YLE Radio 1

Tintti vaan jatkaa ja jaksaa. Varhaisista aamuntunneista auringonlaskuun se naputtelee ikkunoita. Se naputtelee jo datshan vastakkaisenkin seinän ikkunoita josta syystä sain tekoaamisen oivalluksen miksi lintu käyttäytyy noin.

Ilmeisesti kravatin leveydestä päätellen kysymyksessä on koirasyksilö ja sen pesänrakennuspuuhat ovat keskeytyneet meidän tullessamme Vappua viettämään mökille. Se pitää meitä tunkeilijoina ja yrittää karkoittaa meitä pois voidakseen jatkaa pesäntekoaan johonkin koloon tässä rakennuksessa.
Tuota tukee sekin, että ehdin vilahdukselta nähdä niitä olevan kaksi samaan aikaan ikkunalaudalla.
Luonnollisesti puoliso tuli vilkaisemaan, että saako hänen ukkonsa häädettyä noita isoja rumiluksia heidän mökiltään.

Minä voin kyllä kertoa Herra Talitiaiselle, että kyllä tämä on vähintäänkin yhtä paljon meidän mökki, kuin teidänkin mökkinne.
Ehdotankin, että kun jätämme mökin huomenna joksikin aikaa kaupunkikiireiden vuoksi, rakennatte oman pesänne pikavauhtia haluamaanne paikkaan ja sen jälkeen yhteiselo toiminee, kuten aikaisempinakin vuosina.

Tämän uskon olevan tintin aherruksen syy. Se hyppii eripuolilla ikkunaa ja räpyttelee siipiään tehdäkseen itsestään mahdollisimman suurikokoisen ja pelottavan näköisen. No, eihän se paljoa ole se, mutta väsymätön sotilas se on.

Anteeksi talitiaiset. Olen ollut väärässä kun olen puhunut teistä. Tarkempi tekoaaminen tutkimus osoittaa vierailijamme olevankin sinitiainen. Lajimääritelmä nyt varma.
Minulla on datshallamme internet-yhteys kännykkää modeemina käyttäen. Sen ongelmana on kuvia ladatessa hintavuus, joten en lataile sivuja joissa on paljon kuvia. Nyt tein poikkeuksen linnun lajimäärityksen vuoksi. Pelkkiä tekstisivuja lataillessa pääsee halvemmalla.

Lisää sinitiaisista. Niitä on pariskunta, se on nyt varma.

Käyttäytymistapa todella kaunis ja mielenkiintoinen. Oma "ikkunan rummuttajamme" jatkaa työtään väsymättä. Työtä on jatkunut jo 5 vrk:ta. Yöt se lepäilee.
Näin se menee: Rummuttajamme käy rummuttamassa. Sen jälkeen se lentää läheiseen (15 m). pihjalaan jossa ei ole vielä lehtiä. Sen parisuhdekumppani tulee päinvastaisesta suunnasta samaan pihlajaan. Ne tervehtivät suorittamalla nokillaan kontaktin toisiinsa, aivan kuin suukottelisivat.
Tuon hellän tapaamisen jälkeen rummuttajamme tulee ikkunaa naputtelemaan ja siivillään räpyttelemään, ja parisuhdekumppani pyrähtää päinvastaiseen suuntaan jonnekin metsään.

Ikkunaan rummuttajamme lähtee takaisin pihlajaan. Parisuhdekumppani ei ole paikalla. Hetken päästä rummuttaja lentää täsmälleen samojen puiden välistä metsään.
Pienen hetken kuluttua molemmat palaavat pihlajaan, ja rummuttajamme syöksyy välittömästi ikkunaamme. (Ehkäpä jo kolmastuhannes kerta. Vaikea sanoa muuta kuin, että se on jatkuvaa.)

Rummuttava sinitiaisemme palaa pihlajaan josta parisuhdekumppani oli välillä piipahtanut läheiseen omenapuuhun, josta se välittömästi palaa pihlajaan.
Lyhyt tervehdys nokilla (suudelma) ja parissuhdekumppani pyräyttää lähimetsään ja rummuttaja pihlajan kautta samaa reittiä perässä metsään.
Sinitiaiset viipyvät metsän suojissa minuution verran ehkä, jonka jälkeen jompikumpi palaa välietappina toimivaan pihlajaan ja heti perässä toinen. Ei suukkoa. Rummuttaja ryntää rummuttamaan. Parisuhdekumppani poistuu pihlajasta jonnekin. Rummuttaja palaa pihlajaan ja parisuhdekumppani palaa välittömästi kumppaninsa seuraksi pihlajaan. Nokilla suoritettu nopea suudelma, voitaisiin inhimillisesti ottaen puhua pususta, mutta suukko ja suudelma kuulostavat hienommilta.

Tätä ne näyttävä tekevän. Ikkunat, pihlaja, metsä, omenapuu. Toistuvasti ja taas toistuvasti.

Sinitiaisaikanaan kritiikki lienee itsekin tuhansia kertoja räpytellyt
silmiään - olettaisin näin tarkemmin tutkimatta...

