17.10.2000
Aivohalvauspotilaiden uusi kuntoutus

Aivohalvaukseen sairastuu vuosittain 15 000 ihmistä

"Halvaus iski kuin salama kirkkaalta taivaalta!"

Aivohalvauksen saa Suomessa vuosittain 15 000 ihmistä. Tavallisin seuraus on raajahalvaus, puhe- ja ymmärtämisvaikeudet. Kymmenen prosenttia sairastuneista jää pysyvästi laitoshoitoon.

Suurin osa, 80 prosenttia, tapauksista on aivoinfarkteja eli aivoverisuoniston tukoksia. Sairaus ei katso ikää, mutta riski on suurin iäkkäillä ihmisillä. Kaikki eivät tunnista päälle hyökkäävän salakavalan sairauden oireita. Tauti ei ilmoita etukäteen tulostaan.

Varpaisjärveläisen Pentti Kovasenkin, 68, aivohalvaus yllätti täysin. - Halvaannuin elokuussa 1996. Halvaus tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta keskellä päivää, Pentti Kovanen muistelee kuopiolaisessa aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa.

Neuronissa on aloitettu ainoana Skandinaviassa täysin uudenlainen aivohalvauspotilaiden tehokuntoutus, jonka tulokset ovat lupaavia; halvauksesta on mahdollista toipua intensiivisen kuntoutuksen avulla. - Aivot ovat plastinen, uudelleen muovautuva elin. Aivojen eri osat kykenevät huolehtimaan alueista, jotka ovat menettäneet toimintakykynsä, hermosoluja piiskaamalla ja rasittamalla, Neuronin johtaja, neurologian ja neurologisen kuntoutuksen professori Juhani Sivenius kertoo.

Neuronissa aivohalvauspotilaita kuntoutetaan neljällä tavalla: tuetulla juoksumatolla, jossa potilaan painoa kevennetään tukiliiveillä ja autetaan ylävartalon hallintaa. Toinen kuntoutustapa on kävelykehikko, jossa potilas liikuttaa jalkojaan kehikon tukiessa vartaloa. Liikeaistimukset aktivoivat aivojen tunto- ja liikealueita. Ihostimulaatiossa halvaantuneeseen käteen laitetaan metallilangasta kudottu käsine, johon johdetaan sähköä. Sähkökäsine kuljettaa viestin aivoihin saakka.

Halvaantunut käsi pakotetaan töihin

Neljäs ja kaikkein mullistavin kuntoutusmuoto on käden pakotettu käyttö, jossa halvaantunut raaja pannaan väkisin tekemään töitä. - Jos kädessä on vielä hieman liikettä jäljellä, sitä voidaan harjoittaa erittäin tehokkaasti siten, että laitetaan terve raaja kantositeeseen ja halvaantunutta kättä harjoitetaan kahdeksankin tuntia päivässä kymmenen päivän ajan sille sopivilla harjoituksilla, Neuronin tutkimusjohtaja, dosentti Ina M. Tarkka selvittää.
Potilas joutuu keskittämään kaiken huomionsa vammautuneeseen käteensä; se joutuu tekemään tuhansia liikkeitä yhä uudelleen. Käsi pannaan mm. painamaan nappia, kääntämään dominonappulaa, kiertämään ruuvia ja pinoamaan esineitä, kuten mukeja, päällekkäin.

Neuronissa on huomattu, että potilaan motivaatio säilyy kahden viikon kuntojakson jälkeenkin. - Kun potilaat ovat tulleet kolmen kuukauden kuluttua uudelleen testattaviksi, niin kaikilla ovat säilyneet saavutetut taidot ja joillakin ne ovat selvästi jopa lisääntyneet, dosentti Tarkka kertoo. - Varmuus on selvästi lisääntynyt kuntoutuksessa. Olen oppinut ottamaan käteni jokapäiväisiin toimintoihin, vaikka se on ollut hirmu vaikeata, kuopiolainen Juhani Pietikäinen, 50, kertoo.

Juhani sai aivoverivuodon onnettomuuden seurauksena kuusi vuotta sitten. - Ensimmäinen puoli vuotta meni niin, etten tajunnut tästä maailmasta mitään, mutta sitten rupesin pikku hiljaa palautumaan, hän muistelee.

Aivoinfarktin liuotushoito tulee myös Suomeen

Aivoinfarktin hoidossa otettaneen Suomessa käyttöön myös sydäninfarktin hoidosta tuttu trombolyysi- eli liuotushoito. Siitä on saatu hyviä kokemuksia mm. Pohjois-Amerikasta, missä se on hyväksytty käyväksi hoitomuodoksi. Professori Juhani Sivenius kertoo, että laajojen tutkimusten jälkeen Saksan lääkeviranomaiset ovat hyväksyneet liotushoidon käyttöönoton. Hoito on aloitettava kolmen tunnin sisällä siitä, kun aivoinfarkti on iskenyt. Pääasiallinen este hoidolle onkin potilaiden myöhäinen hoitoontulo, kun läheskään kaikki eivät tunnista oireita. - Saksan päätös tietää sitä, että EU-maana myös Suomen on hyväksyttävä hoitokäytäntö. Anomus tästä onkin jo tehty Suomen lääkintäviranomaisille, Sivenius kertoo. Sivenius arvelee, että aivoinfarktin liuotushoito otetaan Suomessa käyttöön ensi vuoden puolella. - Hoidolla pystytään ehkä joka kuudes tai seitsemäs potilas pelastamaan kuolemalta ja palauttamaan täysin toimintakykyiseksi, hän huomauttaa.

Toimittaja: SEPPO KORHONEN