lasser kirjoitti:Sivuilla 711-737 em. kirjassa (alasivu [2]) >
Sivu 711 "Kirjastoauton määritelmä":
Annettu kolme määritelmää /
amerikkalainen kirjastonhoitaja Mary L. Titcomb 1909,
Suomessa kirjastontarkastaja Sirkka Sarkola,
artikkelin kirjoittaja Antero Kyöstiö.
Sivu 712 "Vuonna 195 amerikkalainen kirjastonhoitaja Mary L. Titcomb
aloitti ensimmäisenä kirjojen lainaamisen liikkuvasta kirjastosta kahden
hevosen vetämistä kärryistä." ---
"Suomessa liikkuvan kirjaston ensimmäinen varhaisvaihe toimi Helsingin
pitäjän eli nykyisen Vantaan kaupungin alueella vuosina 1913-14."
Sivu 715 ""Kirjastoautotoiminnan kokeiluja tehtiin 1950-luvulla viidessä
kunnassa eli Helsingin maalaiskunnassa (1951), Karjaalla (1956),
Munsalassa (1954), Nokialla (1958), ja Pohjan kunnassa (1959)."
Sivu 718 "Ensimmäisen kirjastoautoksi rakennetun kirjastoauton hankki
kuitenkin ennen kirjastolain voimaantuloa ilman valtionapua Turku omalla
kustannuksellaan vuonna 1961." ---
"Ensimmäiset valtionavulla hankitut autot ostettiin vuonna 1963
Lohjan maalaiskuntaan ja Urjalaan."
Sivulla 718 myös kuva: "Turun ensimmäiset kirjastoautot (1961 ja 1965)
poseeraavat vanhuuden päivillään pääkirjaston edessä."
Nimitykset "Vanha Ykkönen" ja kenties Vanha Kakkonen lienee muotoutuneet
näihin aikoihin 1970-luvulla, jolloin Turkuun hankittu uudempia kirjastoautoja...
kirjastoautojen kuvasta nähtävissä alkuperäiset nimikirjoitukset:
- Kirjastoauto 1961 - "KIRJASTOAUTO BOKBUSS"
- Kirjastoauto 1965 - "KIRJA... BIBLIOTEK"
Sivulla 719 on kuvassa "Lohjan ensimmäinen kirjastoauto 1963",
jossa teksti: "KIRJASTO-BIBLIOTEK" alla "LOHJAN KUNTA - LOJO KOMMUN"
(nimitekstien kirjainkoot vaihtelee, mutta olivat isoilla kirjaimilla).
Sivu 720 / Suomessa toimivia kirjastoautoja:
1965 / 5, 1970 /89, 1975 / 209, 1980 /224.
Sivu 733 / "Suomessa oli vuoden 2007 alussa 166 kirjastoautoa ja eniten autoja oli
vuonna 1992 eli 234" (kirjastoautojen hinnat alkoi 1980-luvulla nousta yli arvioiden).
Sivut 724- 725 "Aivan ensimmäiset autot olivat pituudeltaan 7-8 metriä". ---
"Turun toinen auto vuodelta 1964 olikin jo 11 metriä pitkä." ---
Linja-autojen alustoilla "pituudeksi alkoi tulla 11-12 metriä". ---
"Erikoisluvalla pituus voi olla korkeintaan 13 metriä". ---
"Kirjastoautojen suurin sallittu leveys kasvoi vuonna 1993 260 cm:iin mutta
uusien EU-määräysten mukaan tuo leveys on kaventunut 5 cm:llä."
Sivu 727 "Kirjastoauton henkilökunta" - "Kirjastoautokysely 1989" /
Kysely "opinnäytteenä vuonna 2002":
"Kirjastonhoitajia 16 %, Kirjastovirkailijoita 22 % ja kuljettajia 62 %."
Sovitaan sitten näin.
Tässä vallitsevaa faktaa Helsingin autoyksiköstä eli H02:sta, joka tosin juuri tällä hetkellä on kesätauolla:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastoauto/
Tässä taas Kaupunginkirjaston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteisestä KesäDösästä (joka siis on H02:n käytössä normaalisti oleva Buli):
http://blogit.nettiareena.fi/kesablogi/
Taannoin intrassa oli hakusessa uusi kirjastoauton virkailijan paikka. Autossahan on pääasiallisesti kaksi liikkuvaa työntekijää ja yksiköllä lisäksi kolmas. Erillisiä kuljettajiakin on vielä joillain paikkakunnilla. Joka tapauksessa haettavalta virkailijalta edellytettiin kirjastoalan pätevyyden lisäksi ABC-ajokorttia, mistä luonnollisesti laukaisin keskustelun "kulkeeko kirjastoauton mukana prätkä, kun A-kirjainkin vaaditaan?" Kuski vastasi, että kiireessä mennään joskus kahdella pyörällä...