmavoimien mestyasriksi umpihangwessa muidebn hjäätyä kuinseisomaan.

sitten suoritti pitkän uran lakimiehenä korkeimmasa hallinto-oikeudessa nuoremmasta vanhempaan hallintosihteeriin ja viimein esittelijäneuvoksena, kansliapäällikkönä .ja ylim hallintoneuvoksena proffan palkalla ja virkaylioikeuden sihteerinä jossa ylilääkäreitä pantiin viralta ja tuomitsi murhamiehiä raastuivassa aiemmin ja lähetti vr satavuotisjuhlajunaa filmissä ja palveli hallintotehtävissä ja opetustehtävissä vr.ssä urheiluharrastuksen ohella lupaavana keskimatkojen juoksijana.

koirinjoella suuri saikkola sepusti mestariteoksiaan karjalaisen asevelitoverina joiden luovuutta ja järkeä ei venäläisten tykkitulikaan sekoittanut ja lannistanut.eteenpäin pojaat.

sibelius on suomen heikoimpia säveltäjiä uskoitte tai ette. konservatiivista ja sumppeliä duuri-mollitonaalisuutta ja heikkoa melodiikkaa. klassistista palagiointia.

olen onnellinen ja ylpeä vakaumuksestani ymmärtää suomen säveltaiteewn historiaa muista poikkeavalla tavalla jossa sibelius on skaalan heikoimmassa päässä mutta tutkijoiden erimielisyys kuuluu tieteen harjoittamisen problematiikkaan.jossa yksiselitteistä selitysmallia ja vastausta ei ole. yks tykkää äidist toinen tyttärest.

humalainen kirjoitti:sibelius on suomen heikoimpia säveltäjiä uskoitte tai ette.

Mielenkiintoinen väite. Kaikki hänen ihailijansa ovat siis väärässä?

humalainen kirjoitti:olen onnellinen ja ylpeä vakaumuksestani ymmärtää suomen säveltaiteewn historiaa muista poikkeavalla tavalla...

Mielenkiintoinen väite. On se hyvä, että Suomesta löytyy tällainen superlahjakkuua, joka kertoo meille tyhmille absoluuttisen totuuden.

humalainen kirjoitti:sibelius on suomen heikoimpia säveltäjiä uskoitte tai ette. konservatiivista ja sumppeliä duuri-mollitonaalisuutta ja heikkoa melodiikkaa. klassistista palagiointia.

Sinulla on paljon hyviä ajatuksia, joihin on helppo yhtyä - mutta tällaiset heitot paljastavat itse asiassa sanojansa narsismin. Sinä joka ainoassa postauksessa viisastelet ja mollaat Sibeliusta, joka osoittaa vain oman typeryytesi. Eihän se nyt ainakaan säveltäjän vika ole, jos hänen musiikkinsa kiinnostaa ja menee jopa kaupaksi. Minä voin palauttaa mieleeni monta tilannetta, jossa Sibeliuksen musiikki on tehnyt valtavan vaikutuksen, jota ei sanoilla voi kuvata. Olenko minä siis mielestäsi jotenkin epänormaali - VASTAA JOS USKALLAT! Jos SINUA ei Sibba onnistu innostamaan, omapahan on ongelmasi. Mitä muuten mahtaa olla "sumppeli duuri-mollitonaalisuus", niitä sinun termejä, kun eivät tahdo sormet osua oikeille kirjaimille - siinä meillä varsinainen tiedemies

Pitää nyt vielä tarkentaa, kun tuo äänensävy tuossa viestin lopussa oli kovahko, että menköön se huumorin piikkiin, ainakin olisi tarkoitus. Ei nyt ruveta täällä reuhaamaan . Hyi minä

punoja kirjoitti:

humalainen kirjoitti:sibelius on suomen heikoimpia säveltäjiä uskoitte tai ette. konservatiivista ja sumppeliä duuri-mollitonaalisuutta ja heikkoa melodiikkaa. klassistista palagiointia.

