9.5.2000
Sairaanhoidon maksukatto

SAIRAANHOIDON MAKSUKATTO
Tämän vuoden alussa käyttöön otettu sairaanhoidon maksukatto siihen kuuluvine asiakasmaksukortteineen on kuin paluu sota-ajan pulavuosiin, jolloin "esiin lennähtivät ostokortit, pisteet ja kupongit". Eduskunta siunasi viime joulun alla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muutoksen, jolla julkinen avohoito ja lyhytaikainen laitoshoito muuttuvat maksuttomiksi sen jälkeen, kun asiakas on ensiksi maksanut sairaanhoitokuluja yhteensä 3500 markkaa. Maksukaton kertymistä seurataan pahvisella asiakasmaksukortilla, johon maksut merkitään.
- Tämä on sitten aina pidettävä mukana terveyskeskuksessa tai Oulun yliopistosairaalassa asioidessa. Sinun on myös pidettävä kuitit tallessa, jotta voit esittää ne, terveyskeskusavustaja Anne Tolpanniemi opastaa Reijo Pitkästä. Kun pahvilappu tulee täyteen, asiakas saa vapaakortin, joka oikeuttaa maksuttomaan hoitoon.

Kankea ja hidas järjestelmä

Korttiruljanssi on osoittautunut juuri sellaiseksi kuin terveyskeskuksissa alunperin pelättiinkin; kankeaksi, hitaaksi ja hermoja rassaavaksi.
- Tämä teettää kovasti töitä, Tolpanniemi kertoo. Kortin täyttämisessä menee oma aikansa, puoli tuntia ei tahdo aina riittää. Korttipuuhastelun ohessa terveyskeskusavustaja joutuu tekemään normaaliin työhönsä kuuluvat tehtävät. Asiakkailla ei ole käsitystä, mikä asiakasmaksukatto on ja mitä asiakasmaksukortti merkitsee. Henkilökunta ja asiakkaat ovat kokeneet tämän hankalaksi, Tolpanniemi sanoo.
Samaa sanoo myös kanslisti Inkeri Huhta-Lempinen Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen talouspalveluosastolta. Huhta-Lempinen saa päivittäin lukuisia puheluja asiakasmaksukatosta. Hänen kokemuksensa mukaan ihmiset luulevat, että kaikki mahdolliset laskut kuuluvat asiakasmaksukaton piiriin.
- Vanhat ja sairaat ihmiset tulevat tänne apteekkikuittiensa ja hammaslääkärilaskujensa kanssa ja luulevat, että ne liittyvät tähän maksukattojärjestelmään. Mutta näin ei suinkaan ole, siihen kuuluvat pääasiassa terveyspalvelumaksut ja lyhytaikaiset laitoshoitojaksot, Huhta-Lempinen selvittää.

Kuitit talteen!

Oulun sosiaali- ja terveystoimen talouspäällikkö Liisa Ståhle muistuttaa, että asiakkaiden on itse huolehdittava maksujen seurannasta.
- Asiakkaan on kuitein todistettava, että hän on palvelunsa maksanut ja sen jälkeen vapaakortti voidaan myöntää, Ståhle huomauttaa.
Muussa tapauksessa vaarana on, että potilas huomaa 3500 markan maksukaton täyttymisen liian myöhään, jolloin edessä on uusi ruljanssi laskujen oikaisuineen.

Älykorttimiestä hymyilyttää

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan parempaakaan keinoa kuin kuittien kerääminen ei ole, "koska Suomessa ei ole mitään älykortti- tai muita järjestelmiä". Oulun bussiliikenteessä on maksuvälineenä käytetty älykorttia jo kohta kymmenen vuotta. Älykorttijärjestelmän 1990-luvun alussa luoneen Buscom Oy:n osastopäällikköä Erkki Jylhä-Ollilaa pahvikortti hymyilyttää. Hänen mielestään tällainen puuhastelu korkealla teknologialla ylpeilevässä Suomessa kuulostaa "aika historialliselta". -- Joukkoliikenteessä ei uusien maksujärjestelmien voi ajatellakaan perustuvan johonkin pahvikorttiin. Suomessa ollaan jo täysin älykorttiajassa ja Keski-Euroopan bussiliikenne tulee vauhdilla mukana, Jylhä-Ollila kertoo.

toimittaja
SEPPO KORHONEN