yle.fi

Aktiivisen eläkeläisen ensimmäinen oma huone

Salon kaupungin Ylönkylässä asuvat Sirkka-Liisa Ollikainen ja Paavo Heinonen keskellä mainiota maalaisidylliä. Kolme poikaa on jo lähtenyt maailmalle ja kahden pojan pikkuruiset huoneet yhdistetään Sirkka-Liisalle ensimmäiseksi omaksi huoneeksi. Paavo on taitava käsistään ja siksi mitään uusia huonekaluja ei hankita. Leena Carelse kokoaa Sirkka-Liisan ja Paavon toiveet ja laulajatar saa ilmavan harjoitushuoneen.


> Lisää kuvia

> Kehyksiä ja kierrätystä


Sirkka-Liisa ja Paavo ovat aktiivisia ja monipuolisia ihmisiä. Eikä erilainen keräilykään ole heille vierasta; on kirjoja, kortteja, puutavaraa. Yksi periaate heillä on aina ollut. Mitään käyttökelpoista ei heitetä hukkaan. Kierrätetyt ja ilmaiseksi saadut huonekalut on otettu myös iloisina vastaan.

– Poikien huoneet ovat jääneet tyhjiksi ja niistä on tullut osin varastoja. Nyt on aika päästä turhasta tavarasta eroon ja minä eläkeläisenä saan elämäni ensimmäisen oman huoneen, iloitsee Sirkka-Liisa.

Sisustaja Leena kutsutaan apuun ja Paavo odottaa häneltä teknisiä vinkkejä siitä, mitä tehdään, miten huoneet yhdistetään ja mitkä vanhat huonekalut uudistettuina uuteen huoneeseen hyväksytään. Sirkka-Liisa ihailee Leenan ammattitaitoa ja ihmistuntemusta.

– Leena ymmärsi heti minun makumaailmani, vaikka itse en olisi osannut päättää seinien ja tekstiilien värejä ja kuoseja.

Sähköposteja ja ristiriitaa

Koska vuosien mittaan Ollikainen-Heinonen perheelle on kertynyt todella paljon tavaraa, on suurin ongelma siinä, mistä luovutaan. Leenan tehtävänä on sovitella, mitkä huonekalut tulevat Sirkka-Liisan huoneeseen. Tästä Sirkka-Liisalla ja Paavolla oli kovin erilaiset näkemykset ja he kumpikin vuorollaan informoivat Leenaa. Leenan tehtävänä oli tavalla tai toisella ratkaista pulma –molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla, tietty.

– Piirsin huoneiden pohjapiirustukset ja tein huonekaluista paperimallit mittakaavassa. Kun Sirkka-Liisa ja Paavo olivat kalustaneet Sirkka-Liisan huoneen, minun oli helppo todeta, mitkä huonekalut ehdottomasti kuuluivat uuteen tilaan, toteaa Leena.

Paavo ryhtyi hommiin ja Sirkka-Liisan sukulaiset auttoivat paitsi huoneiden tyhjentämisessä myös tapetoinnissa. Sähkötöihin tarvittiin myös ammattilainen. Suurimman osan huoneiden yhdistämistöistä ja huonekalujen entisöinnistä hoiti Paavo.

Ilmaa ja ihanuutta

Kuvausaikatauluista johtuen, remontin loppuvaiheissa, kuten niin usein muillekin myös Paavolle tuli hieman kiire. Kaikki valmistui kuitenkin ajoissa ja kun Leena vielä auttoi tavaroiden paikalleen asettelussa saatiin loppukuvat talteen ja Sirkka-Liisan ensimmäiset lauluharjoitukset omassa huoneessa myös taltioiduksi.

– Alkuperäisen suunnitelman mukaan, korttitauluja pitäisi olla enemmän. Koska sahattujen sivujen petsausohje ei osoittautunutkaan tällä kertaa hyväksi, valmiina oli petsaamattomia kehyksiä vähemmän kuin seinälle oli tarkoitus ripustaa. Onneksi Paavolla on varastossaan vanhaa lautaa enemmän kuin riittävästi, niin että korttitauluja voidaan ripustaa myöhemmin tarvittava määrä, summaa Sirkka-Liisa tyytyväisenä, sillä tämä vaihtuva korttinäyttely palvelee keräilijän visuaalista silmääkin.

