YLE Radio 1

Johannes, tuo mitä viestisi lopussa sanot, on asia, joka on minulle ainakin täysin avoin. Ainoa mitä toivon on, että 30-luku ja sen mielialat ym. joskus perusteellisesti tutkittaisiin.
Mietin Elina Sanan "Luovutetut"-kirjaa lukiessani, että Virolla ainakin oli kovin kinkkinen paikka. Mutta yhdessä Saksan kanssa, jos Saksa olisi voittanut sodan, ei juuri hurraamista luultavasti olisi siinäkään tilanteessa ollut. Saksalaisista etenkin Himmler uhkui kostoa Ruotsia vastaan ja sen valtaamista pidettiin jossain vaiheessa melkein selviönä. Suomen (olen käsittänyt jotenkin näin) ja Norjan pohjoisosaan Saksa muodosteli jotain sateenvarjoa, jota Suomenkin viranomaiset pelkäsivät. Syntyi ajatus, että noinko kävisi että Saksa lopulta Suomenkin miehittäisi.

Kovin vaikea on sanoa mitään muuta kuin esittää vaihtoehtoja.

Keskustelu oli radiossa kiinnostava ja välillä melko kiihkeäkin. Kovin kuunneltava ohjelma kaikkineen.

Lasse kirjoitti:Kun Suomi lähti Hitlerin tueksi, saimme Neuvostoliitosta mm. niitä Mannerheimin
ja Hitlerin välisiä "morsiuslentolehtisiä" kuvaamaan maidemme "suhdetta".
Tämä "morsiusliitto" osottautui sittemmin pätemättömäksi kun Mannerheim
piti Suomen pois Leningradin lähettyviltä, joten ei hän saanut niitä sotasyyllisyyssyytteitäkään.

Väri on minun laittamani. Lasse Reunasen termit ovat koko lailla viehkoja, kun ajattelee tapahtumia sinänsä. Olisiko tuollaisessa liitossa sisällä se lievempi sotasyyllisyyspuoli.

Pentti Naumanen kirjoitti:...sopinee kysyä missä sijaitsi ja minkä kokoinen oli Sveariket noin vuonna 1240. Viipurin linna perustettiin muistaakseni vuonna 1293 tai silleen.

Ei ole tainnut tulla vastausta Pentin kysymykseen? Se olikin harvinaisen visainen, paitsi ehkä historian maikalle. Luulen ettei hänkään antaisi kysymykseen yhden lauseen mittaista vastausta.

Vilkaisin joillekin historian sivustoille ja opin, että 1200-luku oli yhtä "ristiretkien" eli valloitussotien aikaa. Tuolloin Ruotsi laajensi valtaansa Suomenniemen puolelle (perustaen ainakin Turun, Hämeen ja Viipurin linnat). Toinen juttu on, olivatko nämä itäiset alueet osa Ruotsin valtakuntaa... Toisaalta - vähintään yhtä tärkeää - Ruotsi ja Tanska sotivat ja kahakoivat melkein yhteen ko. aikana.

Eiköhän vanha kunnon Pähkinäsaaren rauhan raja (v:lta 1323) ole ensimmäinen virallinen rajankäynti Suomenniemellä? Eli vasta tuolloin Ruotsin valtakunnan läsnäolo Suomenniemellä tunnustettiin... Jotenka "Sveariket" oli 1200-luvulla nyky-Ruotsia pienempi alue keskisessä Ruotsissa, siis ilman Tanskalle kuulunutta eteläkärkeä ja samoin ilman nykyistä Pohjois-Ruotsia.

MTV3 / Huomenta Suomi esitteli tänään Eve Mantun,
uuden pokkarikirjansa; "Musta tulee perhe" yhteydessä.
Juonto-otsikkona oli; "Halusin lapsen - vaikka ilman isää."

Mentu tunnetaan YLE Radio 1:n juontajana mm. vuoroviikoin perjantai-iltana;
"Kyllä kansa muistaa" -puhelinkontaktiohjelmasta.
Nyt maanantain "puhelinkontaktiohjelmassa" aiheena kunta-asiat.