Sinulla on paljon hyviä ajatuksia, joihin on helppo yhtyä - mutta tällaiset heitot paljastavat itse asiassa sanojansa narsismin. Sinä joka ainoassa postauksessa viisastelet ja mollaat Sibeliusta, joka osoittaa vain oman typeryytesi. Eihän se nyt ainakaan säveltäjän vika ole, jos hänen musiikkinsa kiinnostaa ja menee jopa kaupaksi. Minä voin palauttaa mieleeni monta tilannetta, jossa Sibeliuksen musiikki on tehnyt valtavan vaikutuksen, jota ei sanoilla voi kuvata. Olenko minä siis mielestäsi jotenkin epänormaali - VASTAA JOS USKALLAT! Jos SINUA ei Sibba onnistu innostamaan, omapahan on ongelmasi. Mitä muuten mahtaa olla "sumppeli duuri-mollitonaalisuus", niitä sinun termejä, kun eivät tahdo sormet osua oikeille kirjaimille - siinä meillä varsinainen tiedemies

kasnsanomaisen reioppaasti tyylilttelevä haapalaisen polka tai isacssonin iltasointuja uruille puhuttelevät ilmeikkyydellään jaa emotionaalisen kokemusmaailman rikkaucdella piemuodoissakin, mutta sibeliuksen
esim. 6 sinfomia, jossa ei ole mitään erityisen huomiota herättävää pehmeässä hohteessaan ei voitane kutsua suureksi sinfoniamusiikiksi motiivisen jas kontfrapunktisen työn rikkaudesta huolimatta avausosassa leikkivine aiheineen vaan -se maalaa eteemme syksyisen hiljaiosen maiseman melankolisena ja masentavana suurten intohimoisten teemojen loistaessa poissaolollaan..

punoja kirjoitti:Pitää nyt vielä tarkentaa, kun tuo äänensävy tuossa viestin lopussa oli kovahko, että menköön se huumorin piikkiin, ainakin olisi tarkoitus. Ei nyt ruveta täällä reuhaamaan . Hyi minä

olen huomannut että ylessä suomalaisen musikkin tarjonta on pudonnut kuin lehmän häntä 60-luvulta jolloin laajamattaisia sinfonisia teoksia esitettiin radiossa paljon useammin kuin nykyään ja sekin mitä nykyään kuullaan yöklassisessa ym. on kesittynyt vai harvoihin nimiin. pikkupoikana itsekin tunsin mieltymystä usein vain yhteen säveltäjään kerrallaan mutta ammattimuusikoiden tulisi esittää puiolueettomasti musiikkia persoonallisista mieltymyksistä riippumatta niin laajalla skaalalla kuin suinkin mahdollista jotta musiikkiperintömme pysyisi elävänä ja rikkaana ja kaikkia musikin ystäviä palveltaisiin parhaalla tavalla.

Tämä on ihan totta, ei tästä kukaan voi olla eri mieltä, ainakaan minä. Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että jo riittäisivät esim. Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytykset - mutta tämä näkökanta ei pyri millään tavoin vähättelemään hänen merkitystään, minulle hän on ollut ja on merkittävä säveltäjä.

Palatkaamme aiheeseen!

Tuula Uusi-Hallila kirjoitti:Kolmen Hienostelua-ohjelman jäkeen alan vakuuttua ideasta. Aluksi kieltämättä ihmettelin, onko toimittajan tyylitaju pettänyt. (...) Kiitos siis vihdoinkin uudenlaisesta ohjelmasta! Voi kestää aikansa, ennen kuin kuulijat tottuvat siihen, joten älkää vain luovuttako liian nopeasti!