Huonekalujen ja tavaran määrä ei Ollikainen-Heinosen perheessä vielä ratkaisevasti vähentynyt, mutta toivoa on.

– Pakko on luopua. Yksi pöytä lähti, mutta valitettavasti tilalle tuli kaappi Paavon huoneeseen. Kirjojoista on myös luovuttava, ainakin niistä, joita ei tarkoituksella ole itselle ostettu. Paavon kirjansidontatarpeet vievät nekin edelleen melkoisen tilan, naurahtaa Sirkka-Liisa päätään pudistellen ja tulevaisuuden karsintaan luottaen.

toimittaja Eija Rautavuori

Kustannukset  
   
Sähkötyöt ja tarvikkeet 850,00
Tapetit 294,06
Kirjahyllyn verho + ompelu 415,76
Matot ja huoneen tekstiilit, ompelu 1391,48
Taulujen kehystys 450,00
Pöytälamppu 100,00
Vetimet kirjoituspöytään 33,00
Tuolien päällystys 50,00
Pikkutarvikkeita 78,86
   
yhteensä  3663,16 euroa
   
Paavon työtunnit  
   
purkua 13 h
rakentamista, levytystä ja lattian tekoa 25 h
seinien puhdistus, paklaus ja hionta 10 h
lattian hionta ja lakkaus  3 h
sängyn hionta ja lakkaus  7 h
tuolien hionta, lakkaus ja kokoaminen 9 h
pikkutaulujen teko  3 h
verhotankojen laitto  3h
   
yhteensä yli 70 tuntia
   
Työtunteja yhdessä talkoolaisten kanssa yli viisi viikkoa.  


Sisustajan kommentti:

Tässä projektissa oli mukava olla suunnittelijana! Yhteistyö sujui ja herkullista omavaraisruokaa oli runsaasti tarjolla. Uusi kokemus oli minulle myös savusauna. Ensimmäisen kerran elämässäni nautiskelin makoisista savusaunan löylyistä!

Ja seuraavassa lyhyesti remontin eri vaiheita:

Lattiat: Poistetun seinän jättämä aukko paikattiin samanlaisella mäntypuulla kuin mitä vanha lattia on. Paikkakohdat hiottiin pariin kertaan ja lakattiin. Lopuksi koko huone lakattiin kertaalleen. Näin paikkauskohta saatiin paremmin istumaan paikoilleen.

Seinät: Kipsilevyseinät käsiteltiin ensin liimalla, ettei liisteri imeytyisi liian nopeasti. Kipsilevytetyt seinät kannattaa aina maalata, jotta tapettien mahdollinen irrotus tulevaisuudessa käy helpommin. Jos ei näin tee, voi olla, että kipsilevy murentuu käyttökelvottomaksi tapettia irti revittäessä. Huoneen kaikki seinät tapetoitiin kauniilla vihreällä tapetilla. Valitsin vihreän värin siitä syystä, että se sopii hyvin rauhalliseksi taustaksi vanhoille tummasävyisille huonekaluille.
Tunnelmasta saadaan rauhallinen, kun kaikki seinät tapetoidaan samalla tapetilla.
Jos huone on valkosävyinen vanhat tummat huonekalut näyttävät helposti
orvoilta ja korostuvat liikaa.

