19.9.2000
Kantasolututkimus, siittiöt ja hedelmällisyys

Kaiken takana ovatkin kantasolut ja GDNF - uutta tietoa miehen hedelmällisyydestä

Miehen hedelmällisyys tai hedelmättömyys ei olekaan kiinni pelkästään hormonitoiminnasta, kuten tähän asti on luultu. Suomalaistutkijat ovat löytäneet miehen siittiötuotantoon uuden selittävän tekijän: kantasolut ja niiden muuttumista säätelevän pienen pienen viestimolekyylin nimeltä GDNF.

Kantasolut ovat peräisin sikiöajalta. Ne ovat säilyneet erilaistumattomina miehen siementiehyeissä ja niitä pitää olla läpi koko miehen elämän, jotta hän olisi hedelmällinen. Kantasolut nimittäin muuttuvat siittiöiksi ja osa kantasoluista tuottaa edelleen uusia kantasoluja. Se syntyykö siittiöitä sopivasti, vai liian vähän riippuu GDNF-molekyylin määrästä. Jos GDNF:ää on liikaa, kantasolut ikään kuin kuluvat liian nopeasti loppuun ja sekä siittiöt että kantasolut loppuvat kesken. Jos taas GDNF:ää on liian vähän, kantasolut eivät erilaistukaan siittiöiksi. Silloin kantasoluja on siementiehyeissä liikaa ja ne saattavat tukkia siementiehyet.

Lapsettomuustapauksissa joka toinen pari kärsii nimenomaan miehen siittiötuotannon häiriöistä. Uusi tieto siitä, että nimenomaan GDNF säätelee viimekädessä siittiöiden syntyä, voi ajan myötä tuoda lääkkeen miehen hedelmättömyyteen. Jo nyt eläinkokeissa on saatu lupaavia tuloksia. Kun kantasoluja ruiskutetaan suoraan hiiren kiveksiin, saadaan lakannut siittiötuotanto käynnistymään. Jos osattaisiin kehittää lääke, joka saa kantasolut aktivoitumaan ja muuttumaan siittiöiksi, olisi miehen hedelmällisyysongelmat kenties ratkaistu. Eläinkokeilla GDNF:n antamista voidaan jo testata.

Alustavat tulokset ovat lupaavia, vaikkakin myös riskejä on ilmaantuntut. GDNF-molekyyylin määrä saattaa nimittäin vaikutta myös kiveskasvainten syntyyn. Liiallinen GDNF:n lisäys on aiheuttanut hiirille kasvaimia. Tämä havainto saattaa auttaa myös selittämään sen, miten kiveskasvaimet syntyvät. Ja ehkä tulevaisuudessa GDNF:n määrällä voidaan ehkäistä kiveskasvaimia tai jopa parantaa niitä.

Samat tutkimustulokset voivat antaa myös uusia tapoja ratkaista miehen ehkäisy. Jos voidaan kehittää lääke joka vaikuttaa siittiötuotanoa lisäävästi on myös mahdollista ajatella asia toisin päin. Vaikuttamlla jollakin aineella GDNF:ää vähentävästi, saadaan aikaan keinotekoinen hedelmättömyys. Matka miehen ehkäisypillerin syntymiseen tätä kautta on vielä pitkä. Todennäköisesti hormoniehkäisy tulee nopemmin markkinoille, sillä lääkekehittely vie oman aikansa. Asiantuntija: Hannu Sariola, professori, kehitysbiologian tutkimusohjelma, Helsingin yliopisto

Toimittaja: MAARIT VIRKKULA