YLE Radio 1

Katajanokalla ei olla vieläkään toivuttu siitä järkytyksestä, jonka aiheutti S-ryhmän kiriminen ohi K-ryhmästä. Ja vieläpä aivan selkeästi. Tosin osa noususta selittyy yrityskaupoilla mutta ykkönen on aina ykkönen, siitä riippumatta miten tuo asema on saavutettu. Ja rehellisestihän se joka tapauksessa saatiin, se piikkipaikka.

Törmäsin tässä pari viikkoa sitten entisen duunikaverini Karprintistä. Kertoi talossa kaiken olevan ennallaan -eli pappa-Ahola istuu entiseen tapaan kopissaan ja häiritsee asiallista vuorovaikutusta. Sukeltajan Maailman kuvastoon oli kesällä eksynyt luvatonta materiaalia, joten taannoin kuvankäsittelyohjelman luvattomasta kopioinnista ja juridisesti kestämättömistä asuntosäädöistä raastuvassa käynyt hallituksen puheenjohtaja saa jatkaa entiseen tapaansa...

Firman kotisivutkin ovat uudistuneet. Vaikka niillä vilisee kirjoitusvirheitä, on varsinainen huumorinkukka kuitenkin rekrytoinnissa essintyvä teksti:
"Karprint Oy on koko olemassaolonsa ajan ollut innovatiivinen ja eteenpäin pyrkivä yhtiö. Karprintin henkilöstö on tunnettua osaamisestaan ja hyvistä taidoistaan eli yksinkertaisesti hyvästä ammattitaidosta. Siitä osoituksena on Karprintin palveluksessa olleiden henkilöiden erinomainen työllistyminen niin saman alan yrityksiin kuin muuallekin.
Karprintissa ei ole suuria byrokraattisia järjestelmiä, vaan jokainen pääsee vaikuttamaan omaan työhönsä, ja näkemään koko lehdenteon prosessin alusta alkaen. Varsinkin nuorille journalisteille sekä myös ilmoituspuolen myyntihenkilöille tämä on tärkeä asia."

Suomennettunahan tämä tarkoittaa sitä, että jo pelkästään 2000-luvun aikana aikakauslehtitoimituksessa on vieraillut peräti toistasataa eri henkilöä lähtien pois heti, kun on pakoon päässyt. Byrokraattinen järjestelmä sieltä tosiaan puuttuu, mutta se on korvattu E.Aholan henkilökohtaisella puuttumisella kaikkeen mahdolliseen, jopa taukojen viettotapoihin.

Eli kaiketikaan ei mitään uutta Vihdin auringon alla. Kun vaan joku onnistuisi ostamaan nuo Helsingin kaupunki- tai oikeammin kaupunginosalehdet pois sieltä...

Bonnierin journalistipalkinnot jaettiin ja niissä erityinen mielenkiinto kohdistui Vuoden juttu-palkintoon. Sen sai FCBS-merenkulkufoorumin kautta omaan "tuttavapiiriini" kuuluva koululainen Waltteri Seretin, jota lienee paikallaan onnitella tässäkin yhteydessä.
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id85146.html

Tämä oli myös todellisen mediakritiikin voitto. Ja käytännön tason osoitus siitä vanhasta viisaudesta, ettei missään yhteydessä saa asiakasta, kuluttajaa mennä aliarvioimaan.

Kun tänä aamuna taas kuuntelin ties sadannenko kerran samaa demagogiaa, tuli väistämättä mieleen, miksi Yleisradion pitää kustantaa yhteiskunnan varoin Esko Seppäsen vaalipuheita. Jokaikinen kerta kun vain sivutaankin jotakin Eurooppaa tai Euroopan unionia tai euroa tai mitä tahansa etäisesti niihin liittyvää, radion Ykkösaamu taluttaa tuutin varteen rakkaan ex-kollegansa paasaamaan vanhaa virttänsä vaalikarjalleen.

Mitä me olemme hänelle velkaa että tätä pitää maksaa takaisin vuodet ja vuosikymmenet?