Olen kuullut tätä yhden jakson lähes kokonaan ja toisen ehkä puoliksi. Tietty ironia on aina virkistävää, joten sikäli kyllä... Vaan tällä strategialla ei pötkitä kovin pitkälle: ohjelma alkaa väistämättä toistamaan itseään. Sikäli kyse on sesonkituotteesta. Ei ole pointtia toivotella tälle pitkää ikää.

Olennaista on, että tämäkin ohjelma vie tilaa musiikilta: koko aamupäivän mittaista puheputkea ei enää katkaise kuin pari musiikkinäytettä juuri tässä klo 10-11 ohjelmassa.

(Tämä narina kuuluisi toiseen ketjuun, mutta tulee nyt tähän: Yle on perustanut kokonaisen pöpötyskanavan, mutta silti lisää pöpinän osuutta Ykköselläkin! Kohta kaikki musiikki on Y.Klassisella, jota ei voi radiolaitteella kuunnella - ja jazz on lähes kadoksissa, sen ohjelma-aika (%:sesti) on romahtanut Hyvistä Ajoista. Vähän harmittaa.)

Heti Tuula Uusi-Hallilan aloituspuheenvuoron 22.9. jälkeen tähän ketjuun tuli pirstomielistä sanapöhöä, jossa ei Hienostelu-sarjaa edes mainittu. Viikon kuluttua sentään k-meleon kehotti palaamaan aiheeseen, palaten itsekin.

Hänen sanansa minäkin allekirjoitan. Ohjelma tosiaan toistaa itseään. Vitsikkäiksi tarkoitetut katkelmat toimittajan omasta työympäristöstä eivät palvele yleisöä, siis sitä joukkoa, jota varten YLE on olemassa.

punoja kirjoitti:Tämä on ihan totta, ei tästä kukaan voi olla eri mieltä, ainakaan minä. Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että jo riittäisivät esim. Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytykset - mutta tämä näkökanta ei pyri millään tavoin vähättelemään hänen merkitystään, minulle hän on ollut ja on merkittävä säveltäjä.

tuo pitää paikkansa ja on aivan totta että hänen sinfonioitaan levytetään tolkuttomasti suhteessa muihin suomalaisiin historiallisiin säveltäjiin joista useimmista ei ole ainuttakaan levytystä saatavilla.

on vielä huomonarvoista että sibeliuksen vaikutus näkyy romantikkosukupolvea enemmän modernistien teoksissa jotka silmiinpistävästi pyrkivät eroon murtautumalla ulos sibeliuksen luomasta kansallisromanttisesta ja klassistisesta sinfoniataditiosta saattamalla käyttää jotakin sibeliuksen sinfonioihin assosioituvaa ydinmotiivia tai alkusolua lähtökohtanaan ja alitajuisena muistumana josta teoksen muoto orgaanisesti kasvaa kun monilla sibeliuksen aikalaissäveltäjillä kuten melartin suurella tai armas launiksella tsaikovskin, brucknerin, mahlerin, shostakovitsin, wagnerin, brahmsin tai schumannin vaikutus näkyy selvempänä kuin sibelius kaukaa viisaana kenttätekniikan edeltäjänä jota modernistit eivät voineet jättää ottamatta huomioon ja siksi on nähty hänen tuoneen jotakin uuttaa kansalliseen musiikkiperintöömme vaikkakaan koska taide ei kuten glenn gould osuvasti huomauttaa ei ole teknologiaa sen laadun kriteerinä ei voi olla teknillinen edistys sinänsä jolla tateen arvoa mitattaisiin vaan sen musiikkillinen substanssi ja siksi niinkin epäeitstyksellinen säbeltäjä kuin mozart jonka musiikki perustuu vallitsevaan aikakautensa musiiklliiseen sanastoon ja kielioppiin oli eräs kaikkien aikojen suurimmista musiikkineroista vauikkei vienyt teknistä kehitystä beethovenin lailla eteenpäin. samalla tavoin kenen tahansa suomalaisen marginaalisena pidetyn eopämuodikkaan ja unohdetun säveltäjän musiikki voi olla täydellisen kauneuden ja harmonian ilmentymä suuremmassa määrin kui sibelius olematta yhtä kaukaa viisasta. krhön olen briljerannut.

