|
10.10.2000
Kunnat pihistävät edelleen papa-seulonnoissa Kohdunkaulansyöpä on naisten toiseksi yleisin syöpä maailmassa. Erityisesti syöpä koettelee kehitysmaita, esimerkiksi Kolumbiaa, Brasiliaa, Intiaa ja monia Afrikan maita. Suomessa syöpäluvut ovat maailman pienimpiä, mutta silti syöpätapaukset ovat lisääntyneet hälyttävästi myös meillä. Kohdunkaulansyöpien riskitekijöitä ovat lihavuus, tupakointi ja varhainen yhdyntöjen aloittaminen sekä seksikumppaneiden suuri määrä. Vaikka kohdunkaulansyöpä on helppo todeta ns. irtosolukokeen avulla, kunnat eivät järjestä enää niin usein seulontoja kuin ennen 1990-luvun lamavuosia. Hyvin järjestettyjen papa-kokeiden ansiosta vältyttiin joka vuosi yli 200 syöpäkuolemalta. Viisi vuotta sitten uusia kohdunkaulasyöpiä ilmaantui 175 kappaletta, joka oli 46 tapausta enemmän kuin vuonna 1991. Nopeinta kasvu on ollut 30-44-vuotiailla naisilla ja erityisesti Etelä-Suomessa, minne syöpätapaukset ovat pääasiassa keskittyneet. 150 kuntaa säästää Kansanterveysasetus määrää, että kuntien olisi seulottava 30-60-vuotiaat naiset eli seitsemän ikäluokkaa. Tätä ei kuitenkaan noudateta läheskään kaikissa kunnissa. Syöpärekisteritietojen mukaan 1996 noin 150 kuntaa jätti osan ikäryhmistä kutsumatta seulontoihin. Tänä päivänä tällaisia kuntia on vielä lähes sata, joka merkitsee, että seulontakutsujen peittävyydessä on tapahtunut jonkinlaista edistymistä. Silti Suomessa on edelleen 54 kuntaa (12 % kunnista), jotka eivät aio kutsua 30- tai 35-vuotiaita eli juuri riskiryhmään kuuluvia naisia. Pohjois-Suomessa Rovaniemen maalaiskunnassa seulontakutsut lähetetään vain 40-50-vuotiaille naisille. Kemissä seulontakutsu koskee 30-50-vuotiaita naisia. Miksi ei kaikkia? - Kokemuksen mukaan naiset huolehtivat itse seulonnasta niin paljon, että se saadaan riittävän kattavaksi ilman järjestettyä seulontaa, Kemin johtava terveyskeskuslääkäri Pekka Honkanen selvittää. Kunnat ovatkin perustelleet ikäryhmien karsintaa mm. hyvällä neuvolatoiminnalla ja yksityisellä terveydenhoidolla, jotka huolehtivat seulonnoista. - Niiden käyttäjäkunta ei ole se riskiryhmä eli kyllä seulontojen merkitys on edelleen suuri, dosentti, naistentautien klinikan osastoylilääkäri Ulla Puistola Oulun yliopistosairaalasta huomauttaa. Rahaa olisi järjestää Syöpäseulonta ei ole ainakaan rahasta kiinni. - Kysymyksessä ovat muutaman kymmenen tuhannen markan investoinnit, että sillä ei kovin paljon budjettia heilauteta, johtava terveyskeskuslääkäri Pekka Honkanen myöntää. Kemissä on Länsi-Pohjan keskussairaalan vuonna 1986 aloittaman seurannan mukaan ilmaantunut vuosittain kaksi uutta kohdunkaulasyöpätapausta. Osastoylilääkäri Ulla Puistola varoittaa tuudittautumasta siihen uskoon, että Pohjois-Suomi välttyisi Etelä-Suomen kehitykseltä. Kohdunkaulansyöpä näet etenee esiasteittensa kautta syöväksi 5-15 vuodessa eli muutokset ovat hitaita. - Ei ole mitään syytä uskoa, etteikö tämä ilmiö tulisi myös tänne Pohjois-Suomeen ennemmin tai myöhemmin, Puistola toteaa. Seulonnat pelastavat Jos seulonnat ulotettaisiin kaikkiin kansanterveysasetuksen määräämiin ikäluokkiin, niiden avulla voitaisiin arvion mukaan estää noin 80 prosenttia muutoin ilmaantuvista syövistä. Esimerkiksi Iso-Britanniassa kohdunkaulansyövistä johtuvat kuolemat ovat vähentyneet tehokkaan seulontaohjelman ansiosta. Englannissa ja Walesissa on vuodesta 1988 lähtien tehty seulontoja 20-64-vuotiaille naisille eli ikäluokkien määrä on Suomea suurempi. British Medical Journalin tutkimuksen mukaan tämän ansiosta vuoteen 1997 mennessä alle 55-vuotiaiden naisten kuolemantapaukset olivat vähentyneet 60 prosenttia. BMJ:n tutkimuksessa todettiin, että vuoden 1935 jälkeen syntyneiden naisten syöpäriski on suurempi kuin vanhempien naisten. Tämä johtuu 1960-luvun vapaasta seksihurjastelusta ja ehkäisypillereiden käytöstä 1970-luvulla. toimittaja
|
