8.2.2000
Alkoholi ja raskaus
Alkoholi
ja raskaus on arka aihe, josta moni kantaa syyllisyyttä. Silti
2/3 suurkuluttajista pystyy vähentämään alkoholinkäyttöään,
jos asiaan puututaan. Pari-kolme olutta päivässä
ei näy päällepäin, joten neuvolassa näitä
äitejä ei välttämättä edes tunnisteta.
Äidin nauttima alkoholi läpäisee helposti istukan
ja kulkeutuu sikiöön. Sikiön veren alkoholipitoisuus
nousee nopeasti äidin tasolle, mutta alkoholin palaminen on
äidin maksan varassa. Moni odottava äiti murehtii, mitä
raskauden alussa nautitut oluet ja viinilasilliset vaikuttavat sikiöön.
Apulaisylilääkäri Erja Halmesmäki HYKS:in Naistenklinikalta
sanoo, että vaikutus riippuu sekä nautitun alkoholin että
käyttökertojen määrästä. -Jos repsahtaa
yhtenä iltana, sillä ei ole merkitystä, mutta jos
juhlimista jatkuu viikonkin, ei voi taata etteikö se vaikuttaisi
sikiön kehitykseen. Sikiön raajat ja elimet muodostuvat
12 ensimmäisen raskausviikon aikana, mutta vaikutusta ei voi
nähdä ultraäänikuvassa.
Kuinka
paljon on liikaa?
Alkoholinkäytön
turvallisena rajana odottaville äideille pidetään
1-2 annosta viikossa. Jo 8:sta 10:een viikkoannosta riittää
hidastamaan sikiön kasvua. Runsaana jatkuva alkoholinkäyttö
johtaa kehityshäiriöihin. Keskenmenon riski on viisinkertainen
kohtuukäyttäjiin verrattuna. -Jos juo 2-3 kaljaa päivässä
läpi raskauden, lapsi voi syntyä pienipainoisena, pienipäisenä
ja hänen kehityksensä viivästyy myöskin syntymän
jälkeen. Äidin runsaalle alkoholinkäytölle altistuu
noin 600 sikiötä vuosittain. Heistä puolella on syntyessään
alkoholista johtuva keskushermoston pysyvä toimintahäiriö.
Lapset ovat kärsimättömiä, helposti ärtyviä
ja levottomia. Myöhemminkään tarkkavaisuus ei riitä
normaaliin koulutyöhön. Vakava sikiöalkoholivaurio
leimaa lapsen koko loppuiäksi. Pienikasvuisuuden lisäksi
tyypilliset kasvonpiirteet on helposti tunnistettavissa kaikissa
ikävaiheissa.
Neuvolassa
olisi asiaa kysyttävä suoraan
-On
hyvin tavallista, että nainen joka juo esimeriksi 2-3 olutta
päivässä, ei itse tule ajatelleeksikaan että
juo liikaa. Tämän tyyppinen juominen ei näy edes
päällepäin. Halmesmäki korostaa, että terveydenhoitajan,
kätilön tai lääkärin tulisi ottaa odottavan
äidin alkoholinkäyttö esille. Koska asiaa ei kysytä
suoraan ja täsmällisesti, neuvola tunnistaa vain joka
neljännen suurkäyttäjän. Varsinaisten alkoholistiäitien
hoidossa ongelmana on, ettei äidille tule selvää
hetkeä, jolloin asiasta voitaisiin järkevästi keskustella.
Tällaisissa tapauksissa Halmesmäki näkee edes lyhyen
pakkohoidon ainoana mahdollisuutena. -Toisinaan kuulee kommentteja,
että pakkohoito riistää yksilönvapautta, mutta
onhan myös naisen oman edun mukaista jos hän pääsee
kuiville ja jos lapsi syntyy terveenä tai edes lievemmin vammautuneena
kuin vaikeasti kehitysvammaisena.
Päihdehuoltolakia
pitäisi muuttaa
Suomen
lain mukaan sikiö saa yksilön perusoikeudet vasta syntymähetkellä.
Sitä ennen sikiö on osa äitiä ja sikiön
terveys osa äidin terveyttä. Päihdehuoltolain mukaan
äiti voidaan toimittaa pakkohoitoon jos tämän henki
tai terveys on vaarassa. Miksi pakkohoitoa ei käytetä?
-Sopii kyllä kysyä miksi meillä ei ole sellaista
lakia, joka selkeästi määrittelisi milloin pakkohoitoa
saa käyttää ja jos meillä olisi laki, niin sitten
pitäisi olla sellainen hoitopaikka, johon nämä äidit
voitaisiin ohjata. Alkoholiongelmaisia äitejä hoidetaan
mm. Oulunkylän ja Turun ensi- ja turvakodeissa. Niissä
korostetaan äidin vapaaehtoista hoitoon hakeutumista. Usein
se tapahtuu vasta synnytyksen jälkeen, kun vaihtoehtoja on
enää hoitoon hakeutuminen tai vauvan huostaanotto. -Alkoholinkäyttö
herättää raskaana olevissa naisissa muutenkin syyllisyyttä
ja häpeää, joten puheet pakkohoidosta voivat estää
hoitoon hakeutumista tai ainakin vaikeuttaa sitä, sanoo projektipäällikkö
Maarit Andersson Ensi- ja turvakotien liitosta. Andersson muistuttaa,
että ensikotihoidossa äitiä motivoidaan hoitamaan
itseään ja lastaan, ja usein kaikki päättyy
lopulta hyvin, eikä huostaanottoon tarvitsekaan ryhtyä./.
Toimittaja:
MIKKO JUNES
Lisätietoja:
A-KLINIKKASÄÄTIÖ, (09) 622 0290
ENSI- JA TURVAKOTIENLIITTO RY., (09) 454 2440,
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi
HYKS:in
Naistenklinikan HAL-poliklinikka (09) 471 2854
OULUNKYLÄN ENSIKOTI (09) 728 3586
TURUN ENSIKOTI PINJA (02) 278 1200
Kirjallisuutta:
Erja Halmesmäki:
Alkoholin suurkuluttajan ja narkomaanin tunnistaminen ja hoito äitiysneuvolassa
ja synnytyssairaalassa,
Stakes 1999
|