|
12.12.2000
Hyvää oloa - talviuinnista! Raahelainen Anna-Liisa Mattilan ongelma ovat "levottomat" jalat, jotka vaativat jopa öisinkin päästä liikkeelle. Kyse ei ole tanssijalan vipattamisesta, vaan diagnosoidustasairaudesta, levottomat jalat -oireyhtymästä. Oireisiin kuuluu jalkojen levottomuus alaruumiiseen asti, mikä pakottaa nousemaan ylös ja liikkumaan. Oireet ilmenevät etenkin lepotilassa, eli iltaisin ja öisin. Anna-Liisa haki apua "levottomiin" jalkoihin muun muassa hieronnasta sekä vyöhyketerapiasta, molemmat auttoivat hieman mutta eivät tarpeeksi. Apu Anna-Liisan jalkavaivoihin löytyi talviuinnista. Kylmässä vedessä uiminen lisää ääreisverenkiertoa, juuri verenkierron parantuminen on auttanut Anna-Liisan jalkavaivoihin. Vaikka kylmässä vedessä pulikointi ei ole kokonaan rauhoittanut "levottomia" jalkoja, pystyy Anna-Liisa kuitenkin nukkumaan öisin paremmin. Pikku hiljaa sain pitemmän jakson yöllä nukuttua. Joinakin öinä jalat eivät vaadi kuin kerran päästä jumppaamaan, mutta sehän on vain hyvästä kun jumppaa. Ennen kaikkea siitä tulee niin mukavan mahtava olo uinnin jälkeen. Iho tuntuu niin mukavalta, kun veri kiertää ja jalat on paljon lämpimämmät illalla ja yöllä. Enää ei tarvitse laittaa kolmia villasukkia päällekkäin, iloitsee Anna-Liisa. Verenkierron lisäksi talviuinti parantaa myös endorfiinituotantoa aivoissa, eli lisää elimistön hyvän olon tunnetta. Lisäksi talviuinti auttaa vähentämään selän, niska- hartiaseudun ja nivelten kipuja. Kylmässä vedessä pulahtaminen auttaa myös masentuneisuuteen, astmaoireisiin sekä nukahtamisvaikeuksiin. Paras tapa aloittaa talviuintia varten on uida pitkin kesää ja jatkaa karaisemista syksyllä. Jos suunnittelee aloittavansa talviuinnin vasta nyt, kannattaa karaisu aloittaa ottamalla kylmiä suihkuja, alentamalla asunnon lämpötilaa sekä välttää liikaa pukeutumista, vaikka pakkanen alkaisikin jo purra. Tärkeintä karaisussa on, että kylmään totuttelu tapahtuu hitaasti ja säännöllisesti. Hyisevän kylmässä vedessä ei kannata aluksi viipyä kuin muutama sekunti. Kun etenee hitaasti elimistön omat voimavarareservit tulevat parhaiten esille. toimittaja: MARKUS LIIMATAINEN Lisätietoja:
|