Palaan kutienkin vielä 29.4.09 - 19:27 [2] / Luontoilta -keskusteluuni;
Missä kirjoitin metsähakkuiden pölleistä:
... "mihin ja milloinkohan ne poistuu - minneköhän" ...
No, nyt tänään aamuna kun radiouutiset kertoi, että metsistä on
vaikeuksia saada puuta metsäteollisuudelle - sillä Ruotsi on valuuttansa
ansiosta nyt edullisempi maa metsäteollisuuteen...
Niin näitä em. puita tuli hakemaan uudehko punainen nostokuorma-auto,
joka vei mennessään tukki- ja kuitupuupinon - noin puolet em. "pölleistä",
ja jäljelle jäi vielä toinen puoli latvapuupaksuisia pöllejä.
Aikaa ei mennyt kuin vajaa 1/2 tuntia kun kuorma-auto oli taas pois,
ja siinä samalla oli kaupungin pesukuorma-auto käynyt suihkuttamassa
saman katuosuuden puhtaaksi.
Itse olin sille katuvierustalle Vappuna keräillyt niiden metsäharvennusten
oksat ja pienemmät harvennuspuut, jotka metsämiehet sanoivat jättävänsä
sinne (kaavassa kerrostalo- ja puistotontteja). Kaupungin puutarhaosaston
naistyönjohtaja kertoi aiemmin taas ystävällisesti, että ne viedään pois kadun vierestä.

Tässä siitä YLEn radiouutisesta, jossa pöllipinojen tuholaisistakin oli puhe:
http://yle.fi/uutiset/alueelliset_uutis ... 17990.html

Tässä siitä puukaupan hiljenemisestä:
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politii ... 15486.html

lasser kirjoitti:Sinitiaisaikanaan kritiikki lienee itsekin tuhansia kertoja räpytellyt
silmiään - olettaisin näin tarkemmin tutkimatta...

Nyt ei mennyt jakeluun,,,näin tarkemmin tutkimatta...

Tässä tutkimisessa kritiikin pitää vaan ajatella tosiasioiden kautta,
sillä silmien räpyttelystä on keskimääräiset tilastot vaikka en niitä
tarkkaan muistakaan, enkä varsinkaan kritiikin räpyttelyjä ole
päässyt seurailemaan (jos joskus tietämättäni olisinkin nähnyt).

Tässä putsaamassani metsikössä juoksenteli tänään aamupäivällä
3-4 rusakkoa kun ei ollut niitä risuja esteenä. Sopivat hyvin
rusakko ja fasaanit olla vierekkäin muutaman metrin etäisyydellä
ruokintapaikalla - rusakko kuitenkin lähti syömättä.
Fasaanikukko on pitänyt seuranaan paria naarastaan ja juoksee
sitten aina niiden perässä pois - enempi kukko kylläkin paikalla
yksikseen ollut. Kuuntelee muiden fasaanikukkojen kiekumista
ja omaa kiekumistaankin siipien räpyttelyllä tehostettuna tekee
sekä ajaa heti paikalle hiipineet vierailijakukot pois.
Oravia siinä ruokintapaikalla on myös talven mittaan ollut
kymmenen paikkeella. Näin keväisin oravat nuoleskelee
mielellään myös lehtipuiden (koivu) pintamahlaa.
Fasaanejaa eivät oravatkaan pelkää vaikka väistävätkin.
Harakat, varikset ja närhit tulee heti jos heittää metsikköön
jotain lihapaloja (läskit ym. mitä en itse syö).
Linnunpöntöissä näkynyt myös kävijöitä, mutta en pesinnästä tiedä.

lasser kirjoitti:Tässä tutkimisessa kritiikin pitää vaan ajatella tosiasioiden kautta,
sillä silmien räpyttelystä on keskimääräiset tilastot vaikka en niitä
tarkkaan muistakaan, enkä varsinkaan kritiikin räpyttelyjä ole
päässyt seurailemaan (jos joskus tietämättäni olisinkin nähnyt).

Hei Kundi. Mä en kertakaikkiaan vieläkään tajua, vittuilet sä, vai mitä sä tolla räpytyksellä meinaat.
Toi, mistä mä oon kertonut, on mun oma kokemus, eikä sillä silmien räpyttelyllä oo mitään tekemistä tän jutun kanssa.

Mä luin ton sun juttus omasta kokemuksesta kun sä olit putsaamassa jotain metsää. Hei, toi on vaan mitä sä oot nähny sitä mitä luonnossa tapahtuu normisti. Hei! mä puhun poikkeukselliseta luontoilmiöstä, jonka mä oon nähny omin silmin. Vaikka mä räpyttelenkin silmiäni, en mä sentään niin paljon räpyttele, etten mä näkis mitään.

Tintistä mä viestitän vielä. Mä olen taas takasi täällä mun datshassani ja mä vähän kattelen ympärilleni,,

Tinttini ei ole unohtanut minua. Se on harventanut (hyökkäyksiään,) ja sen syy on nyt selvinnyt.

