Kirjoittaja Marja Salonen päivämäärä 29.9.04 - 22:29
Lähetin erillisen palautteeni A-talk-keskustelun tiimoilta, vaan enpä tiedä, menikö viesti perille koska sellaista ilmoitusta ei näkyviin tullut.
Joka tapauksessa oli surkeaa kuulla ja katsoa pari vuotta pyörineen kohelluksen jälkiä. Ne, jotka jotain tiesivät, eivät suostuneet kertomaan juuri mitään oleellista. Ja vaikutti, että se henkilö, joka tietoja (hakijoiden meriittilistoja) halusi, ei niitä tule saamaan.
Aikalisää tarvitaan ehdottomasti. Haluaako hallintoneuvosto, että jälleen kerran nostetaan kädet ylös ja pyydetään Wessbergiä jatkamaan.
Sinisessä laulussa muistaakseni Jouko Tyyri sanoi radiossa olleen kolme sivistynyttä johtajaa, en halua nyt mollata Backmania, mutta nimeän heidät Tyyrin kunniaksi: Vuolijoki ja Repo, kolmatta en muista. (Kyseessä eivät olleet Paavolainen ja Anhava, jotka kuuluivat nuorten kirjailijoiden auttajiin. Heitäkin oli kaiketi kolme mutta kolmas uupuu muistissani siitäkin sarjasta.)
Eikö nyt tarvittaisi tämän digikohelluksen oheen johtajaa, joka huolehtii vahvasti sisällöstä. Ohjelmiahan voisi vähentää aivan hyvin, jos rahasta puutetta on. Eihän Yleisradio ole mainoskanava.
Jäi jotenkin hyvin epäselväksi se asia, että keille nuo tuntemattomat kolme henkilöä eivät kelvanneet. Irina Krohn ei ainakaan ollut sanonut heistä mitään. Pohjamutia myöten tuo hakuprosessi on näköjään ollut täysin mätä. On ikään kuin haettu, ei ole löydetty, on kysytty eräiltä ja he ovat kieltäytyneet. Eikö Suomesta löydy sivistynyttä ihmistä, joka hakisi Yleisradion johtoon ja joka siihen hyväksyttäisiin.
Vaikka edustan täällä foorumissa kuin vasemmistoa, niin ei minua vaivaa, jos paikalle valitaan porvari, jos hän täyttää työhön vaadittavat ehdot. Onko niin että Laukkanen ja Backman ovat tulleet siihen tulokseen, että nuo eivät kelpaa. Demarit näyttivät tietävän kuitenkin eräistä nimistä ja he ilmeisesti olivat ainakin mielipiteensä sanoneet.
Jollain tavoin kaipasin nyt Kekkosen aikaa. Jos kukaan ei osaa päättää mistään mitään ja jotain pitäisi kuitenkin tehdä. Eikö hän, näin muistaisin, tuupannut hieman Repoa radioon ja keskusta kannatti omaa miestään, mutta alkoi panna heti vastaan kun Revolla olikin omia ajatuksia muassaan. Hän koki itsensä valituksi paikkaan eikä puolueeseen.
Selkeä haku päälle ja suut suppuun ennen kuin paperit on katsottu ja kaikki mahdolliset, joiden paperit kuuluu nähdä, ovat ne nähneet ja sanansa sanoneet. Luulisi silloin löytyvän jos todella halutaan löytää.
tähystyspaikkana Kallio