18.1.2000
Unihäiriöt

UNIHÄIRIÖT JA NIIDEN HOITO

Unettomuudesta on tulossa hyvää vauhtia uusi elintasosairautemme. Nyt jo kolmasosa työtätekevistä kärsii erilaisista uniongelmista. Uutena ongelmana ovat tietoisen vähäunisuuden aiheuttamat vaarat. Kun työ epäsäännöllistyy ja väki lihoo, uniongelmat lisääntyvät. Unettomuudesta tai muista unihäiriöistä kärsii jo joka kolmas meistä. Naisilla ongelma on miehiäkin suurempi.
- Se johtuu varmaan siitä, että naiset ovat rehellisempiä ja vastaavat siksi tutkimuksiin myönteisesti. Osaksi se voi johtua siitä, että uniongelmien taustalla on usein stressiä, ja naiset kokevat stressiä miehiä enemmän, perustelee unitutkija, dosentti Mikko Härmä Työterveyslaitokselta.
Uniongelmien taustalla on stressin lisäksi usein surua, masennusta, joskus myös elimellinen vika. Apua välittävässä yhdistyksessä tiedetään, että usein kyseessä on vaikeasti myönnettävä ongelma.
- Mistä se johtuu, se varmaankin on sitä, että unettomuutta ei hyväksytä. Sitä on vaikea hyväksyä unettoman itse, ja lääketiedekin yrittää usein pukea unettomuuden mielenterveysongelmien alle, pohtii Potilasjärjestö Unettomat ry:stä Eeva Vainikka.
Mitä unettomuus pahimmillaan ihmiselle merkitsee?
- Se merkitsee koko elämänlaadun huononemista. Ihminen ahdistuu ja jos unettomuus kestää pitkään, keskittymiskyky ja muisti huononee ja sosiaaliset suhteet kaventuvat, hän pohtii. Yön valvotut hetket ovat pitkiä, mutta silti sänkyyn ei kannata jäädä.
- Jos uni ei kerta kaikkiaan tule ja on kyse tilapäisestä unettomuudesta , ei sängyssä kannata pyöriä, vaan silloin voi odottaa niin kauan, että tuntee itsensä väsyneeksi. Jos kyseessä on pitempiaikainen unettomuus, kannattaa ottaa yhteys lääkäriin, jotta voidaan selvittää se, mistä se johtuu, neuvoo Härmä.
Uusin ongelma on ajan trendi. Kun tehokkuus niin työssä kuin vapaa-aikana on muodikasta, aikaa yritetään pihistää yöunesta. Lähes puolet suomalaisista nukkuu tietoisesti liian vähän.
- Suuri osa ihmisistä elää ehkä vähän ylikierroksilla, kun unta ei arvosteta eikä siksi nukuta riittävästi, arvioi Härmä. Tahallisella unettomuudella voi olla kohtalokkaat seuraukset.
- Se on riskillä leikkimistä. Kerron yhden esimerkin. Minulla oli kollega, nuori, hyväkuntoinen mies, joka halusi kesällä tienata opiskelurahoja ja joka siksi teki töitä kolme vuorokautta nukkumatta. Kun hän sitten meni väsyneenä nukkumaan, uni ei tullutkaan. Hän kiersi lopulta lääkäreitä ja joutui lääkekierteeseen. Kului ainakin vuosi, ennen kuin hän pystyi taas nukkumaan ilman unilääkkeitä, kertoo Vainikka.
Jo viikon jatkunut univaje vaikuttaa hormonitoimintaan ja aineenvaihduntaan. Suurimmassa vaarassa ovat aivot.
- Unettomuus vaikuttaa tarkkaavaisuuteen, muistiin ja oppimiskykyyn. Viitteitä on saatu myös siitä, että se haittaisi luovuutta, matemaattista ajattelukykyä ja juuri sellaista korkeampaa ajattelua vaativaa työskentelyä, luettelee Härmä. Unitutkija puhuukin lämpimästi pitkien yöunien ja päiväunien, unen arvostuksen puolesta.
- Minä en ainakaan lähtisi kehuskelemaan lyhyillä yöunillani. Sitä paitsi luovat ihmiset tarvitsevat enemmän unta kuin muut. Eli uniaika ei ole hukkaan heitettyä.
Nukkuuko unitutkija itse riittävästi?
- Ei aina. Tässä työssä on myös välillä suuria vaatimuksia, ja nukkuminen kärsii ajoittain, hymyilee Härmä.

POTILASJÄRJESTÖ UNETTOMAT
päivystysnumero 03-212 71 79
vastaa maanantaisin klo 13-16.

Toimittaja: HELI JÄRVINEN