Epämääräinen paha olo voi kieliä muutoksen tarpeesta

- Tarve muutokselle tuntuu usein epämääräisenä pahana olona. Ensin reagoi mieli; päässä alkaa pyöriä ajatuksia siitä, miksi elämä ei tunnu hyvältä, vaikka ulkoapäin katsottuna kaikki onkin hyvin. Jos henkistä pahaa oloa jatkuu pidempään, alkaa kehokin reagoida, sanoo hyvinvointikouluttaja Sanna Wikström.

Muutoksen tarpeen syy löytyy yleensä vain pysähtymällä ja olemalla itselleen täysin rehellinen.

- Omista toiveistaan saa kiinni siten, että varaa itselleen paljon aikaa, jolloin ei ole velvollisuutta tehdä mitään – edes siivota niitä sotkuisia kaappeja. On rauhassa ajateltava, mitä elämältään toivoo. Monesti pitää myös miettiä, onko toive aidosti aito, vai onko se esimerkiksi äidin, puolison tai opettajan toive. Kannattaa myös pohtia, onko toive edelleen oma, vai oliko se sitä viisi vuotta sitten.

Aito muutos ei ole ”sitku”-elämää

Wikströmin mukaan elämä on aina muutosta, eikä mikään maailmassamme ole täysin pysyvää. Elämäntilanteet muuttuvat jatkuvasti.

Osa ihmisistä on luonteeltaan helposti muutokseen muutenkin sopeutuvia, jolloin varsinaisesta tarvetta muutokselle ei välttämättä tule missään vaiheessa. Toiset taas saattavat rysäyttää koko elämän kerralla uusiksi, varsinkin jos muutoksia on lykännyt pitkään.

- Mitä kauemmas ihminen on etääntynyt itsestään, sitä suurempia muutoksia joutuu tekemään, Wikström summaa.

- Muutos ei ole kuitenkaan suoraviivainen siirtymä pisteestä a pisteeseen b, jossa odottaa onni ja autuus. Muutosta tapahtuu koko ajan, ja siihen kannattaa varata aikaa. Suuria muutoksia voi rauhassa ihmetellä ja sulatella.

Wikström muistuttaa, että elämänmuutos on aina myös stressitekijä, ja mitä enemmän muutettavaa on, sitä enemmän se vie myös energiaa.

- On opeteltava pois konemaisesta elämän suorittamisesta tuntevan ihmisen elämään. Sitä ei voi nopeuttaa, eikä siinä saa olla ankara itselleen.

Tunteet ovat aina totta

Wikströmin mukaan jokaisen kannattaa elää oman kokemuksensa mukaan ja miettiä, mitä omalta elämältään haluaa.

- Vaikka ulospäin kaikki näyttäisikin olevan kunnossa, huono olo ja muutoksen halu on aina totta ihmiselle, josta tuntuu siltä.

Nykymaailmassa päätöksenteko on Wikströmin mielestä usein liiankin järkiperäistä.

- Järki on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kun kuitenkin olemme ihmisiä, on hyväksyttävä, että tunteet ohjaavat meitä. Tunteita on kuunneltava, jotta järkikin toimii. Sitten kun tunnistaa omat tunteensa, voi ottaa järjen mukaan päätöksentekoon.

Suuret elämänmuutokset saattavat ulospäin näyttää myös hyvin itsekkäiltä valinnoilta. Wikström heittää pallon takaisin kysymällä, ketä varten me elämäämme elämme.

- Jokainen voi päättää vain omasta elämästään. Uskon, että kun on rehellinen itselleen ja tekee itselle oikeita ja hyviä päätöksiä, niin lopulta ne vaikuttavat kaikkiin muihinkin hyvällä tavalla. Tulos on sitä parempi, mitä enemmän uskaltaa kuunnella itseään ja olla ajattelematta sitä, mitä muut muutoksesta sanovat. Mutta helppoa se ei ole.

Wikström tietää elämänmuutoksen rajuuden myös omakohtaisesti, sillä hänellä on takana vuosia, joiden aikana lähes kaikki elämässä muuttui.

- Jälkeenpäin olen sanonut, että elämässäni pysyivät ennallaan vain kolme asiaa. Ne ovat kaksi kissaani ja lapseni.

Taustapeili torstaina 9.1. klo 17.30-18.00.
Uusinta sunnuntaina 12.1. klo 21.03.

Maria Laine (Jyrki Valkama / Yle) Toimittajana Maria Laine