MTV-toimittaja Mari Sarolahti oli saanut vieraakseen liki peilikuvansa;
Mentullakin pitkät hiukset, jakaus vasemman silmän päällä, tosin korvat peitossa
ja hiusväri hieman tummempaa. Hiukset sopisi ehkä hieman lyhyempänä,
jotka suorana roikkuu...
Naisilla oli värjätyt kulmakarvat, kasvot Evellä hieman pyöreämmät,
vartalokooltaan liki samaa olivat.

Mantun päällä oli villatakki, mutta lämpimästä viikonlopusta jäänyt vielä pelkkä reisihame.
Kertoi; "tuli yllättäin raskaaksi" ja kirjoitti yksinodottaneiden kokemuksia vertaistueksi;
..."siitä selviää hengissä".
Lapsensa nyt "4 -vuotias", josta "huolensa" (olettaen kaulanauhastaan on poika).
Puhui "isästä, josta ei voi puhua" (lapselle)...
Sormustettu kuitenkin oli, joten arvoituksensa tarkemmin kirjoitettuna kirjassa...

Arvioin Eve Mentun iäksi + 30 -vuotta, mutta näyttää myös nuoremmalta.

Tämä Eve Mantun kuva on pienenä Joel Heleniuksen kanssa sivullaan:
http://blogit.yleradio1.yle.fi/kyllakansamuistaa
Mikäli tämä linkki ei avaa pääsee allaolevan kautta...

Mantun sivukuvaa nyt myös Etusivun vasemmassa palkissa:
http://www.yleradio1.fi/
Mantun kuvat vaan tässä hieman liian totisia hänen live-esitykseen verraten.

Näkyy siinä alempana keskellä myös Matti Laitisen tuleva
tasavallan presidentti Tarja Halosen "kuudes kyselytunti" 9.10.06.
Se vaan olisi mielenkiintoisempaa kuulla "vastaustunti",
jossa kertoisi uusia suunnitelmiaan,
sillä kyselytunnilla muistellaan vaan niitä vanhoja mielipiteitä ja miten onkaan mennyt...

Eilinen Laitisen puhelinkontaktiohjelma mm. ministeri Mannisen avustuksella
meni ohimennen kuunnellen muististani, sillä mitään tärkeää en kuullut...

Tänään YLE Ykkösen aamu-tv:ssä oli taas tämä toimittaja / kirjailija Eve Mantu
esittelemässä kirjaansa "Musta tulee perhe".
Oli nyt enempi itsensä näköinen ja kertoi olleensa silloin "yllätysraskautensa"
alussa 36 -vuotias, joten nyt sitten onkin jotain + 40 ikäinen...

Viime perjantain puhelinkontaktilähetys tuli suoraan Tampereen Metso-kirjastosta,
jota kuulin vain osittain (olivat läsnä molemmat em. toimittajat),
aiheena jotain naisten työllistymisen tasa-arvoisuudesta...

Tässä tänään haastattelussa oli linkkinä blogi: http://www.voimakirja.vuodatus.net ;
jossa mm. Helsingin "vertaistukiryhmästä" (ei itseni viite).

Myös Helsingin Kirjamessuilla http://www.finnexpo.fi/kirja/ näkyy olevan Even kirja esillä:
Perjantaina 27.10. Eino Leino -lavalla klo 16:30 - 17:00.
Tosin itseltäni nämä messut jäänevät nyt väliin (yli 50 euron oheiskulujen vuoksi).
Olisi mielenkiintoisempaa, mikäli Turku ja Helsinki saisivat sovituksi messuajat puolivuosittaisiksi...

Eilen ja tänään sitten taas oli TV 1:n Voimalassa:
http://www.ikonijaindeksi.fi/voimala/index.php
tämän Even haastattelua.
Nyt oli hiukset ponnarilla niputettuna ohjelmatyyppisesti ja kaulassaan sama tuttu koriste.
Kertoi nyt poikansa nimen "Silmu",
mutta jos "rehellinen" haluaa olla,
niin pitäisi hänen tietää "yllättymättä" olevan mahdollista tulla
raskaaksi vaikka suhteensa olikin jo "päättynyt" (13 viikko sai "tietää").

Tässä Even "vuodatuslinkissä" on tänään lisätty siitä Anna-lehdestä tiivistelmä,
jossa kirjoitettuna Even 41 ajatuksia tässä lapsiasiassa.

Itse kuuntelen oletettavasti taas huomisen "Kyllä kansa muistaa",
jossa siis viikottain uusi aihe.