humalainen kirjoitti:

punoja kirjoitti:Tämä on ihan totta, ei tästä kukaan voi olla eri mieltä, ainakaan minä. Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että jo riittäisivät esim. Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytykset - mutta tämä näkökanta ei pyri millään tavoin vähättelemään hänen merkitystään, minulle hän on ollut ja on merkittävä säveltäjä.

samalla tavoin kenen tahansa suomalaisen marginaalisena pidetyn eopämuodikkaan ja unohdetun säveltäjän musiikki voi olla täydellisen kauneuden ja harmonian ilmentymä suuremmassa määrin kui sibelius olematta yhtä kaukaa viisasta. krhön olen briljerannut.

Totta kai voi olla, mutta ei ole sitä välttämättä - eikä ehkä edes kovin usein...

punoja kirjoitti:

humalainen kirjoitti:

punoja kirjoitti:Tämä on ihan totta, ei tästä kukaan voi olla eri mieltä, ainakaan minä. Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että jo riittäisivät esim. Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytykset - mutta tämä näkökanta ei pyri millään tavoin vähättelemään hänen merkitystään, minulle hän on ollut ja on merkittävä säveltäjä.

samalla tavoin kenen tahansa suomalaisen marginaalisena pidetyn eopämuodikkaan ja unohdetun säveltäjän musiikki voi olla täydellisen kauneuden ja harmonian ilmentymä suuremmassa määrin kui sibelius olematta yhtä kaukaa viisasta. krhön olen briljerannut.

Totta kai voi olla, mutta ei ole sitä välttämättä - eikä ehkä edes kovin usein...

jokainen kansainväliseen maineeseen kohonnut ja uran tehnyt kapellimestai haluaa jättää oman leimansa sibeliuksenioiden esitystraditioon levyttämällä ne uudelleen muden kollegoiden tavoin ja omalta osaltaan viedä tätä tulkintatrafdiotiota johonkin uuteen suuntaan blendaamalla sointia vähän enemmän tai viljelemällä perinteestä poikkeavia tempokäsityksiä ym. kuluttajat ostavat niitä koska nimi on heille tuttu ja semn oleteytaan myyvän hyvin, kuten sloagani tv:stä tuttu. menee hyvin kaupaksi. minusta laatu on siellä jossa ei ole liikaa mainostemppuja ja suitsutusta ja yliarvostuksia ja mainesanoja.

humalainen kirjoitti:

punoja kirjoitti:

humalainen kirjoitti:

punoja kirjoitti:Tämä on ihan totta, ei tästä kukaan voi olla eri mieltä, ainakaan minä. Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että jo riittäisivät esim. Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytykset - mutta tämä näkökanta ei pyri millään tavoin vähättelemään hänen merkitystään, minulle hän on ollut ja on merkittävä säveltäjä.

samalla tavoin kenen tahansa suomalaisen marginaalisena pidetyn eopämuodikkaan ja unohdetun säveltäjän musiikki voi olla täydellisen kauneuden ja harmonian ilmentymä suuremmassa määrin kui sibelius olematta yhtä kaukaa viisasta. krhön olen briljerannut.

Totta kai voi olla, mutta ei ole sitä välttämättä - eikä ehkä edes kovin usein...

jokainen kansainväliseen maineeseen kohonnut ja uran tehnyt kapellimestai haluaa jättää oman leimansa sibeliuksenioiden esitystraditioon levyttämällä ne uudelleen muden kollegoiden tavoin ja omalta osaltaan viedä tätä tulkintatrafdiotiota johonkin uuteen suuntaan blendaamalla sointia vähän enemmän tai viljelemällä perinteestä poikkeavia tempokäsityksiä ym. kuluttajat ostavat niitä koska nimi on heille tuttu ja semn oleteytaan myyvän hyvin, kuten sloagani tv:stä tuttu. menee hyvin kaupaksi. minusta laatu on siellä jossa ei ole liikaa mainostemppuja ja suitsutusta ja yliarvostuksia ja mainesanoja.