Todellakin kysymyksessä on pariskunta, joista vain toinen suoritti rummutustaan.

Leveämpikrvattinen menee ikkunan yläpuolelle talon laipioon. (onko oikea luonnehdinta?)
Se menee pesäänsä joka siellä ilmeisesti on. Kapeampikravattinen on tuo rummuttaja, vaikka tuolla
jossain toisin väitinkin.

Rummutus jatkuu edelleenkin, mutta harventunut. Ehkä sekin alkaa pikkuhiljaa tajuamaan, että olen
ns. rauhanomainen olento hänen kannaltaan.

Ihan hyvä olisi, että tämänkin foorumin lukijat yltäisivät tuon tintin oivallukseen.

Sain hieman tukea Norjasta tinttini oudolle käyttäytymiselle.

Nimittäin päivällä tuli 2-kanavalta Norjan tv:n tuottama dokumentti-ohjelma erakosta, joka asustelee vaikeissa olosuhteissa, mutta samalla maailman komeimmissa maisemissa.

Ehkä joku teistäkin katsoi tuon ohjelman. Mies asustelee rinteessä jonka jyrkkyys on lähellä hyppyrimäen jyrkkyyttä ja se johtaa mereen.

No, mies oli yksinäinen (kylähullu,) joka arvonimi kelpaisi itsellenikin.

Hänellä kaikenmaailman viritysten lisäksi oli mm. linnunruokintapaikka. Siis sellainen talonmuotoinen katos tolpan päässä.
Hän kertoi häiriköivästä talitintistä joka häiritsi muita lintuja. Hän asensi ruokintapaikan katolle peilin, ja se kuulemma vapautti muut linnut häiriköinnistä, kun talitintti keskittyi tappelemaan oman peilikuvansa kanssa.

Tuohon "peilikuvaan" viittasin itsekin taaempana.

En tiedä. On se sitkeä otus. Se käy ikkunalla edelleenkin ja se tekee minut pian hulluksi. Ei se, että se käy siinä, vaan se, että että en ole varma,- miksi se tekee niin.

Ehkä se tintti pitää Sinua omana peilikuvanaan!

VeHy kirjoitti:Ehkä se tintti pitää Sinua omana peilikuvanaan!

Enpä tiedä. Olemme kyllä katselleet toisiamme 10 cm päästä vaikka kuinka usein. Ikkuna vaan välissä.

Se vaan jaksaa edelleen ja oma havainnointini on nyt 11-päivän ikäinen. Tosin, tänään kun on ollut sateinen päivä, sitä ei ole näkynyt, paitsi aamulla, kun ei vielä satanut.

Minun lisäkseni siihen kävi tutustumassa eräs toinenkin tarkkailija. Aamulla noin 7:n aikaan kuului aika kova pamaus ikkunasta. Ajattelin, että oma tinttini ei tuollaista mölyä saa aikaiseksi ja menin katsomaan. Ikkunassa ei mitään,- mutta terassin kaiteella isohko-kokoinen koukkunokkainen lintu. Ilme silmissä kuin tyypillisesti kokoomukselaisilla. Äkkiä kamera,- ja onnistuinkin saamaan muutaman hyvän kuvan linnusta.
Lintu oli ilmeisesti hieman pökertynyt törmättyään ikkunaan ja selvitteli päätään kaiteella.

Jo vanha, aikansa elänyt lintuvihkoni kertoi linnun olevan varpushaukka. Varmistan havainnon kun pääsen sellaisen nettiyhteyden pariin, jossa voin avata kuvatiedostoja. Haukka se kuitenkin oli, se on varma.

Olisikohan se ajatellut omaa tinttiäni aamiaiseksi itselleen ja törmännyt ikkunaan jahdatessaan sitä. Haukka ei sitä kuitenkaan saanut saalikseen, koska näin tintin jälkeenpäin.

Kirjoitin 4.5.09 - 18:55 / Luontoilta
- kuorma-auton hakemasta puupinosta asuntoni lähettyviltä.
Tänään aamulla sama auto haki 2-3 kuormaa niitä keräämiäni
pienempiä puita. Sen asuntolan ja viheralueen rajalle jäi vielä
joitakin pinoja. Yksi pienempi pino on haettu jo viime viikolla.

Luontoilta tulee sitten taas keskiviikkona > YLE Radio Suomi.

Lintuaiheet olivat paljolti esillä.
Tämä kertomani fasaanikukkokin ollut aamuisin aikaisemmin
liikkeellä auringon mukaisesti. Tänäänkin klo 5:30 katsoessani
aamuaurinkoa oli fasaanikukko jo kiekumassa pihalla.
Tämä fasaani on itseeni jo tottunut, eikä piiloudu.
Vieraisiin ihmisiin ja koiriin kuitenkin kyyristyy matalaksi
ohikulkemisten aikana.
Luontoilta kesäkuussa ti 16.6. klo 18:06- jälleen...