YLE Radio 1

Suuri suomalaisen elokuvan ja teatterin tekijä Åke Lindman on lähtenyt keskuudestamme.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/_k ... 5243982632

Lindman pelasi menestyksekkäästi HIFK:n futisjengissä, mutta siitä ei hänen silloinen työnantajansa pitänyt. Lopulta, kun Åke olisi halunnut vapaata Olympiajoukkueessa pelaamista varten, Svenska Teaternin johtaja Nicken Rönngren karjaisi Lindmanin ulos sanoin: Herr Lindman, nu får ni välja: Teater. Eller: FOTBOLLEN!!
Lindman kertoo muistelmissaan (Åke ja hänen maailmansa) ettei mikään ollut siinä tilanteessa helpompaa, kuin vastata: Tack, fotbollen. Ehkäpä, ei, vaan ihan varmastikin, se oli viisaampi valinta. Särkän filmitallissa ei futaamista katsottu yhtä pahalla silmällä ja vaikka ÅL fakkiutuikin nuornamiesnä roistorooleihin, hän varmasti kehittyi monipuolisemmaksi ilmaisijaksi, kuin mitä Svenskiksen rivi- tai ehkä tähtinäyttelijänäkin olisi tapahtunut.

Suuri taistelija on poistunut näyttämöltä. Kunnioituksella!!

Radiosta on tullut Åken haastattelupätkiä, äsken mm. se, jossa hän kertoo, miten pari nuorta neitoa kadulla vastaan tullessaan pelästyivä "hyi kamala, Åke Lindman!". Olikos se sanamuoto ihan just tuo, asia kuitenkin oikein.

Nyt tulee uusintana (2003) Radioteatterin lähikuvassa
Ã…ke Lindman 19:03-21:30,
josta itse kuulen myöhemmin jonkin verran.

Näin Lindmanin tietääkseni vain kerran joitakin vuosia
sitten, jollin oli Salossa vanhoja muistelemassa.
Teki silloin suunnitelmaa Lappi-aiheisesta elokuvastaan.
Olisin jotain kysynytkin (mitä muistaisi edellisenä päivänä
tv:stä tulleesta tukkijokielokuvasta - vaikka tiesin ettei
ehkä ollut nähnytkään - ja ehkä jotain perheestään),
mutta viihtyi vanhoissa tarinoissaan ja sitten oli
muitakin kysymässä...

IS 4.3.2009 kysyi pojaltaan vastauksia:
"Ei jaksanut. Nukkui koko ajan." ...
- "riesoina muun muassa alzheimer, diabetes ja keuhkoahtauma.
- Hän on ollut koko alkuvuoden sairaalassa... taisteli kahdeksan viikkoa."

Muistan viime vuodelta radiohaastatteluja kun hän oli ollut sairaalassa
myös, jolloin kertoi ettei siellä viihtynyt kun oli seurana petipotilaita
puhumattomina...
Tiedän eräästä tutustani, jolla oli vuosi sitten samoja vaivoja ja oli
heikkona...
Kaikilla tulee loppu joskus, ehkä Lindmanilla näin meni luonnollisesti,
mutta otan mahdollisuuden väärinymmärryksestäkin vastaavissa -
Ainahan ei voi täysin parasta hoitoa saadakkaan...

Diabetes vanhoilla on pitkälti ravintokysymys ja ravinnolla se paljolti
hoituukin, joskin lääkkeetkin on tarpeen...
Sairaaloissa on kuitenkin monesti se lääkitys yksinomaan tarkkailussa
ja ravinnon merkitys hoituu siinä sivussa. Kun on vielä alzheimer niin
ei potilas itsenäisesti osaa hyvää ravintoaan ja virikkeitä päivien
helpotukseksi järjestää, josta se väsymys ja uni - joka tässä taudissa
on huonontavaa hoitoa. Näin kuitenkin menetellään, ellei läheiset
tai ystävällinen hoitohenkilöstö huomaa tilannetta edistää.

Lindmanilla oli 60-luvulta maisteri Särkän loppuajalta muisteluissaan
sairaalalakäyntinsä, sitten monessa näyttelijä roolissaan ja nyt
omaansa kokemana, joten hän huonomuistisenakin ehkä vielä viime
vuonna ymmärsi mikä mahdollisesti häntäkin odotti,
mutta ymmärrettiinkö hänen huomionsa asiasta...

Åke Lindman oli hyvä muistelija ja havainnoija. Peter von Baghin Särkän filmistudiosta kertovassa sarjassa hän oli monesta asiasta kertomassa. Aivan oivallisesti ja liikuttavasti hän kertoili Tuntemattoman sotilaan filmauksista. Lindman olisi halunnut olla Koskela sen verran hän oli saanut tarpeekseen roistorooleistaan. Mutta onhan hän Lehtona aivan yliveto. Kuvaus tehtiin Munkkivuoressa, satoi ja aina välillä sai hieman kuivatella jossain filttiin kääriytyneenä. Kovin paljon olen pitänyt hänen ohjaamastaan Elämän menosta, joka on Pirkko Saision esikoiskirjan filmatisointi televisiolle.