Vanha kirjahyllyseinä peitettiin verholla. Kirjahylly olisi voitu peittää myös liukuovin (sellaisin, mitä yleisesti käytetään komeronovina), mutta kustannussyistäkin valittiin kangas. Myös akustiikan vuoksi verhoratkaisu puolsi paikkaansa. Liukuovien kustannukset olisivat olleet noin tuplat verrattuna verhoratkaisuun.
Kankaana käytettiin paksua puuvillaverhoa, joka laskeutuu kauniisti ja on tarpeeksi jämäkkää tässä tarkoituksessa. Kattoon kiinnitettiin kapea u-verhokisko, jossa verho liikkuu helposti muoviliukujen avulla. Kiskoja voi asentaa myös kaksi rinnakkain, jolloin verhot voi halutessaan limittää. Verhot voi toteuttaa myös verhotangolla ja purjerenkailla, tällöin kannattaa käyttää myös tarpeeksi tukevaa kangasta, jotta vaikutelma on tarpeeksi jämäkkä. Purjerenkaita käytettäessä tulee ottaa huomioon se, että verhojen liikuttelu ei ole niin sujuvaa kuin kiskoin.

Kangasta pitää ostaa riittävästi, jotta se saadaan poimuttumaan kauniisti. Levitettynä
noin 1,7 - 3 kertaa aukon leveys. Tässä huoneessa käytettiin kangasta, joka oli 2,8 leveää, eli leveys käytettiin verhon pituutena, eikä saumoja näin tarvinnut tehdä. Yläreunaan ommeltiin n.5 cm verhonauha, johon kiinnitettiin verhokoukut. Verhonauha ryhdistää verhon
ja se helpottaa ripustustyötä. Verhokoukkuja on hyvä laittaa tarpeeksi tiheään (n. 8 cm välein). Koska huoneessa kuunnellaan musiikkia ja soitetaan eri instrumenteilla, voidaan akustiikkaa myös säädellä vetämällä verhon avulla.

Katto: Katto maalattiin valkoiseksi kahteen kertaan, jotta väliseinän purkamisen aiheuttamat jäljet saatiin reilusti piiloon.

Valaistus: Suunnittelin pitkiin kiskoihin asennettavat (kahdeksan 35 W halogeenia) helposti kääntyvät halogeenivalaisimet, joiden avulla syntyy hyvä yleisvalo. Näin valo voidaan kohdistaa myös tauluihin. Ikävä kyllä valaisimia ei saatu kuvauspäivään mennessä, joten ohjelman loppukuvissa valo on tasainen ja sävytön. Huoneeseen hankittiin myös muutamia kohdevaloja luku-ja työvaloiksi. Tärkeää on, että yleisvaloa ja kohdevaloa on riittävästi, jotta työskentely huoneessa sujuu ja tunnelma on miellyttävä.

Tekstiilit: Verhoiksi ommeltiin pellavaiset kevyet kapat (kangas 59€/ m). Tanko kiinnitettiin lähemmäksi kattoa (n.20cm katosta) ja vedettiin leveämmäksi kuin ikkuna (olisi voinut itse asiassa olla vieläkin leveämmällä). Näin verho ei mitenkään pimennä huonetta ja saa ikkunan tuntumaan suuremmalta. Päiväpeite ommeltiin tukevasta puuvillakankaasta (19€/m). Tekstiileissä käytin päävärinä punaista, joka pienenä määränä tässä huoneessa sopii vastavärinä hyvin vihreän kanssa.
Huoneeseen valittiin yksinkertaiset vanhoihin huonekaluihin sopivat kudotut villamatot.

Puiset käsinojalliset tuolit: Paavo kunnosti ne kaapimalla ensin siklillä pois punaisen maalin ja sen alta lakan. Sen jälkeen hän hioi puuosat ja lakkasi himmeällä lakalla. Tuolit verhoiltiin vihreällä tukevalla puuvilla- pellavakankaalla. Tämän jälkeen vanhat, hienot tuolit olivat kuin
uudet.

Taulut: Huonetta varten kehystettiin mm. vanhoja julisteita Sirkka-Liisan konserteista.
Kaikki uudet kehykset ovat kiiltävän mustia (kuten piano). Näin saatiin yhtenäinen ilme, eivätkä kapeat kehykset suurentaneet jo valmiiksi isoja kuvia.

Leena Carelse

Lähetä linkki

Esitysaika

Torstaisin klo 19:20 YLE TV2

YLE Areena

YLE Areena

Muuttohaukantien jaksot näkyvät YLE Areenassa seitsemän vuorokauden ajan ohjelman tv-lähetyksen jälkeen.
> YLE Areena