Kuvaaja Jouko Paavonen VIERAANA kuvaaja Jouko Paavonen

PRESIDENTIN MIES, OSA 2
Ma 30.11.1998 klo 21.20

Jouko Paavonen, mikä oli ensimmäinen yhteistyösi kuvaajana ohjaaja Timo Bergholmin kanssa?

"Se oli mustavalkoista kautta eli kauan siitä jo on: teimme Näyttelijä-nimisen tv-elokuvan vuonna 1970. Viimeaikaisia tv-töitämme ovat olleet Täysin syytön (1990), Hyvä veli -sarja (1996–97) ja nyt 1998 sitten tämä Presidentin mies.

Miten työ sujuu?

Ei siinä mitään, hyvinhän se sujuu. Timo tietää aina mitä haluaa. Ja osaa puhua myös roskaa niin kuin kunnon ihmisen kuuluu: se ei ole tosikko, ei ainakaan mun mielestä. Timo on sillä lailla jämpti että pitää kiinni sopivasti siitä mitä on etukäteen sovittu kuvakäsikirjoitusta tehtäessä. Kaikestahan ei voi pitää kiinni. Joustavakin on oltava. Sen hän osaa, ja kaikkihan sen takia tykkää Timon kanssa tehdä töitä, valomiehet ja muut."

"Kuvakäsikirjoitusta tehdessä käydään koko käsis läpi. Timo kirjoittaa, minä piirrän. Teen katseen suunnat ynnä muut. Siitä on helppo jatkaa. Kuvakäsikirjoituksen tekemiseen menee melkein yhtä paljon aikaa kuin kuvaamiseen, jos ennakkosuunnitteluaikaa vain on annettu tarpeeksi. Kuvasuunnittelua ei voi mitenkään tehdä kauhean paljon yhtä päivää kohti, muuten joutuu purkamaan heti seuraavana päivänä. Paikat me on käyty katsomassa etukäteen. Kuvauksissa tätä suunnitelmaa seurataan soveltaen. Ehkä mä olen vähän huono sanomaan, sillä mä niin tykkään siitä hommasta!"

Jaksat siis aina vain olla yhtä innostunut työstäsi?

"Niinhän se on. Aloitin opiskelut 1960 ja näihin töihin tulin jo 1962, vuonna 1963 valmistuin. Ei tässä enää ole paljoa jäljellä. Yhä vain tykkään työstä enemmän kuin mistään muusta, ja olen mielelläni myös vaikka valomiehenä. Ei mulla ole mitään kunnianhimoa mihinkään ylöspäin; kunhan vain on näitä töitä. Elokuva, se on elämäntapa."

Mitä vielä voisit kertoa Hyvä veli- ja Presidentin mies -elokuvasarjoista kuvaajan työn kannalta?

"Näen ne aika samantapaisina, niissä ei tehdä mitään action-leffaa. Hyvä veli -sarjassa oli vähän toimintaakin, Presidentin miehessä on vain kokouksia. Mä pyrin aina löytämään sen tyylin mikä sopii. Presidentin miehen olen tehnyt ylisiististi. Tässä on poliitikkoja, ne ei räjähtele kokoushuoneissaan. Tämä valittu tyyli liittyy nimenomaan aiheeseen. Mielestäni kuvaus ei yleensä saa olla itseisarvo. Sen pitää istua juttuun ja auttaa näyttelijää. On sellaisiakin tapauksia että kuvauksen pitää erottua, ja niissä tapauksissa kuvaus tukee esimerkiksi näyttelijää jollain muulla lailla."

"Näiden näyttelijöiden kanssa oli helppoa tehdä töitä kun ne on kaikki ammattilaisia ja vielä älyävät hienosti elokuvan idean. Joskushan näyttelijöitä tällä alalla naureskellaan teatteri-ihmisinä. Miten upeaa työtä Presidentin miehessä tekee Maija Karhi. Saman huomasin aikoinaan jo Aliisassa (1970, ohjaus Jukka Sipilä). Siiri Angerkoski tekee elämänsä roolin. Häntä pidettiin siihen aikaan 'vain Justiinana'. Tuollaiset teatteri-ihmiset, 'ne vanhat konnat' ovat elokuvassa aivan loistavia työkumppaneita."

(Haastattelija: Marjatta Lohikoski)

Edellisen viikon vieras, ohjaaja Timo Bergholm.