15.2.2000
Nuorten pahoinvointi

Suomalaiset lapset syntyvät maailman terveimpien joukossa, mutta murrosikäisemme voivat yhä huonommin. Maailman terveimmistä vauvoista on yllättäen päässyt kasvamaan teinejä, joita vaivaavat väsymys, heikotus ja huono kunto. Kun tähän lisätään koko ajan lisääntyvä tupakanpoltto ja alkoholinkäyttö, on lopputulos murheellinen. - Se näkyy siinä, että pitkiä matkoja ei enää jakseta juosta pysähtymättä ja leuanvedoissa moni tahtoo jäädä roikkumaan tangolle, kun leuka ei nouse rekin tasolle, kertoo isä ja yli 30 vuotta liikunnanopettajana toiminut Pekka Niemi Mertalan yläasteelta Savonlinnasta.

Tutkimusten mukaan joka kolmas nuori tuntee heikotusta ja väsymystä viikoittain. Päivittäin ainakin yhtä psykosomaattista oiretta potee joka kolmas. Yhtenä syynä tähän on jatkuvasti vähentyvä yöuni. Kun 20 vuotta sitten vain joka kymmenes nuori meni nukkumaan yhdentoista jälkeen, nyt niin tekee jo joka kolmas. - Olisi tietysti helppo antaa ohjeita: levätkää, syökää terveellisesti ja liikkukaa riittävästi, siinähän ne neuvot on, mutta käytäntö on toista myös meidän perheessä. Lapset nukkuvat liian vähän, allekirjoitan sen tarkkaan, sanoo Tuija Mehtonen, joka on kahden murrosikäisen pojan äiti ja Linnalan Nuorten toiminnanjohtaja. Koulu ei paljon ongelmiin auta.

Kun suuri osa kouluista kärsii huonosta sisäilmasta ja kun pulpetitkaan eivät huomioi oppilaan kasvua, on tuloksena yhä yleisemmät selkävaivat. Lähes 60 % nuorista kärsii selkä- ja niskakivuista vähintään joka kuukausi. Jo 13-vuotiailla on todettu välilevyn kulumia, joiden syynä on liikunnan puute ja huonon istuma-asennon aiheuttama staattinen rasitus. Keinot tilanteen parantamiseksi voivat olla silti olla yllättävänkin helppoja. -Tunnilla pitäisi muistaa vaihtaa asentoja, ei ole hyvä istua tikkusuorana vaan pitäisi saada myös rötköttää. Seisomaan nousu vastatessa olisi myös hyvä palauttaa käytäntöön. Keskustelin aamulla aiheesta myös jälkikasvuni kanssa, ja heistä se oli ihan jees, ehdottaa Fysiokeskuksen erikoislääkintävoimistelija Jari Huovila Savonlinnasta. -Se vaihteleva liike vähintään neljän sekunnin välein on tärkeää juuri selän liikkuvuuden kannalta. Kun 12-vuotiaaksi aineenvaihdunta huolehtii nikamien liikkuvuudesta, sen jälkeen joustavuus syntyy välilevyjä ympäröivien kudosten liikkeen kautta. Jos nuoret tämän ymmärtäisivät, he varmasti pitäisivät selästään parempaa huolta, perustelee Huovila. Kun koulukyydit ovat samaan aikaan yleistyneet ja liikuntatunnit vähentyneet, on liikunnasta tullut yhä harvempien ja yhä tarkemmin organisoitua toimintaa. Ennen niin yleisten pihapelien sijaan lapsia kuljetetaan tunniksi tennistunnille ja muihin harrastuksiin. Sen sijaan esimerkiksi hiihto ei nuoria innosta. -Pelkästään välineiden hankinta tuntuu joskus ylivoimaiselta. Tietysti kaikilla ei ole varaa urheiluvälineisiin, mutta paljon on vikaa myös asenteissa, arvioi Niemi -Nykylasten vapaa-ajasta kilpailee aika moni asia, ja se kilpailu on aika veristä.

Tietysti lopullisen ratkaisun ajankäytöstään tekee nuori itse, hän pohtii. Tässä kilvassa liikunta usein häviää tietokoneille ja muille peleille. Kun 14 vuotiaista 6 kymmenestä on ainakin kokeillut tupakanpolttoa ja kun vain joka kolmas samanikäinen pitää itseään raittiina, on lopputulos lohduton. -Tupakoinnista on tullut tapa, kai se oli sitä, että imago piti saada. Äiti vastusti ensin, mutta kun hän polttaa itsekin, niin myöntyi kuitenkin, selittää välitunnilla tupakoiva Jonna Juuti. Siis kenen on vastuu ja mitä nuorten hyvinvoinnille pitäisi tehdä? - Ehkä kuitenkin yksiselitteisesti se kasvatusvastuu on siellä kotona, arvioi Pekka Niemi - Tää on kaksipiippuinen asia. Minusta vastuu on kaikilla, jotka lapsen elämään liittyvät: vanhemmilla, opettajilla ja meillä nuorison kanssa töitä tekevillä. Nuorille itselleen ei vielä koko vastuuta voi murrosikäisenä sysätä, arvioi Tuija Mehtonen. -Minusta tieto liikunnan tärkeydestä auttaisi. Se vaan pitäisi kertoa nuorten kielellä ja heitä kiinnostavalla tavalla, ehdottaa Jari Huovila. -Minusta nuoret ovat itse vastuussa, mutta vanhempien ja opettajienkin pitäisi puuttua asiaan, sanoo liikuntatunnilta tavoitettu Teemu Pulkkinen, joka liikkuu lähes joka päivä, mutta kokee muiden tavoin väsymystä tunnilla. Millä tavalla liikkumista sitten voisi edistää? -No, pitäisi järjestää jotain juttuja, koululle vaikka, ehdottaa Teemun luokkakaveri Tomi Strömberg. Juuri tälle tielle nyt yritetään lähteä.

Eduskunta on lisännyt liikuntabudjettia 26 miljoonalla markalla, jolla on tarkoitus saada lisää lähiliikuntapaikkoja ja liikunnallisia iltapäiväkerhoja.

Toimittaja: HELI JÄRVINEN