Olen samaa mieltä, tuossa on ihan puhdasta faktaa. Mutta (jälleen): Sibeliuksen sinfoniat kestävät hyvin nämä uudet tulkinnat, eivät ne siitä kulu tai menetä arvoaan, päinvastoin aina löytyy jotain uutta jonka vuoksi niitä kannattaa tutkia ja esittää.

punoja kirjoitti:

humalainen kirjoitti:

punoja kirjoitti:

humalainen kirjoitti:

punoja kirjoitti:Tämä on ihan totta, ei tästä kukaan voi olla eri mieltä, ainakaan minä. Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että jo riittäisivät esim. Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytykset - mutta tämä näkökanta ei pyri millään tavoin vähättelemään hänen merkitystään, minulle hän on ollut ja on merkittävä säveltäjä.

samalla tavoin kenen tahansa suomalaisen marginaalisena pidetyn eopämuodikkaan ja unohdetun säveltäjän musiikki voi olla täydellisen kauneuden ja harmonian ilmentymä suuremmassa määrin kui sibelius olematta yhtä kaukaa viisasta. krhön olen briljerannut.

Totta kai voi olla, mutta ei ole sitä välttämättä - eikä ehkä edes kovin usein...

jokainen kansainväliseen maineeseen kohonnut ja uran tehnyt kapellimestai haluaa jättää oman leimansa sibeliuksenioiden esitystraditioon levyttämällä ne uudelleen muden kollegoiden tavoin ja omalta osaltaan viedä tätä tulkintatrafdiotiota johonkin uuteen suuntaan blendaamalla sointia vähän enemmän tai viljelemällä perinteestä poikkeavia tempokäsityksiä ym. kuluttajat ostavat niitä koska nimi on heille tuttu ja semn oleteytaan myyvän hyvin, kuten sloagani tv:stä tuttu. menee hyvin kaupaksi. minusta laatu on siellä jossa ei ole liikaa mainostemppuja ja suitsutusta ja yliarvostuksia ja mainesanoja.

Olen samaa mieltä, tuossa on ihan puhdasta faktaa. Mutta (jälleen): Sibeliuksen sinfoniat kestävät hyvin nämä uudet tulkinnat, eivät ne siitä kulu tai menetä arvoaan, päinvastoin aina löytyy jotain uutta jonka vuoksi niitä kannattaa tutkia ja esittää.

Rahvaalle ja massoille kenties jonka käsityskykyä vastaavksi niin keskinkertaiset sinfoniat on sävellletty ja joka perustuu vain musiikin kaupalliseen arvoon ne voivat epäplastilisessa melodiikassa tarjota jotakin näennäissyvällisiä komponentteja jotka vai todistavat säveltäjän kyvyttömyydestä keksiä ja rakentaa pitkälinjaisia melodiota jotka olisivat heti kerralla laajempia ja kompleksisempia kuin duuri-molli tonaalisuuden puitteissa luotu mosaikkimaisuus joka on tyylinsä nähden kovin keinotekoista ja kornia ei spontaanisti inspiroivaa aitoa ja laajakaarista sinfonista kerrontaa jonka horisiontti avautuu paljon sibeliuksen mosaiikikimaisuuden perspektiiviä pidemmälle orgaanisesta sisäisestä näystä kasvaen. minulle ei sibe kelpa. jo erkki aaltosen 2. sinfonian ensitahdeista avautuu matalien jousien mollisävyissä syvä ja vakava maailma joka on monta askelta siben puskafarssikansallisromantiikkaa edellä jossa pienestäkän ei tule kaunista.