YLE Radio 1

Sirpa Kähkösen upeassa romaanissa Lakanasiivet radiota kuunnellaan kesällä 1941 Kuopiossa tarkkana ja vakavana: "Uutiset ja sotatilannekatsaus, joka ilta, kuin jonkinlainen hartaushetki". (s.85)

Radio toimii sekä virallisen propagandan välineenä että brittikanavilta löytyvän toisen näkökulman välittäjänä:

"Niinhän oli luvattu, eilisiltana radiossakin taas oli sanottu, että Suomi ei voi sortua kumppaninsa rinnalla. Tämä on toista kuin se talvinen sota, johon lähdettiin suuressa hädässä, valmistautumatta." (s.76)

YLEn nykyinen palvova suhde "suureen kumppaniin", jonka rinnalla emme voi sortua, pohjautuu siis vanhaan perinteeseen!

" - Tehhään mikä taijetaan, sanoi Hyvönen kitkerästi. - Vaan onhan ne suuret merivallat erikseen, ja erikseen sitten nämä pienten vesien murheet. Eipä meitä torpeetot uhkaa. Minä kuuntelin eilenkin Pritannian tietotteet ja suurta se oli myllerrys Atlannin vesillä.
Kerstin Mertanen vilkaisi ympärilleen; kuinka Hyvönen rohkeni noin avoimesti puhua siitä, mitä hän itsekin teki, mutta vain salassa, ikkunat huolella suljettuna, korva radioon painettuna. Oliko tosiaan niin kuin väittivät, että laivaväki oli kaikki Britannialle suosiollista?" (s.348)

Kirja kertoo yhdestä ainosta helteisestä päivästä, heinäkuun ensimmäisestä jatkosodan alussa, joten siitä saanee eniten irti järjestämällä ensi viikon keskiviikoksi itselleen lukurauhan ja hotkaisemalla opuksen yhtenä päivänä - ja mieluiten Kuopiossa.

Sirpa Kähkönen: Lakanasiivet (Otava 2007)

Sirpa Kähkösen Lakanasiipien upeimmassa radiokohtauksessa naiset tanssivat keskellä sotaa. Tähän postaukseen on mahdotonta, ja tarpeetontakin, ladata koko tanssihetken tunnelmaa, jonka kirjailija Kähkönen ihailtavalla taidollaan luo. Kohtaus on vieläpä kirjan loppupuolella, joten lukija on ikäänkuin vihitty valmiiksi tilanteeseen. Otetaan tähän kuitenkin "teknisesti kiinnostava" radiokoneen lämpenemis- ja viritysvaihe:

" - Minä haluan sitten Englannin aaltoja kuunnella.

- Hyvä on, sanoi Hilda, nousi ja meni radion luokse. Hän napsautti siihen virran, ja sähköinen humu täytti huoneen. Helvi tarttui tuoleihin ja siirsi ne syrjään. Anna otti kiinni pöydän toisesta päästä ja Elsa toisesta, ja saman tien pöytä oli kannettu kahverin oven eteen. Nyt oli lattialla tilaa.

Huummm, sanoi radio katsellen vihreällä silmällään keittiön hämyyn. Ja sitten: kiihkeää polotusta, särinää, rohinaa, kuin kokonainen äänien valtameri olisi kohahtanut pieneen keittiöön.

Ja äkkiä villankarhea kohu ja rätinä laantui ja siloittui metallilangoiksi, jotka punoutuivat toisiinsa ja sulavasti kieppuen vuotivat radion putkesta ilmaan. Musiikkia. Sykkivää, mukaansa tempaavaa, huoletonta.
- Oi, jatsia, huudahti Helvi." (s.372)

Sirpa Kähkönen: Lakanasiivet (Otava 2007)

(Lopuksi pieni juonipaljastus, jota ei kannattane lukea ennen kuin olet itse nauttinut teoksen.)
Juonipaljastus ei siis ole se, että Suomesta ei tulekaan Suur-Suomea ja suuri sotilasliittokin pakenee tosipaikan tullen Suomesta, vaan ajattelen yllä ollutta tanssikohtausta; se rinnastuu täsmälleen samalla ajanhetkellä sillan alla yönsä viettävän puliremmin ryypiskelyyn. Sattuman oikun takia molemmissa on välineenä sama, erittäin harvinainen salakuljetettu herkku, pullot aitoa skottilaista viskiä. Siinä missä naiset käyttävät hömpsynsä voimaannuttavaan sisarelliseen tanssihetkeen, siinä katkeroituneet miehet vain piehtaroivat itsesäälissään ja kurjuudessaan. Kaiken huipuksi toimittaja Lehtivaara, joka on sisäistänyt sataprosenttisesti vallitsevan totuuden, saa jopa talvisodan vammaisilta nuorilta juopoilta veteraaneiltakin lähtöpassit sekoillessaan variksen raatonsa kanssa.

Tämä on myös nykyisten toimittajien syytä muistaa. Nato on arvoyhteisö, joka vie demokratian ilosanomaa maailman kaikille kansoille vapauttaakseen ne diktatuurien kahleista. Halleluja? Sieg heil!

Ja nyt lähtee Elmo! Ottaa piipunkin suustaan! Toisessa kädessään hänellä on puoliksi syöty Lepaan meloni tai ehkä antonovkaomena. Vauhti on kaamea, harhautukset näynomaisia! Ja tulee hirveä kuti, oikea vaakasuora Viipurin pamaus, joka räjähtää maalivahti Maesternaeppin käsien kautta verkkoon! Elmo on tasoittanut! Tilanne 3-3! Sietämätöntä, että lähetysaikamme loppuu millä hetkellä hyvänsä. Ne helve...ne kirotut talouspoliittiset neuvottelut ja pelimannimusiikit!
- On suorastaan anteeksiantamatonta sekoittaa tähän otteluun talouspolitiikkaa ja pelimannimusiikkia. Tosiasia kuitenkin on, että lähetysaikamme saattaa päättyä vaikka kesken ajatuspitoisen laus...

Juhani Peltonen: Elmo