Tänään oli vuorossa Matti Laitisen keskusteluaihe,
milloin olisi sopiva aika eläkkeelle...

En nyt poikkeuksellisesti sitä kuullut, eikä tullut
c-nauhallenikaan, joten josko joku jotain kuuli?

Laitinenhan on itsekin jo lähellä elekeikää,
joten aihevalinta sikäli ehkä henkilökohtainenkin...

Eilen Eve Mantu keskusteli polkupyörästä.
Löysin pari lehtileikettä asiaan, mutta en nyt kirjoita,
ehkä myöhemmin mikäli koneyhteys kirjastosta taas
alkaa paremmin toimia...

Maanantaiseen keskusteluun polkupyörästä:

ET 8/2005 - "Samaa sukua Osa 3" >
Jean Sibeliuksen (1865-1957) kuuden tyttären
lasten ja lapsenlasten kertomana.

Sibeliuksen nuorimman tyttären (Blomstedt) "Heidin toiseksi vanhin poika
Petri ajoi kerran polkupyöränsä Ainolan oven eteen ja huuteli Pappaa katsomaan
fillariaan. Sibelius ei ollut koskaan kuullutkaan moista ilmaisua ja ihmetteli sitä
aikansa. Ruokapöytään mentäessä Sibelius oli omaksunut uuden ilmaisun täydellisesti.
- Oletkos taas fillaroinut? hän kysyi vaivihkaa Petriltä, ikään kuin sana olisi heidän
kahdenkeskinen salaisuutensa. Sen jälkeen, aina kun tuli puhetta nopeasti hoituneesta
asiasta, Sibelius totesi asian sujuneen aivan ´fillarinomaisesti´."

ET 6/2006 - "Aikakoneessa Lauri Ihalainen" >
SAK: puheenjohtaja Lauri Ihalainen s. 1947 lapsuus- ja nuoruusvuosiinsa klertoi:

"Ensimmäisen kerran sain työstä omaa rahaa, kun sahasin naapurille yhden kesän pokasahalla
pintalautoja poikki. Olin vähän toisella kymmenellä, ja ostin rahoilla vihreän miesten pyörän.
Koko kesän palkka meni siihen, mutta olin pyörästä tosi ylpeä."

Tänään Päivi Istala kysyi Kuvausta, "elämänne kuva", jolla ensisijassa
tarkoitettiin valokuvaa jne.
En kuitenkaan lähden henkilökohtaisuuksiani muistelemaan muuten
kuin antamalla muistikuvaa Päivi Istalan elämän kuvasta,
joka on mielikuvakseni tallentunut.
Joitakin vuosia sitten Helsingin kirjamessuilla Istala oli joidenkin
muiden kanssa esittelemässä jotain kirja-aihetta,
jota en enää muista vaikka aiheen olinkin ohjelmasta valinnut.
Istala oli myöhässä ja saapui kesken ulkovaatteissaan ja
esitteli kävellessään esiintymään, että oli suoraan tulossa
Venäjän Karjalasta (Suomen luovuttamalta alueelta)
joltakin matkaltaan.
Istalalla tummahkot suorat hiukset, lasit ja kooltaan pienehkö
vanhempi nainen, joka ei näennäisesti tunnistettava.

Maanantaina 6.7.2009 oli Kyllä kansa muistaa -ohjelmassa Eve Mantun aiheena Kirjastot.
Kerrottiin kuulutuksessa taas ohjelmakeskustelusta netissä, mutta Eve Mantun blogin
ylläpitoa ei tälle vuodelle ole tehty, eikä ohjelmalinkki ole vielä em. ohjelmaa kirjannut,
eikä siellä voi keskustella: http://www.yleradio1.fi/yhteiskunta/kyllakansamuistaa/ .
Lienee sitten taas tämä se keskustelufoorumi kunnes em. ohjelma loppuu syksyllä.

Ohjelman kysymykseen oli vain yksi vastaus kun Jukka Varjonen tiesi: "Vanha Ykkönen"
on Suomen ensimmäinen kirjastoauto - Turusta vuodesta 1961 alkaen.