Alma Media onnistui saamaan kummallista julkisuusarvoa omistamansa Lapin Kansa-lehden päätoimittajavalinnalleen. Joka täyttää sekoilun tuntomerkit ihan kaikin tavoin.
Ensin tehtävään valitaan Jornalistiliiton ammattilehden päätoimittajana ja suorapuheisena kolumnistina tunnettu Johanna Korhonen. Sitten tämä irtisanotaan -ja syitä ruvetaan revittelemään julkisuudessa tavalla, joka kaikin puolin on mediakriittisyyden näkökulmasta omituinen.
Ottamatta kantaa siihen, oliko syynä Korhosen irtisanomiselle tämän puolison poliittinen urahaave vai sukupuoli, on edesvastuutonta hankkia tämäntyyppistä julkisuutta lehtikonsernille, johon pitäisi mahtua monenlaista tekijää ja mielipidettä. Lisäksi on omituista, että asiassa ylipäätään mentiin eteenpäin. Olisihan almalaisten pitänyt sen verran Korhosen henkilöstä tietää, ettei tämä jätä mitään kertomatta, jos siihen tilaisuuden saa. Varsinkin, jos häntä vastaan on rikottu.

No, Alma sai nyt kilpeensä leiman, joka osoittaa sen nuoremman sukupolven kaupunkilaisten -ja ,iksei tietysti muidenkin- silmissä patakonservatiiviseksi lehtitaloksi, jolle Iltalehden sosiaaliporno ja mediaseksikkyys ovat vain myyntikikkoja. Eikä tuo näkemys ihan väärä ole.
Korhosen keissi puidaan oikeudessa. Ja siitä voimme olla varmoja, että asiasta puhutaan julkisuudessa isoin kirjaimin ja pitkään.

Jos lehtitalo töpeksii tällaisessa asiassa, niin sehän vain asettuu muiden työnantajien rinnalle opiskelemaan sanojen ja tekojen eroavaisuutta.

Päivän Hesarin pilapiirros (emme hae lesboa stadista vaan lestadiolaista päätoimittajaksi) ei ole tuulesta temmattu, koska Suomen rauhanyhdistysten keskusjärjestön (SRK) äänenkannattajaa Päivämiestä, jonka painosmäärä on kymmeniä tuhansia, painetaan Lapin Kansan painotalossa. Lapin lestadiolaiset yrittäjät ovat Lapin Kansan merkittävä ilmoittajaryhmä. Alma Median rahallinen tappio on huomattava, jos SRK siirtää lehtensä painatuksen muualle. Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen virallisen kannan mukaan homoseksuaalisuuden toteuttaminen on raskas synti. J.Korhosen puoliso on vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaana Vantaalla. Korhonen tunnetaan myös Vuotoksen altaan vastustajana, mikä on punainen vaate Lapin kepulaisille. Summa summarum: Korhosta ei olisi erotettu, jos hänen puolisonsa olisi mies ja kepun ehdokas.

Otso Kantokorpi (Kultakuumeen kolumni, 31.3.2009): Onko kulttuurijournalismi kuolemassa?

Kantokorven kolumni kannattaa lukea, ellei halua kuunnella sitä. Hänen kommenttinsa Niklas Herlinin mollaukseen on asiaa. Mutta onko Kantokorpi yksipuolinen, vähätteleekö hän kulttuuriskribenttien laiskuutta/piittaamattomuutta? Vai onko niin, että varteenotettava kulttuurikritiikki on siirtynyt sähköviestimiin (Suomessa YLE)? Ollaanko nyt siirtymässä nettiin? Ja mitä on kulttuuri, mitä sen kritiikki? Puhummeko edes samasta asiasta?

Jos Aamulehtikin on antautunut yleisen pinnallistumisen edessä, niin mikä on tilanne muissa provinssilehdissä: maakuntain väki, kertokaa!

Mainiota tyynysotaa, olin pudota tuolilta tai paremminkin tyynyltä, katsellessani viimeöistä Ripostes ohjelman uusintaa tv5 mondelta. Uusintaan oli saatavana tekstitys ranskaksi, saksaksi tai hollanniksi, joten kieltä heikommin osaavana pysyin jotenkin auttavasti kärryillä.
Jakso 364 5.4. katsottavissa täällä, alussa F. Hollande face-á-face, debatti alkaa noin 20 min paikkeilla.
http://www.france5.fr/ripostes/index-fr ... emission=8
Debatin pääkohdat tekstinä. P. Lellouchen lausahdukset eli huudahdukset
http://www.france5.fr/ripostes/index-fr ... &article=7

(p.s. näkyi olevan tarjolla myös ihan mukavan oloinen dokumentti Michel Platinista, voir..revoir, katsottavissa ilmaiseksi 17.4. asti.)

