Kirjoittaja PedroViti päivämäärä 2.10.11 - 20:06
Kävin aikoinani Turun kirjamessuilla ja petyin jokakerta. Nehän ovat/olivat varsinainen rimanalitus. Ensimmäisenä päivänä ei mikään toiminut, ei saanut edes kahvia ns. kahvilasta ja viimeisenä päivänä kaikki purkivat kilvan tiskejään kun ei tänään enää kukaan tänne tule. Oikein ei tule, enää.
Jonkun kerran kävin siinä välissä ja yhtä tyhjää. Muutamalla osastolla toki myytiin kirjoja samaan hintaan kuin -kaupassakin ja joudut vielä raahaamaan ne kotiin, vietyäsi kirjat ensin säilytykseen siksi aikaa kun jatkoit kierrosta, mikä oli aika turhaa. Iso osa ns. osastoista oli pelkkää tyhjää. Kaksi seinää, pöytä ja tuoli millä istyi ns. partajeesus katsekontaktia ohi lipuvaan yleisöön vältellen. Nehän olisivat voineet kysyä jotain. Niinkun muuten olisivatkin, tai ainakin minä olisin ehken kysynyt, että miksi sinä siinä istut ja olet vaivaantunut lähelle tunkevasta yleisöstä. No, kaikki eivät halua esiintyä, mutta mitä himputtia ne sitten kirjamessujen osastoa ovat vartioimassa.
Toinen ihmeellinen juttu on nuo keskustelut tai esitelmät. Mikäli menet messuille vartin yli yksitoista niin seuraava vähänkään kiinostava aihe on ensikesänä ja sekin Sodankylän filmifestareilla. Siis haloo! Lavalle on nostettu vanha sohva ja siihen löhähtää joku orakkeli mutisemaan partaansa jotain mikä ei tunnu kiinnostavan kuin toisessa penkkirivissä istuvaa orakkelin puolisoa.
Miksi minun pitäisi maksaa siitä, että tuhlaan aikaani päivän tai ainakin puolikkaan. Minusta olisi kohtuullista, että järjästäjät maksaisivat minulle tai ainakin kunnioittaisivat minua paitsi vapaalipulla ja ravintolakupongilla, niin Turun kyseessä ollen VR lipuilla 1. luokassa meno/paluu ja tietenkin börssissä yöksi huone kohtuullisella hoidolla.
post scriptum: Eihän sieltä saa edes vinyyliä.