Eve Mantu itse mm. oli lukenut pojalleen Vaahteranmäen Eemeliä ja oli kiinnostunut
erään soittajan jostakin vanhasta tarinakirjasta - josko vielä saisi sitä lainaksi...
Eräs miessoittaja kertoi, ettei enää lainaa kirjastosta - eikä lainaa muillekaan
ostamiaan kirjoja. Mahtoikohan olla kirjakauppias...
Mantu arveli ostamisen kalleutta, johon soittaja sanoi olevan tarjouksiakin.
Itsekin ostan kiinnostavia kirjoja tarjouksesta, mutta niitä saa myös halvalla
kirjastojen poistomyynnistä - joskus ilmaiseksikin.
Itselläni on hankittuna ehkä muutama sata kirjastojen poistokirjaa.
Lainailen jatkuvasti myös kirjastokirjoja, joita melkein jatkuvasti luennassani.

Mahtoikohan Eve Mantu olla tutustunut uuteen kirjaan, jonka eilen 7.7.2009 lainasin:
Suomen yleisten kirjastojen historia - Toimittanut Ilkka Mäkinen / BTJ Kustannus 2009.
Ilkka Mäkisen lisäksi 880 sivuisella kirjalla on yhdeksän muutakin kirjoittajaa.
Salon kirjastoon kirja tuli lainattavaksi 1.7.2009 ja Ilkka Mäkisen saatekirjoitus
(käsikirjoitusvaiheessa) oli kirjattu 1.9.2008. Kirjan viimeinen liite oli päivätty 19.4.2009
- jonka jälkeen painotyö on tehty...
Tässä Salon kirjaston kappaleessa on painotyöstä (tai jälkeen) juuri kirjastoautojen kohdalla
pieni painauma, josta kohdin kirja helpoiten avautuu - Sivut 711-737 Antero Kyöstiö /
"Kirjastoautotoiminnan historia: Peräkärryistä monitoimiautoihin".

Saatteessaan em. kirjalle Ilkka Mäkinen: "Tätä kirjaa voi pitää
laajennettuna laitoksena 1999 ilmestyneestä Kirjastojen vuosisadasta."

Sivulla 45 - "Lukuseuroja ja lukukirjastoja" - "vuoteen 1830 mennessä":
Vaasa 1794-1845, Turku 1798-1822, Kokkola 1800-1847, Viipuri 1785
(saksankielinen lainakirjasto); 1806-1808, 1809-
(saksankielinen lukuseura ja kaupunginkirjasto), Porvoo 1806-1813,
Uusikaarlepyy 1813-1830?, Pietarsaari (epäselvä aika), Raahe 1821-1830,
Tornio 1805-1830, Oulu 1820-luku-1830, Leppävirta (toiminnassa 1830),
Lappeenranta - Käkisalmi (mainitaan 1819), Helsinki 1819-1829, Hämeenlinna 1825-?

Sivulla 70 (kaupalliset) lainakirjastot Suomessa
"(suluissa vuosi, jolloin lainakirjasto-oikeudet on saatu)":
Turku (useita lainakirjastoja lähes koko 1800-luvun ajan), Helsinki (< samoin -"-),
Porvoo (1854, 1879, 1883, 1886), Tammisaari (1866), Hanko (1881),
Jyväskylä (1863, 1880, 1880, 1885), Oulu (1886), Kuopio (1869, 1869),
Huittinen (1877) (tarkoittanee kansakoulunopettaja Wickströmin eli Werkon ja
kauppias Boreniuksen perustamaa lukutupaa), Vaasa eli Nikolainkaupunki (1880, 1884),
Uusikaupunki (1869), Kemi (1877), Lappeenranta (1869), Kajaani (1876),
Nurmis socken (1877) (?), Savonlinna (1881).

Sivulla 146 Uudet kirjastot Suomen hiippakunnissa (vuosiluvut aikana / yhteensä):
1836-1840 / 2, 1841-1845 / 4, 1846-1850 / 39, 1851-1855 / 33, 1856-1860 / 108,
1861-1865 / 175, 1866-1870 / 65. < 1836-1870 / 426.

Sivuilla 313-315:
"Kirjastojen lukumäärä" > 1929 noin 1200, 1939 noin 2600, 1940 noin 2200, 1944 noin 2200.
"Lainaajia % asukasluvusta" > 1929 noin 5,8 - 1938 noin 10,1 - 1940 noin 8,8 - 1943 noin 8,0.
"Koko maa Lainoja/asukasluku" > 1929 / 0,77 - 1935 / 1,35 - 1938 / 1,38 - 1943 / 1,13.

