12.9.2000
Lasten diabetes
Insuliinia
syöttävä pumppu keksittiin jo 30-luvulla. Silloin
pumput olivat painavia ja hankalia käyttää. Tällä
hetkellä pumppu on enää pienen kännykän
kokoinen. Samalla kun koko on pienentynyt, myös käyttäjäkunta
on laajentunut. Mukana esimerkiksi taskussa kulkeva insuliinipumppu
syöttää letkun ja katedrin kautta elimistöön
sen verran insuliinia kuin on säädetty. Katedrin paikkaa
vaihdetaan muutaman päivän välein. Suomessa insuliinipumppua
käyttää vajaat 600 ihmistä.
-Eniten
hyötyä pumpusta on sellaisille diabeetikoille, joiden
sokeritasapaino ei ole hyvä. Jos lukemat liikkuvat ylhäältä
alas, niin silloin pumppu tasoittaa niitä parhaiten, kertoo
lasten diabeteslääkäri Marja-Terttu Saha Tampereen
yliopistollisesta sairaalasta. Minna Ollikan tytär Ida sairastui
diabetekseen 10-kuukautisena puolitoista vuotta sitten. Koska Idan
sokerit vaihtelivat hyvin matalista hyvin korkeisiin, perhe päätti
kokeilla pumppua. -Sen käyttö ei ole vaikeaa, mutta vähän
monimutkaista se on. Insuliinin riittävyyttä täytyy
ennakoida ja pumpun käsittely vaatii tottumusta, selittää
Ollikka, joka vietti Idan kanssa sairaalassa viikon opetellen pumpun
käyttöä. -Ensimmäinen kynnys pumpun käyttöön
onkin juuri sen vaatima tekniikka. Mutta todellisuudessa pumppu
ei vaadi teknistä tietämystä kuin hitusen. Samat
ihmiset, jotka osaavat käyttää kännykkää
ja tietokoneita, osaavat kyllä käyttää insuliinipumppuakin,
rohkaisee Marja-Terttu Saha.
Diabetesta
sairastaa vajaat 200 000 suomalaista. Lasten diabetes on meillä
yleisempää kuin missään muualla: joka päivä
sairastuu vähintään yksi lapsi. Insuliinipumpun yleistymistä
on hidastanut sen kalleus: pumpun käyttö tulee sairaanhoitopiireille
noin kolme kertaa pistoshoitoa kalliimmaksi. Säästäminen
on tosin näennäistä. -Hintoja on vaikea vertailla,
sillä pistoshoito voi tulla hyvinkin kalliiksi, jos sokeriarvoja
ei saada kuriin. Silloin diabeetikolle voi tulla usein kalliita
sairaspäiviä. Siksi pumppu- ja pistoshoito ovat vaikeasti
verrattavissa, muistuttaa Saha.
Pikku-Idalle
pumppu on taannut rauhallisemman elämän. -Enää
sokerit eivät vaivu alas, niin että Ida jo kouristelee
insuliinishokin takia. Ja yötkin meillä nukutaan ihan
sikeästi tasaisilla sokeriarvoilla, kertoo Ollikka. Pumppu
kulkee Idan leikeissä ja touhuissa pienessä aluspaitaan
ommellussa selkätaskussa.
Tällä
hetkellä diabetesta sairastaa kolme prosenttia suomalaisista.
Heidän osuutensa terveydenhuoltokuluista on yli kymmenen prosenttia
eli yli viisi miljardia markkaa. Yhä yleistyvä diabetes
tulee kalliiksi ja siksi sitä tutkitaan ja sen ennaltaehkäisyä
tehostetaan kaiken aikaa. -Minä uskon ja haluan uskoa siihen,
että kymmenen vuoden sisällä diabeetikoille aletaan
siirtämään haiman saarekesoluja ja tauti saadaan
siten kuriin, toivoo Ollikka. -Aikataulusta ei pysty sanomaan vielä
mitään, mutta totta se on, että tutkimustyötä
silläkin saralla tehdään kovasti, toteaa Saha.
Toimittaja:
HELI JÄRVINEN
|