Etusivulle
Toimitus
Historia
Arkisto
Linkit

Arkisto

14.3.2000
Apteekkikritiikki

SAAKO APTEEKEISTA KUNNON PALVELUA ?
Terveyskaupasta kiistelty bisnes apteekeille

Suomalaisten lääkekulut kasvoivat viime vuonna lähes 9%. Kasvua on yritetty hillitä pienentämällä apteekkien myyntikatetta ja laskemalla vanhojen lääkkeiden tukkuhintoja. Kuluttajat maksavat uusista lääkkeistä yhä enemmän, mutta apteekit saavat niistä vastaavasti vähemmän. Apteekit maksavat valtiolle veroluontoista apteekkimaksua. Sen suuruus on keskimäärin 7% apteekin koko liikevaihdosta. Pieniltä apteekeilta maksua ei peritä lainkaan, mutta isommilta vastaavasti enemmän, jopa miljoonia markkoja vuodessa. Apteekkimaksu pitää maksaa myös terveys- ja luontaistuotteista. Maksun voi välttää siirtämällä näiden tuotteiden myynti erillisen liikeyrityksen nimiin. Apteekkarit ovatkin laajentaneet reippaasti bisneksiään perustamalla arviolta 50-80 terveyskauppaa. Yksin viime vuonna uusia kauppoja tuli kymmenkunta. Apteekkien toimintaa valvova Lääkelaitos ei katso tapahtunutta hyvällä. Sen mukaan maksut on maksettava, jos toiminta tapahtuu apteekin yhteydessä. Terveyskaupalta vaaditaan omalla sisäänkäynnillä varustettu erillinen myymälätila ja lisäksi yrityksen kirjanpito ja rahaliikenne on pidettävä erillään.

Apteekkimaksusta kovaa kädenvääntöä

Hakaniemen apteekki on taistellut terveyskauppansa apteekkimaksua vastaan jo vuosia. Lääkelaitos perää runsaan miljoonan markan maksuja, koska rinnakkaisyritys ei sen mukaan täytä annettuja ehtoja. Kyseessä on ainut apteekki, jonka sivubisneksiin Lääkelaitos on puuttunut, vaikka vastaavia tilaratkaisuja löytyy useita eri puolilta maata. -Jostainhan se järeämpi puuttuminen on aloitettava ja tässä tapauksessa se on aloitettu tästä, sanoo osastopäällikkö Marja-Liisa Hurme Lääkelaitokselta. Jos laittomuuksia huomataan muuallakin eli liikevaihto on väärin ilmoitettu, voidaan apteekkimaksu periä jälkikäteen viiden vuoden ajalta. Hakaniemen apteekki on valittanut apteekkimaksustaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen vajaa kolme vuotta sitten. Perusteena on, että rinnakkaisyrityksen rahaliikenne noudattaa yleisesti hyväksyttyä kauppiastavarataloperiaatetta, jossa kehittynyt kassajärjestelmä erottelee apteekin ja yrityksen myynnin luotettavasti toisistaan.

Lääkkeiden hinnoista pois 5 prosenttia

Hakaniemen apteekin rinnakkaisyritys tuo maahan mm. homeopaattisia tuotteita, joiden lääkinnälliseen käyttöön apteekkari itse on perehtynyt usean vuoden koulutuksella. Hänen mukaansa yritykselle määrätty apteekkimaksu estää toiminnan kehittämistä. -Vaihtoehtolääkinnän käyttö kasvaa Euroopassa ja Suomessa noin 30%:n vuosivauhtia, joten haluan tarjota suomalaisille korkeatasoista osaamista myös tällä alueella, sanoo Hakaniemen apteekkia ja Ympyrätalon Farmasia Oy:tä pyörittävä apteekkari Onerva Pekkonen. Valtiolle kertyy apteekkimaksua vajaat 500 mmk vuodessa. Koko maksun lakkauttaminen pudottaisi lääkkeiden kuluttajahintoja noin 5% ja valtio säästäisi Kela-korvauksia 200 miljoonaa. Hyvän uutisen kääntöpuolena on, että osa apteekeista ajautuisi vaikeuksiin liiketulojen supistuessa.

Väitöskirja moittii tiedon panttauksesta

Jos apteekkimaksua ei voi poistaa lääkkeiltä, voisiko sen poistaa apteekin muilta tuotteilta? Nykyaikaisilla kassakoneilla myynti on helppo eritellä ja menetys valtiolle olisi alle 30 mmk vuodessa. Samalla säästyisi aikaa ja vaivaa kunnolliseen asiakaspalveluun. Tuore väitöskirja moittiikin apteekkeja tiedon panttauksesta: asiakkaille ei kerrota riittävästi lääkkeistä ja niiden sivuvaikutuksista. Pidättyvyyttä on perusteltu hoitomyönteisyyden lisäämisellä, mutta tulokset kertovat aivan toista. Erään tutkimuksen mukaan vain kolmannes lääkehoidosta tuottaa tulosta, kolmanneksen hoitotulos on mitä sattuu ja kolmannes lääkkeistä jää ottamatta. Kumpaa siis tarvitaan enemmän: asiallista lääkeinformaatiota vai bisnesmeininkiä?

Toimittaja: MIKKO JUNES


Seuraava lähetys
Keskustelu & palaute
Vinkit
Piilohulluutta, piilohulluutta!
Terveysteema
AlkuunSivun alkuun