Lisään (ehkä huomenna) vielä otteita kirjasta sivuilta 398-399, 427, 429, 442
ja em. kirjastoautosivuilta 711-737 - sekä luettelen kirjassa olleita kirjastoja kuvaesittelyistä.

Sivuilla 398-399 em. kirjasta >
"Lainoja/lainaaja" valtakunnallisissa tilastoissa:
1959 noin 22, 1968 noin 24, 1975 noin 33.
"Kotilainaus/asukas":
1945 noin 1,1 - 1956 noin 2,5 - 1964 noin 4,1.
"Lainaajia % asukasluvusta":
1945 noin 8, 1956 noin 13, 1963 noin 18, 1964 noin 19.

Sivulla 427 > "Kotilainaus asukasta kohti 1912-2007":
1912 / 0,50 - 1930 / 0,90 - 1940 / 1,20 - 1950 / 1,50 - 1960 / 3,40 - 1970 / 7,10 -
1980 / 15,10 - 1990 / 17,30 - 2000 / 19,90 - 2004 / 21,13 - 2005 / 20,26 - 2007 / 19,21.

Sivulla 442 > "Lainaajia % väestöstä":
1930 noin 7,5 - 1940 noin 9,5 - 1950 noin 10,0 - 1960 noin 18,5 - 1970 noin 28,5 -
1980 noin 39,5 - 1990 noin 44,5 - 1993-1997 noin 49,9 (< nämä maksimiarvot - 50% alla) -
1998 noin 49,0 - 2000 noin 48,8 - 2005 noin 45,0 2007 noin 41,5.
"Kotilainaus/asukas":
1985 noin 18 - 1990 noin 18,5 - 1995 noin 20,0 - 2000 noin noin 20,0 - 2002-2004 noin 20,5 -
2005 noin 20,0 - 2006 noin 19,8 - 2007 noin 19,5.

Ilkka Mäkinen kirjoitti em. kirjan saatteeksi:
- "Yksittäisiä kirjastoja on voitu mainita tässä kirjassa melko vähän.
Kaikilla alalla toimivilla on edelleenkin oikeus ja velvollisuus kirjoittaa
ja julkaista oma näkemyksensä työstään ja kirjastoista. Jokaisesta
kirjastosta ja kirjastotoiminnan osa-alueesta pitäisi olla oma historiansa."

Kirjassa oli vain henkilöhakemisto, joten poimin erikseen kuvallisesti
esiteltyjä suomalaisia kirjastoja kirjasta. Lisäksi sivuilla on joitakin
ulkomaalaisia kirjastoja sekä vanhempia historiallisia kirjastoja...
Joitakin saattaa jäädä mainitsematta ja osaa esitelty useamminkin.
Kaikkien nimiä en myöskään kirjoita täydellisinä.
En laita sivunumeroita, mutta etenen kuvien järjestyksessä:

Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin kansankirjasto, Helsingin kaupunginkirjasto,
Turun kirjastotalo, Kallion kirjasto, Rauman kirjasto, Oulun kirjasto,
Kuopion museo- ja kirjastorakennus, Ylioppilaskirjasto - Hki, kirjastopaikkakunnat >
Tampere, Oulu / Ainola, Vaasa, Viipuri, Karkkila, Nurmes, Hki - Päiväkoti,
Lauritsala - LPR, Säynätsalo, Karkkila, Nokia, Lohja, Rauma, Seinäjoki, Rovaniemi,
Kuopio, Savonlinna, Kittilä, Oulunsuu, Hki - Töölö, Hki - Kulosaari, Kouvola, Kotka,
Ylivieska, Jyväskylä, Tampere / Metso, Hki - Pasila, Nokia, Hollola, Raisio, Rauma,
Somero, Nummi-Pusula, Hki - Vallila, Espoo - Leppävaara, Turku - Uusi, Tammela,
Espoo - Pääkirjasto.

Sivulla 429 "Kirjastojen määrä":
1960 / 4 007, 1970 / 3 015, 1980 / 1 608, 1990 / 1 151, 1998 / 970, 1999 / 958,
2000 / 936, 2001 / 999, 2002 / 996, 2003 / 968, 2004 / 957, 2005 / 939, 2006 / 927,
2007 / 895.