YLE Radio 1

Minä näen tuon Radio Suomen pahimmaksi ongelmaksi nimenomaan nuo toistuvat urheilujumalanpalvelukset. Siinä saa olla sormi jatkuvasti "liipaisimella", jotta välttyisi olumppia- ja mynssenlätinöiltä. Ärsytyskynnykseni taitaa olla matalalla..

http://chat.yle.fi/yleradio1/keskustelu ... 9371#29371
Tästäkin huolimatta väitän, että radio on MYÖS tulevaisuuden media. Ohjelmien kuunteleminen tietokonelatauksella vaatii kuitenkin enemmän käytännön toimenpiteitä, kuin radion aukaiseminen, kanavanvalinta tai sulkeminen -tai kaikki mainitut yhteensä...
Mutta toivottavaa tietysti olisi, että mahdollisimman laaja osa Ylen mahtavasta arkistosta olisi kuunneltavissa myös netitse. Se on sitä paljon puhuttua viestinnän monimuotoisuutta.

Ernesti kirjoitti:Minä näen tuon Radio Suomen pahimmaksi ongelmaksi nimenomaan nuo toistuvat urheilujumalanpalvelukset. Siinä saa olla sormi jatkuvasti "liipaisimella", jotta välttyisi olumppia- ja mynssenlätinöiltä. Ärsytyskynnykseni taitaa olla matalalla..

Urheilua, urheilua, urheilua....Aivan samasta syystä minäkin siiryin aikoinani Yle Radio1:een sekä Ruotsin ja Venäjän nettiradioasemien vakiokäyttäjäksi.

Radio 1 ohjelmia kuuntelen kotona jos työn laatu sen sallii, samoin matkustaessani eri puolilla maatamme. Siinä radio on yliveto ja varmasti sillä on tulevaisuutta.

hyvä musiikki, selostukset ja aikamatkat maailman eri puolille ovat suosikeitani.

Tänään on tullut kuluneeksi päivälleen 70 vuotta siitä, kun radiomainonta jenkkilässä virallisesti alkoi. Sittemmin tv luonnollisesti söi mm.saippuasarjojen ympärillä pyörivän mediakakun, mutta radio säilytti asemansa sektorilla, jolle kuva ei pysty.
Siinä se vahvuus...

Oblomov kirjoitti: Noin 95% ula-radioasemista soitti samanlaista lista- ja melusaastetta kuin meillä vastaavasti Nova tai suomiratio. Kehitys on yleiseurooppalainen ja kait -maailmallinenkin. Lienee hyvä keskustelunaihe "ovatko markkinoiden hyötynäkökohdat vaikuttaneet jo liiaksi radio-ohjelmiin?".

moxu kirjoitti:Markkinoiden hyötynäkökohdatkin ovat varsin kyseenalainen tekijä, koska radio harvemmin on mikään kovinkaan hyvä bisnes. Mainostulojen määrähän on kuitenkin lopulta varsin vakioluokkaa riippumatta siitä, mitä toimituksellinen sisältö on -toimituksellinen sisältö kun vain nostaa kuluja, olipa se melkein mitä tahansa...

VeHy kirjoitti:Mitenkähän saataisiin kopioitua telkkarista se idea radion puolelle, että nuoret saisivat lähetellä yöaikaan täysin tyhjäpäisiä tekstiviestejä euron kappalehintaan? Telkkarissa ne rullaavat ruudulle, radioon täytyisi palkata ilmeisesti lukija. Mutta taitaisi sekin kannattaa, kuusi tekstiviestiä minuutissa tuottaisi jo 360 euroa ja kun lukijaksi palkatulle opiskelijatytölle maksettaisiin kymppi tunnissa, niin jotain jäisi ylikin.

Taitaapi tämäkin taas liukua tämän ikuisuusteeman puolelle..?
Tuohon VeHyn heittoon tekstiviestien ääneenlukijasta sanottakoon, että luonnollisesti asian hoitaisi tietokoneen puhesimulaattori, jonka äänen saisi valita muutamasta vaihtoehdosta tyyliin Tiina Lymi, Taru Valkeapää, Esko Salminen tai Kimi Räikkönen...

