YLE Radio 1

J.P. Pulkkisen toimittama "Merkkituote" on mainio ohjelma. Sitä on tälläkin foorumilla kiitelty. Omaa ketjua sillä ei vielä ole ollut. Minusta Pulkkisesta on kehittynyt erinomainen radiotoimittaja: hän ei vain tee huolellista taustatyötä ohjelmiaan varten, vaan myös artikuloi sanomansa selkeästi ja haastatteluissa sekä keskusteluissa pitää langat käsissään.

Otsikolla "Vaatteet ilman keisaria" pohditaan ajatusolio "Jumalan" taustaa: "mihin tarpeeseen Jumala on synnytetty"? Valitettavasti käsitteet uskonto ja Jumala sekoittuvat ainakin kirjailija Erik Wahlströmin ja Pulkkisen keskustelussa. Wahlström pyrkii selittämään uskonnon Jahve-jumalan luomukseksi. (Wahlströmille Jahve-jumala on suorastaan henkilö.) Entäpä uskonnot, joiden mukaan jumalia tai henkiolentojen sfääriä ei ole? Tällöin uskonnon reaalisynty ilmenee paljaammin, ihmisten tekemäksi.

Olen samaa mieltä, että Merkkituote on hyvä ohjelma ja J.P. Pulkkinen hyvä toimittaja. Merkkituotteella on muitakin toimittajia. Pulkkisen ääni sopii radioon hyvin. Kuuntelin eilen nauhalta lauantaisen ohjelman Ihmeestä. Studiossa olivat Pulkkisen vieraina Matti Myllykoski ja Mikko Lehtonen. Tämä on sitten erinomainen trio, sopivat äänet yhteen ja ilmeisesti keskustelijat tuntevat toisensa sen verran hyvin, että tuntuu juttu luistavan vuorovaikutteisesti aivan luontojaan. Markku Envall sopi Myllykosken pariksi myös kovin hyvin. Kun kirjo on tällainen, niin asioita lähestytään silloin eri kanteilta.

Ei ollut nyt aivan paras - ihmeellinen - tämän kolmikon ohjelma ollut kyseessä mutta ei mitään erityistä valittamistakaan silti minulla ole. Ihme, ihmettely, selittämisen pakko ja selittämisen yleinen halu asialle, joka koetaan pelottavana siksi, että sitä ei ymmärretä, sitä ei osata selittää. Ihmeet ja uskonto kuuluvat yhteen mutta ihmeeksi kokeminen kuuluu yksilön kokemuksiin hänen oman yksilöllisen tilanteensa kautta. Tunteet kuuluvat ihmeeksi kokemiseen, virkamiesten keskellä ei juuri ihmeitä koeta. Ihmeparannukset ja nämä tilaisuudet ovat samanhenkisten, myönteisesti asiaan suhtautuvien ihmisten kokoontumisia. Ohjelmassa mainittiin, miten kevään tulo koettiin aikoinaan ihmeenä, siemen oli syksyllä kuollut ja heräsi keväällä henkiin. Myllykoski mainitsi Jeesuksen kuolemasta, joka sijoittuu kevääseen. Vaaskivi kirjoittaa "Yksinvaltiaassa" kevään vaatimista veriuhreista. Pelottavaa on lepyteltävä. Luonto tuntuu nyt tällä hetkellä kaikkine muutoksineen sen verran tasapainottomalta, että mieluummin olisin ajattelematta sitä kovin paljoa. Oli vuosia kuitenkin jolloin koin kuin ihmeenä sen, että kevät tuli sittenkin.

Hyvät ihmiset kuunnelkaa tai nauhoittaa, jos se on teille mahdollista, viimeksi tullut Merkkituote. Uusinta tulee maanantaina klo 9.06. Suomentaja Jaana Kapari ja J.P. Pulkkinen keskustelevat niin monipuolisesti ja viehkosti Edgar Allan Poesta, että taidan varastaa sisareltani hänellä olevan uuden suomennoksen ja lueskella sitä hitaasti juttu kerrallaan. Monipuolisen kuvan saa kääntäjästä samoin kuin kirjailijasta, joka siirrettiin lajityyppien (rikos, kauhu, scifi) perustajaksi tai edustajaksi jo ennen kyseisten lajityyppien olemista. Tämä saattoi tapahtua siksi, että ensi suomennokset tulivat Suomen markkinoille varsin myöhään Poen tekstien alkukieliseen julkaisuun nähden. Sen sijaan Ranskassa kirjailija otettiin vastaan runoilijana ja siitä lähti hänen maineensa nousuun myös synnyinmaassa.

Tallessa on...