|
21.3.2000 ÄÄNIEN
VAIKUTUS Laitteiden määrä lisääntyy niin kotona kuin työpaikoilla. Piipitys, naksutus, kohina ja humina vaikuttavat taustalla niin, ettemme sitä edes huomaa. Ilmastointilaitteet, putkistot ja liikenne ovat rasittaneet meitä äänillään jo niin kauan, että näihin ääniin olemme tottuneet. Vai olemmeko? Piiloäänet rassaavat joka tapauksissa hermoja, mutta ne vaikuttavat huomaamattomasti myös terveyteemme. Äänillä on suuri vaikutus terveyteen koko elämän ajan Työterveyslaitoksen erikoistutkija Rauno Pääkkönen ennustaa, että äänet tulevat yhä lisääntymään. Kohta meillä on puhuvia koneita, joille myös vastataan. Jo nyt joka viides suomalainen kärsii ympäristömelusta. Hiljaisen kadun varrella on laadukkaampaa elämää Ympäristömelua kannattaa kuunnella, kun on hankkimassa uutta kotia. Paikan äänimaailma hallitsee koko sosiaalista elämää. Hiljaisen kadun asukkailla on havaittu olevan kolme kertaa enemmän paikallisia ystäviä kuin vilkkaan liikenteen keskellä asuvilla. Alueiden rakenne ei tutkimuksissa muuten poikennut toisistaan. Yli 80 desibelin melu vähentää auttamishalua. Voimakas renkutus lisää kiivaiden ihmisten aggressiivisuutta; ehkä ei se olekaan pelkkä viina, joka saa ihmiset riitelemään ravintolassa. Kovat äänet ovat myös työterveysongelma: tarjoilijan on vaikea tehdä töitä kuulosuojaimet päässä. Yökerhossa on helposti 100 desibelin mökä; normien mukaan siinä olisi viisasta oleskella enintään 15 minuuttia vuorokaudessa. Lapsen äänimaailma alkaa jo kohdussa Sikiö kuulee jo viiden viikon ikäisenä ääniä äitinsä ympäriltä. Jos odottavaa äitiä ympäröi rauhallinen äänimaailma, syntymättömällä lapsellakin on hyvä olo. Jos melulle altistuu varhaislapsuudessa jatkuvasti, lukemaan oppiminen saattaa viivästyä. Päiväkotien ja koulujen melutaso aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, niin aikuisille kuin lapsillekin. Hyvästä leikistä saa lähtemään 90 desibelin metelin. Sotaleikit on varma keino hankkia kuulovamma jo pienenä. Kaikkien tutkittujen nallipyssyjen huippuarvo ylittää 140 desibeliä, joka sentään on välittömän kuulovaurion raja. Miesten kuulovaurion viimeistelee usein varusmiespalvelus.. Makuuhuoneessa on harvoin tarpeeksi hiljaista Yleisin kuulovamman syy on jatkuva altistuminen yli 75 desibelin ylittävälle melulle. Ammattitaudit tunnetaan, mutta kukaan ei tiedä, kuinka monta liikenneonnettomuutta tai työtapaturmaa melu saa välillisesti aikaan joka vuosi. Tiedetään, että melu lisää hajamielisyyttä. Tiedetään, että se nostaa verenpainetta ja sydämen sykettä. Jokainen tunnistaa muutoksen itsessään, kun oksa rasahtaa ja pelästyy, tuleeko puskasta rosvo vai karhu. Tasainenkin ympäristömelu aiheuttaa keskushermostossa samanlaisen hälytystilan. Pelkkä herätyskellon raksutus on 35 desibelin luokkaa, ja se riittää pilaamaan hyvän unen. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Rauno Pääkkönen toteaa, että makuuhuoneessa harvoin päästään ihannemelutasoon. Klassinen musiikki alentaa verenpainetta Klassinen musiikki - sopivalla volyymilla, tietenkin - tekee kaikille hyvää. Koehenkilöillä verenpaine on laskenut selvästi. Lääkärit voisivatkin määrätä verenpainelääkkeen kaveriksi myös annoksen Sibeliusta. Suhde ääniin on kuitenkin aina henkilökohtainen asia: ihminen on onnellisin lapsuutensa äänimaisemassa. Stadin kundi nukkuu parhaiten ratikoiden kolinassa, mutta maalaistytön mieli kaipaa tuulen huminaa ja lintujen laulua. SALLITTUJA ENIMMÄISARVOJA: Makuuhuoneet 35 dB päivällä 30 dB yöllä Keittiöt yms. 40 dB päivällä 40 dB yöllä Potilashuoneet, majoitustilat 35 dB päivällä 30 dB yöllä Päiväkodit yms. 35 dB päivällä 30 dB yöllä Luokkahuoneet 35 dB päivällä Kirkot 35 dB päivällä Vastaanottotilat 45 dB päivällä
|
