|
5.12.2000 Suomalainen lääkäri Hannu Vuori on seurannut Balkanin tapahtumia aitiopaikalta lähes kymmenen vuotta. Hän toimii parhaillaan YK:n Kosovon siviilihallinnon sosiaali- ja terveysministerinä ja työ jatkuu ainakin ensi kesään saakka. Siviiliväestön ja erityisesti lasten terveys on joutunut tulilinjalle jo kymmenen vuotta jatkuneen kriisin aikana. -Lapsilla on kouluissa paljon oppimis- ja keskittymisvaikeuksia ja 10-vuotiaillakin on alkanut esiintyä yökastelua, kertoo professori Hannu Vuori. On pelko- ja paniikkikohtauksia, flashbackeja, jolloin he kokevat painajaismaiset tapahtumat uudelleen joko unissaan tai valveilla ollessaan. Pahinta Vuoren mukaan on, ettei näiden lasten hoitoon Kosovossa ole juurikaan valmiuksia. Hannu Vuori tuli Kosovoon 10 päivää Nato-joukkojen jälkeen kesäkuussa 99. Bosnian sodan aikana 90-luvun alkupuolella Vuori toimi Jugoslavian humanitaarisen avustusohjelman johtajana ja näistä kokemuksistaan hän on myös kirjoittanut kirjan. Kosovo on kaikilla terveysmittareilla mitattuna Euroopan pohjalla. -Ilma ja maaperä ovat hyvin saastuneita ja esimerkiksi Mitrovican kaupungista sanotaan, että se on maailman pahiten raskasmetallien saastuttama paikka. Vuoren mukaan on paradoksaalista, että entisen Jugoslavian osana Kosovolla on kyllä teollisuusmaan terveydenhuoltojärjestelmä, mutta se on hyvin raskas ja tehoton sekä lääkäri- ja sairaalakeskeinen. Albaanilääkäreillä puutteellinen koulutus ja kokemus Sairaaloihin nojaava perusterveydenhuolto on osoittautunut Kosovossa hyvin haavoittuvaiseksi. Albaanilääkäreillä ei ollut asiaa työpaikoilleen yli kymmeneen vuoteen ja vallan vaihtuessa runsas vuosi sitten sama kohtalo oli serbilääkäreillä. Kosovon yliopistosairaalan kaksi ja puoli tuhatta työntekijää vaihtui Vuoren mukaan 10 päivän aikana albaaneihin ilman, että sairaalan toiminta keskeytyi päiväksikään. Hoidon taso onkin jo toinen juttu. -Kaikki Jugoslavian yliopistot olivat suljettuja albanialaisopiskelijoilta ja he perustivat oman maanalaisen yliopistonsa, josta on valmistunut noin 700 lääkäriä, Vuori kertoo. Heillä ei kuitenkaan ollut mitään mahdollisuuksia leikellä ruumiita joten heidän anatomian ja oikeuslääketieteen tuntemuksensa on huono. Maan alla ei ollut juurikaan laboratorioita joten lääkäreiden mikrobiologian, fysiologian, virologian, kliinisen kemian jne. kokemus on vähäistä ja koska pääsyä sairaaloihin ei ollut, heillä ei ole kuvaa siitä millaisia ovat vaikeasti sairaat potilaat. He osaavat kyllä kirjansa kannesta kanteen, mutta käytännön kokemus puuttuu. Avustusjärjestöjen toiminnassa paljon päällekkäisyyttä Kosovon sairaalat ja hoitovälineet ovat serbivallan ja lännen kauppasaarron jäljiltä todella huonossa kunnossa. Vapaaehtoisjärjestöjen apu ei Vuoren mukaan aina vastaa tarpeita ja toiminnassa on paljon päällekkäisyyttä. -Monet avustusjärjestöt tulevat paikalle omalla ohjelmallaan ja omilla ehdoillaan. He ovat tottuneet tekemään tiettyjä asioita ja heillä on siihen ammattitaitoa ja henkilökuntaa, joka on tehnyt sitä Ugandassa, Kambodzassa tai Itä-Timorissa ja he olettavat, että Kosovossa asioiden täytyy olla samoin, mutta niin ei välttämättä ole. Pääosa Kosovo-avusta onkin tällä hetkellä YK-hallinnon koordinoimaa kahdenvälistä apua, jota Suomi toimittaa tänä vuonna 25 Mmk. Yksi keskeisiä kohteita on sairaanhoitajien erittäin heikon koulutuksen parantaminen. Tällä hetkellä hoitajat ovat lähinnä lääkäreiden apulaisia ilman itsenäistä ammatillista roolia. Terveydenhuollon ominaispiirteisiin kuuluu sekin, että lääkkeitä käytetään erittäin paljon. Lääkkeitä käytetään hyvin runsaasti -Maailman Terveysjärjestö (WHO) tarjosi ns. mielenterveyslääkekittiään, jonka piti riittää tyypillisen mielisairaalan 50 potilaalle yhdeksi kuukaudeksi, Vuori kertoo. Kun paikalliset lääkärit katsoivat lääkelistaa, he kysyivät: Kuukaudeksi? - viikoksi se riittää. Lääkkeiden määrällinen kulutus on siis aivan hurjaa ja tapa, jolla niitä käytetään on puolestaan kyseenalainen; hyvin paljon injektiona annettavia lääkkeitä ja sekalääkitystä juurikaan miettimättä, kuinka ne vaikuttavat toisiinsa. Kauppasaarto heikensi siviilien terveyttä Vuoren kirjassa on näyttöä siitä, että Jugoslaviaa vastaan suunnatut talouspakotteet heikensivät nimenomaan siviiliväestön terveysoloja. Kostunican valtaannousu ja pakotteiden purkaminen saattavat nyt johtaa siihen, että lännen kiinnostus Kosovon avustamiseen vähenee. Kosovon YK-hallinnolle pakotteiden poisto on merkinnyt noin miljoonan Suomen markan päivittäisten tullitulojen menetystä, kun tavaroiden virta maahan tapahtuu taas Serbian kautta. Siitä huolimatta Vuori ei halua käydä meidän tavallisten kansalaisten kukkarolla. -Vaikka keräykset Kosovon hyväksi osoittavatkin solidaarisuutta ja myötätuntoa, niiden taloudellinen merkitys ei ole kovinkaan suuri. Tällä hetkellä on tärkeintä tehdä osapuolille selväksi, että demokratia, suvaitsevaisuus, yhdessäolo ja -elo ovat terveydenkin perusteita. toimittaja Hannu
Vuori:
|