Radio on monien mahdollisuuksien idea,

On totta, että radio-ohjelmista voidaan tehdä pelkkää melusaastetta, mutta niistä voitaisiin kehitellä mielenkiintoisia infoiskuja, mukavia kuunnelmia, monipuolista musiikkitarjontaa mahdollisine taustatietoineen jne. Usein käy kuitenkin niin, että poliittinen ohjaus, raha ja pätemisen tarve vesittävät hyvät yritykset. Radion kuuntelu sujuu autoa ajaessa, töitä tehdessä, sohvalla löhötessä ja pyöräillessäkin, jos on siihen tarvittavat välineet. Mielestäni radio on tulevaisuuden media, mutta kuinka kaukana loistava tulevaisuus vielä on, sitä tässä koetan arvailla.
Webbradio saisi tulla ympärivuorokautiseksi kuten Ruotsissa.

radion ystävä

Kuluvana viikonloppuna YleQ heittää jäähyväiset yleisölleen. Olisi korrektia, jos radion johtohenkilöt nyt kertoisivat meille kanavan kuuntelijoille, mikä on se kanava, joka jatkossa täyttää Q:n aukon. Tiedämme toki, että muutamat ohjelmat säilyvät 1:n, Peilin ja Suomen ohjelmissa, mutta Q:n kaltaiseksi oletuskanavaksi ei yksikään niistä kykene. Eli ainoastaan yleisö halutaan tällä järjettömyydellä hukata.

Eikä Ylellä hirvittävästi kunniakkaammin mene ulkosuomalaistenkaan silmissä. Suomi-seuran puheenjohtajan Pertti Paasion ja muiden ulkosuomalaisten asioissa vaikuttavien tahojen suorista pyynnöistä huolimatta Porin keskipitkien ja pitkien aaltojen lähetin suljetaan ja Radio Finland lakkaa kuulumasta lähiaikoina. Ja taas ulkosuomalaisislta katkeaa yksi tärkeä side vanhaan kotimaahan.

Mutta näistä hukatuista mahdollisuuksista huolimatta: RADIO ON TULEVAISUUDEN(kin) MEDIA!!!

YLEQ:ta tänä viikon loppuna kuin se kuuluisa piru Raamattua kuunnellen yhtyisin henkisesti moxun kysymykseen YLEn johdon vastuusta vastata meidän kuuntelijoiden kysymyksiin miksi YLEQ lopetettiin (taloudelliset, kuuntelijaluvut, ohjelmaprofiilit tms.) ja mistä me ikäprofiililtamme vääräntyyppiset veronmaksajat haemme uuden henkisen kodin radioaalloilla? Ylen ikäprofilointi on ollut kuin sitä kuuluisaa neulan etsintää heinäsuovasta.

Itselle jää mieleen koko YLEQ-showsta, että menetetään lapsi pesuveden mukana. Me vanhat pierut ja "vääräuskoiset" kuuntelijat haemme radioaalloita uuden kodin, joka omassa tapauksessa ei ole YLEn kanava.

Radio on tulevaisuuden media, luonnollisesti.

Mun silmät vaan hikoilee, kun kuuntelen tämän viikonlopun YLEQ:ta.

Viikonlopun Aamulehdessä oli artikkeli Penti Kemppaisesta. Kemppainenhan sai kenkää pitkän työrupeaman jälkeen, kun ammattitaitoisia toimittajia laitettiin Ylestä taloudellisista syistä pihalle. Kemppaisen varsinainen toimittajatyö taisi jo olla vaihtunut enempi hallinnollisiin tehtäviin, ellen väärin muista lukeneeni. ainakaan en muista kuulleni hänen ääntään enää vuosiin radiosta.

Nyt Kemppainen on toipunut henkilökohtaisesta shokistaan, ja löytänyt vahvuutensa uudelleen. Otto Donner on pystyttänyt Loven 40-vuotisen historian kunniaksi väliaikaisen radiokanavan jonnekin sinne etelään, mutta joka tullee kuulumaan myös internetissä. Hyvää miestä on vaikea vaientaa.

