|
16.5.2000
Milloin kaikille kunnallista hammashoitoa? Viime syksynä kansa riemastui lehtiuutisesta: koko väestö pääsee vuoden 2001 alusta kunnalliseen hammashoitoon. Uudistuksella toteutetaan Paavo Lipposen hallituksen ohjelman lupaus. Nykyisten kunnallisen hammashoidon ikärajojen luvattiin poistuvan, ja hoitoa annetaan tarpeen mukaan niin kuin muutakin terveydenhoitoa, kerrottiin sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kun julkisin varoin maksettavaa hammashoitoa on lykätty koko 1990-luku, uutinen herätti toivoa: lopultakin veroja maksava kansalainen saa hampaansa kuntoon.. Uutinen otettiin vastaan vähemmän riemukkaasti Suomen hammaslääkäriliitossa: se piti ministeriön virkamiehen lausuntoa mahdottomana yhtälönä. -- Kun terveyskeskukset nykyään hoitavat vain 30 prosenttia maan aikuisista, miten on mahdollista hoitaa koko väestön hampaat terveyskeskusten hammashoitoloissa ensi vuonna, liitossa kyseltiin. Tilat eivät riitä Hammaslääkäriliiton mielestä koko väestö ei mahdu hammashoitoon terveyskeskuksiin: suomalainen järjestelmä on mitoitettu niin, että puolet hammashoidosta annetaan yksityisillä lääkäriasemilla ja puolet terveyskeskuksissa. Kohu-uutinen vaiettiinkin kuoliaaksi nopeasti. Asiaan palattiin ja sekaannukset jatkuivat tänä keväänä, kun sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho lupaili parin lehden haastattelussa hammashoitoa kaikille vuonna 2002. Ministeri antoi heti täsmennyksen, jonka mukaan hänen "alkuperäisen haastattelun otsikointi ja uutispääsivun tiivistelmä antoivat virheellisen kuvan siitä, mitä hammashuollon korvattavuuden laajentumisessa on tapahtumassa". Tätä on ministerin mukaan tapahtumassa todellisuudessa: "Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan hammashuollon korvattavuuden laajentamista koko väestöön. Tällä tarkoitetaan nimenomaan sairausvakuutusjärjestelmään kuuluvan Kela-korvauksen laajentamista ensin vuonna 1942 ja sen jälkeen syntyneisiin sekä laajentamisen ulottamista koko väestöön vuonna 2002." Uudistus pitäisi toteuttaa ns. kustannusneutraalisti eli rahaa ei saisi kulua penniäkään. Ministeriössä pohditaan myös, millaisia muutoksia kunnallisen hammashuollon puolella on tarpeellista toteuttaa. Ministeri Perho kertoi, että kunnallisen hammashoidon laajennus on tarkoitus kohdentaa ensi vaiheessa vanhuksiin, vammaisiin ja lääkityksen perusteella hammashuoltoa tarvitseviin. Puolet kunnista hoitaa kaikkien hampaat Tällä hetkellä noin puolet Suomen kunnista pystyy hoitamaan kaikkien kuntalaistensa hampaat. Loput kunnat hoitavat hampaita vaihtelevasti: jotkut eivät hoida vuonna 1959 ja sen jälkeen syntyneiden hampaita lainkaan. Eräät kunnat hoitavat vain lasten ja pienten erityisryhmien hampaat. Runsaan 15 000 asukkaan Haukiputaalla kunnalliseen hammashoitoon pääsevät tällä hetkellä 30-vuotiaat ja tätä nuoremmat sekä odottavat äidit, sotaveteraanit, vuodeosastojen ja hoivaosaston potilaat ja lääkärilähetteellä tulevat asiakkaat. - Lisäksi hoitoon oikeutettuja ovat olleet kahden vuoden ajan sosiaalihuollon maksusitoumusasiakkat, vastaava hammaslääkäri Päivi Harju kertoo. Kunnassa on tällä hetkellä viisi hammalääkäriä. Yksi virka on ollut säästösyistä täyttämättä jo kolmatta vuotta. Hoitoon jonottaa kuutisenkymmentä kuntalaista, joista osa on ollut jonossa viime syksystä lähtien. Toimittaja: SEPPO KORHONEN
|
