Sulavesi
Ohjaus ja käsikirjoitus: Seppo Rustanius
Tuotanto: Jouko Aaltonen / Illume Oy
Arvioitu valmistumisajankohta: 2009
> illume.fi
Suomen sisällissodan jälkeen keväälä 1918 sadat suomalaiset pakenivat nälkää ja valkoisten kostoa Vienan Karjalaan liittyäkseen palkkasotilaina liittoutuneiden, englantilaisten, ranskalaisten, italialaisten ja amerikkalaisten perustamaan Muurmannin suomalaiseen legioonaan. Legioonan leipiin päätyivät myös kolme suomalaista, Kalle Karvonen Kuusamosta, Kalle Ollila Taivalkoskelta ja August Nietola Rovaniemeltä. Heidän haastattelunsa, jossa he puhuvat legioonan ajastaan on taltioitu filmille vuonna 1971. Valitettavasti vain lyhyesti. Kuitenkin he ovat konkreettisesti kuvassa, jota voi käyttää arkistofilmimäisesti heidän tarinansa lähtökohdaksi.
Dokumenttielokuva Sulavesi kertoo heidän tarinansa. Ihmisistä historian myrskyissä. Elokuvassa läpivalaistaa tuota hyvinkin erilaisista ihmisistä koostuvaa yhteisöä, jota yhdisti Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa armeijan kuri ja univormu. Tietenkin myös hyvät päivärahat ja suomalaisittain erinomaisen hyvä, englantilainen ruoka. Mukana oli entisä suomalaisia punakaartilaisia, lähes kaksi sataa poliittisista syistä liittynyttä. Pohjoisen lääneistä tallollisten poikia ja metsätyömiehiä, lentojätkiä. Etelästä työväenliikkeen aktiiveja. Tuhannen miehen joukon keski-ikä oli 25 vuotta. Monilla vaimot, lapset tai naisseuralainen mukanaan. Yhtäkaikki kirjava joukko, josta ylivieskalainen Yrjö Putkonen muistelmissaan kertoo: "Etelän sällit ja souvarit muut, mutt`Pohjolan jätkät kuin omenapuut."
Elokuvan nimi viittaa jäättömään Jäämeren satamaan, jolle annettiin ympäröivän rannikon mukaan nimi Muurmansk. Läpi Vienan ja Aunuksen Karjalan kulkeva junarata, Murmannin rata yhdisti Venäjän pääkaupungin kautta vuoden sulana olevaan satamakaupunkiin, josta oli ympärivuotinen yhteys Atlantille. Samalla se oli lyhin ja ainoa ympäri vuoden kelvollinen hyökkäysura Venäjän sydämeen, Pietariin.
Sinä vaiheessa kun suomalaiset jääkärit ja aktivistit olivat etenemässä kohti Muurmannin rautatietä 1918 ja 1919, tuli sekä Englannille ja Trotskille hätä siitä, että Saksan vasallivaltio Suomi ja sitä kautta vihollismaa Saksa pääsee käsiksi Valkoisen meren rannalla sijaitsevan Arkangelin asevarikoihin ja varustevarastoihin sekä katkaisemaan Muurmannin radan ja yhteyden Pietariin. Saksahan oli ensimmäisen maailmansodan vihollisvaltio Ententen englantilaisille, ranskalaisille ja tsaarin joukoille. Tilanne muuttui sodan lopun kynnyksellä kun Lenin neuvotteli saksalaisten kanssa Brest-Litovskin rauhasta.
Elokuvan Sulavesi kertomaan ajanjaksoon sisältyy mitä suurimmassa määrin historian dramatiikkaa ja ironiaa. Miten siinä myllerryksessä selvisivät Kalle Karvonen, Kalle Ollila ja August Nietola?
Noihin aikoihin pieniä suomalaisia siirtokuntia löytyi Kantalahdesta, Knäsöstä ja Koudasta, Muurmannin rannikon kylistä ja kaupungeista puhumattakaan.
Muurmannin suomalaiset legioonalaiset olivat tässä historian ja maailmapolitiikan hässäkässä mukana. Samalla koko ajanjaksolla oli yhteys Suomen sisällisodan valkoisiin ja punakartilaisiin. Ikäänkuin jatkoa vuoden 1918 tapahtumiin. Omalla tavallaan nämä teemat liittävät elokuvan Sulavesi minun aikaisempiin elokuviini. Ne muodostavat erinomaisen näkemyksellisen kaaren suomalaisen yhteiskunnan kuvauksissani. Kaikissa elokuvissani keskiössä on ihmisen, yksilön tarina, kohtalo. Kertomus selviytymistarinoista. Kertomus myös niistä ihmisistä, jotka eivät selviytyneet.
Elokuvan toisen tason muodostaa kuvaus nykypäivän elämästä. Mitä se on tänä päivänä? Missä ovat suomalaisuuden jäljet tänään? Suomi on mukana Pohjoisen ulottuvuden projektissa. Koko EU on siihen sitoutunut. Barentsin meren ulottuvuudet. Kysymys Pohjoisnavasta. Muurmansk oli 1918-1919 tärkeä Venäjälle. Kuinka merkittävä alue on tänään? Vuosisadan alussa Vienan ja Aunuksen Karjala oli suomalaiselle puutavarateollisuudelle ja kaupalle kiinnostuksen kohde. Mitä alueet ovat tänään? Suunnitelmat kuljettaa Siperian öljyä ja kaasua Muurmanskin kautta maailmalle. Kuinka Venäjä panostaa merkitystä Jäämeren rannikolle? Mitkä ovat tulevaisuudennäkymät Muurmannilla ja Kuolan niemimaalla? Elokuva ei pyri futuristisiin kuvauksiin tulevaisuudesta. Ainoastaan osittain osoittamalla historian kaaren dramatiikan ja ironian.
Olen ollut yhteydessä Muurmannin tutkijoihin, Jukka Nevakivi, Armi Pekkala, Lapin yliopisto, Arktinen Keskus, Antti Laine Joensuun yliopisto, Muurmannia käsittelevien TV-ohjelmien tekijöihin, Esko Ranta, Tarmo Romppainen ja jäljittänyt legioonalaisten omaisia. Alustavasti kartoittanut visuaalista materiaali ja sen saatavuutta.
Seppo Rustanius