Karprint on uudistunut -laskemalla markkinoille Lue-nimisen "perhelehden". Ainakin ensinäkemältä aviisin merkittävät uutisvoitot olivat tieto, että ukkomiehet tarjoavat Tuire Mikkoselle seksipalveluita ja että maalaislääkäri Tapani Kiminkinen on ollut nuorena ujo.
Hohhoijaa. Lehdestä oli MunkinSeutu-ilmaisjakelussa peräti nelisivuinen mainos, en muuten varmaan olisi sitä kaupan hyllyn vieressä huomannutkaan. Mukavaahan se on, kun jotain yritetään...
Lue tarjoaa kuulemma myös yleisönosastopalstan vallitsevista epäkohdista valittamiseen. Pitäisiköhän kirjoittaa sinne epämiellyttävistä kokemuksistani erään vihtiläisen kustannusyhtiön palveluksessa..?

moxu kirjoitti:Karprint on uudistunut -laskemalla markkinoille Lue-nimisen "perhelehden".

Tuohan kuulostaa hienolta! Helposti mieleenjäävä, iskevä nimi: nykyihmisille, joille kolmitavuinen sana alkaa olla liian vaikea ja joilla on aikaa vain one-linereitten lukemiseen.

HS kirjoittaa väitetystä televisiottomuuden lisääntymisestä.

Viime vuonna Suomen vajaasta 2,5 miljoonasta kotitaloudesta 200 000 eli 8 prosenttia eli ilman televisiota.

Sitä ennen televisiottomien talouksien määrä pysyi useita vuosia noin kuudessa prosentissa.

Televisiottomuuden lisääntymistä on selitetty etenkin sillä, että televisiokanavien digitalisoiduttua moni jätti digiboksin hankkimatta. On arvioitu, että laitteiden halventuessa kaukosäätimiä aletaan näprätä taas entiseen tapaan.

Ilmiö voi olla syvempikin. Varsinkin nuorista televisiottomuuden on valinnut aiempaa useampi. Alle 35-vuotiaista yksin asuvista jopa joka neljäs elää ilman televisiota.

Minusta tuo on aivan ymmärrettävää. Yksin asuvalla on parempaakin tekemistä kuin töllöttää tv:tä. Kuten hakea seuraa. Ja keski-ikäisen henkiset toiminnot ovat jo niin hidastuneet, että tv:n äärellä voi viettää koko viikonlopun ja ihmetellä sunnuntai-iltana, että mihinhän ne kaksi päivää katosivat: vastahan minä tähän töistä tultua istahdin!

Kolme tuntia päivässä, parikymmentä tuntia viikossa, kolme ja puoli vuorokautta kuukaudessa ja 42 päivää vuodessa. Suurin piirtein sen verran keskiverto suomalainen tuijottaa televisiota. Päivittäinen tv:n katselu on jopa lisääntynyt 10 minuutilla viime vuodesta.

En käsitä, ketkä tv:n katseluaan ovat lisänneet. Meillä sitä katsotaan ehkä 5-10 tuntia viikossa, siis televisio-ohjelmia kuten uutisia, ajankohtaista ja joskus jokin sopivaan aikaan tuleva elokuva. Elokuva nostaa viikkotunnit kymmenen tuntumaan, olen arvellut. Päälle tulee pari viikottaista elokuvaa kiintolevyltä tai dvd:ltä.

Katselut jäävät vähiin, mutten silti edes viitsi leikitellä tv:stä luopumisen ajatuksella. Ylen ajankohtaisohjelmat ovat parasta, mitä tv Suomessa tarjoaa.

Televisiottomuus on jopa muodikas valinta silloin, kun ihminen kykenee todistamaan itselleen ja muille, että maailmassa on niin paljon parempaakin tekemistä. Tietysti on paljon niitä, jotka katsovat yksittäisiä ohjelmia tietokoneen ruudulta, mitä on käytetty yhtenä perusteena mediamaksulle, mutta tuo ei selitä koko tätä lukua. On nimittäin myös niitä, jotka ilmoittavat omistavansa telkkarin, vaikka käyttävät sen ohjelmatarjonnan seuraamiseen nettipalveluita.

Mene tiedä. Jos olisi vähemmän, mutta parempaa ohjelmaa, niin ehkä sitten. Mutta ihan hyvin tässä ilmankin toimeen tulee (ja puhun siis yhä televisiosta)...

moxu kirjoitti:Tietysti on paljon niitä, jotka katsovat yksittäisiä ohjelmia tietokoneen ruudulta, mitä on käytetty yhtenä perusteena mediamaksulle, mutta tuo ei selitä koko tätä lukua.

Aivan nopeana kommenttina tuohon tv/tietokone mainintaan. Minullekin on selitetty usein juuri tuota epä- tai osatotuutta. Tietokoneella ei pysty katsomaan/seuraamaan tv-lähetystä, mikäli siihen ei ole asennettu tarvittavia komponentteja.