Se vaan tuli taas jutusta mieleen, että mikä se Ylen tehtävä oikein olikaan – onko se yleisesti sivistystä tarjoava verorahoin ylläpidetty väline, vai jotain muuta.

Minulle viron kielen harrastajana kanavan valinta on helppo juttu, Eesti Raadion Vikerraadio tai Klassikaraadio, jotka molemmat lähettävät striiminsä myös internettiin.
Varsinkin viimemainittua voi kuunnella vaikka kielestä ei mitään tajua olisikaan.

Axa Sorjanen kyllä tiesi mitä sanoi, kun tänään yhdentoista aikoihin totesi Radio Helsingissä: Tervetuloa uudetkin kuuntelijat... Vaikka sanallakaan ei vihjannut Ylen häpeälliseen Q:n lakkauttamiseen, niin viesti tuli selväksi: Päiväohjelmakanavavalinta lienee aika monella ex-Q-lijalla nyt Radio Helsinki...

Eli suomeksi: Taas kerran Yle ajoi yhden blokin asiakkaistaan Erkon klaanin syliin. Tosin Radio Helsinki lienee kaupallisella puolella vähintään samanlainen kummajainen, kuin mitä Q oli tai Ykkönen on Ylen omissa skenaarioissa.

Pakko myöntää moxu, että esittämäsi ajatus on käynnyt itselläkin mielessä. Pikakalluppi satunnaisten tuttujen ja kylän miesten keskuudessa vahvistaa asian.

puuhaaja kirjoitti:Otto Donner on pystyttänyt Loven 40-vuotisen historian kunniaksi väliaikaisen radiokanavan jonnekin sinne etelään, mutta joka tullee kuulumaan myös internetissä

Se on siis nettikuuntelussa täällä: http://www.taajuus.fi/

Kanavan kotisivut täällä: http://www.loveradio.fi/

Ja mikä on hienoa, kaiken agitaation ja "agitaation" välistä löytyy tiedotteen mukaan ohjelma Pekka Strengistä.

Elinkeinoelämän Keskusarkisto Elka on avannut sähköisen tietokannan Yleisradiossa vuosina 1990–2004 soitetuista musiikkikappaleista. Tietokanta koostuu Yleisradion radiokanavilla soittamasta musiikista, joista on koottu niin sanotut musiikkiraportit. Elkaan tallennetusta tietokannasta pystytään hakemaan tietoja soitetusta kappaleesta soittoajan, säveltäjän, sanoittajan, sovittajan tai esittäjän mukaan.
Viitetietokanta sisältää samat tiedot kuin mitkä aikaisemmin olivat paperimuodossa. Kaikkiaan Musa-tietokannassa on tiedot 8,3 miljoonasta soitetusta kappaleesta. Internetiin tietoja ei laiteta, eikä tietokanta sisällä itse musiikkia. Se on arkistoitu Ylen omaan arkistoon.

Musiikkiraportit on laadittu tekijänoikeuslain edellyttämien korvausten maksamiseksi Teosto ry:lle ja Gramex ry:lle ja ne on säilytettävä pysyvästi. Kaikkiaan yleisradiolla on noin 50 radiokanavaa, joilla soitetaan musiikkia.
Musa-tietokannan ovat rakentaneet yhteistyössä Yleisradio, Elka ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. (STT)

Tässä onkin mielenkiintoinen tietokanta; siitäkin huolimatta, ettei se nettiin päädykään. Siitä voidaan nimittäin varmuudella havaita, mitkä kappaleet ovat ylisoitettuja, mitkä taas eivät. Tämä ei sinällään ole niinkään kiinnostavaa; enemmänkin se, mitkä vastaavilla vahvuuksilla varustetut samojen artistien kappaleet eivät ole liikaa soittoa osakseen saaneet...
Elkan omilla sivuilla http://www.elka.fi löytyy tiedostohakumahdollisuus myös savoksi.