Kirjoittaja moxu päivämäärä 16.4.12 - 14:32
Omista kokemuksistani kuoroesiintyjänä:
Uspenski: mystinen. Ääni pyörii holveissa, teksteistä tuskin lienee tarkoituskaan saada selvää. Musiikkimatto peittää koko yleisön. Kokemisen arvoinen varmaan kaikissa valaistuksissa. Keikkapaikkana kallis, joten vetoja pitää aina olla enemmän kuin yksi ja ne pitää myös myydä jokseenkin täyteen, jottei tilaisuuden järjestäjä jää tappiolle.
Suurkirkko: haastava. Ristin muoto panee äänet kiertämään kuin tennispallot, joten jos tupa on täynnä, voi olla haasteellista saada koko materiaalia jakeluun katsekontaktien jäädessä osin puuttumaan. Osaa kuitenkin yllättää, riippuen siitä, mistä kulmasta keikka heitetään. Tullut tutuksi kutsukeikkojen merkeissä. Tornikappeli on mukava tila pienyhtyeelle (tosin akustisesti kuiva) ja holvimaisessa kryptassa toimii mikä tahansa, vaikka vähän "maahisempi" meininki.
Johanneksen kirkko: kohtalaisen hyvä konserttikirkko. Ei liikaa jälkikaikua, muttei myöskään liian kompakti. Tilaa isolle orkesterille ja kuorolle ja yleisölle. Ei sattumaa, että isot kuoro-orkesteribiisit usein esitetään juuri täällä.
Vanha kirkko: tylsä. Akustiikka kirkoksi kovin kuiva ja kun naapurien prameus on vertailukohteena, on kieltämättä ainakin minulle niitä "kiitos, mutta ei kiitos"-keikkamestoja. Pokaa tosin mahtuu aika paljon eikä taida olla hinnaltaankaan hirvittävä.
Temppeliaukio: maineensa vanki, joten paha arvosteltavaksi. Tilaa ja ulottuvuutta on, kalliopinnat heijastavat ääntä mukavasti, mutta tosiasia on, että sopii paremmin instrumentaali- kuin laulumusiikille. Kuoron asettelu merkittävä yksityiskohta, sillä väärin aseteltu kuoro ei kuulu kunnolla. Plussaa iso ja hyvä katsomo ja esteettisyys, mutta nähtävyys on ehkä parempi kokea hiljaisuudessa.
Töölön kirkko: oikeastaan aika kiva. Ei liian iso muttei ihan pienikään, ei liikaa kaikuja, hyvä vuorovaikutus yleisön kanssa. Akustisesti toimiva pitkälti mainituista syistä.
Kallion kirkko: ei ollenkaan huono. Jälkikaikua on enemmän kuin Töölössä tai Johanneksessa, mutta kun yleisöäkin on riittävästi, pahimmat ylilyönnit tasoittuvat ja tuloksena on isojen biisien tulkinnan kannalta yksi parhaista paikoista Helsingissä. Hinta-laatusuhde parempi kuin Johanneksessa. Olosuhteet ovat jokseenkin yhteismitalliset Turun Mikaelinkirkon ja monessa mielessä samantyyppiset Tampereen Tuomiokirkon kanssa, mikä johtuu siitä, että ovat saman arkkitehdin (Lars Sonckin) saman aikakauden tuotoksia.
Ne ovat kaikki
sitä puhetta
joka päivänkin jo
täytyy ymmärtää
(Hannu Mäkelä: Yö soittaa, säv.Säde Rissanen 2007)
___________________________________
Mikko-Oskari Koski