29.2.2000
Potilasasiamiehet

Suomessa on noin 2 000 potilasasiamiestä, joiden lain mukaan pitää toimia potilaan oikeuksien puolesta. Käytännössä näin ei kuitenkaan aina tapahdu, sillä huomattava osa potilasasiamiehistä on epäpäteviä. Heiltä puuttuu lääketieteellinen ja oikeudellinen koulutus.

Seitsemän vuotta voimassa ollut laki potilaan asemasta ja oikeuksista ei aseta potilasasiamiehen tehtävään pätevyysvaatimusta. - Kun koulututasoa ei ole määritelty, periaatteessa kuka hyvänsä voidaan nimetä potilasasiamieheksi, Oulun lääninhallituksen lääninlääkäri Aira Uusimäki sanoo. Uusimäen tekemän tuoreen selvityksen mukaan Oulun läänin 180 potilasasiamiehestä peräti 25 prosentilla ei ole tehtäväänsä koulutusta. Potilasasiamiehen tehtävä ei ole virka, vaan sitä hoidetaan oman toimen ohella. Kolmasosa potilasasiamiehistä on sosiaalityöntekijöitä, toinen kolmannes on hoitoalan työntekijöitä. Loput edustavat hyvin monia ammattiryhmiä. Potilasasiamieheksi kelpaa esim. johtaja, sihteeri, konsultti tai tehdastyöläinen.

Lapin yliopiston julkisoikeuden professorin ja lääkintäoikeuden dosentin Ilpo Paason mielestä tilanne on johtanut siihen, että potilaiden oikeuksien puolustaminen ei toteudu, vaikka laki sitä nimenomaan vaatii. - Potilasasiamiehet eivät ole kauhean halukkaitakaan tarttumaan tällaisiin asioihin, joita he eivät osaa. He myös väsyvät työssään. Ja minun mielestäni ihminen väsyy, jos hän joutuu tekemään työtä, jota ei osaa, Paaso sanoo. Jotta potilasasiamiehet saisivat työhönsä lääketieteellistä ja oikeudellista koulutusta, Lapin yliopisto aloitti viime syksynä kolme vuotta kestävän potilasasiamieskoulutuksen. Koulutus johtaa hallintotieteiden maisterin tutkintoon pääaineena julkisoikeus. - Potilaan oikeuksiin ja lääkintäoikeuteen liittyvät kysymykset ovat niin vaikeita, että ne ansaitsevat tieteellisen huomion, Paaso perustelee opetusta. Vastoin odotuksia akateemista koulutusta ei ole otettu vastaan riemuhuudoin. Kahtasataa potilasasiamiestä (10 prosenttia kaikista potilasasiamiehistä ) edustava Suomen potilasasiamiesyhdistys kanteli viime syksynä koulutuksesta opetusministeriölle. Yhdistyksen mielestä koulutus tuottaa maan hoitolaitoksiin "kyttäysiskuja" tekevän "pikkujuristiporukan". Kantelun mukaan juridiset keinot eivät edistä potilaan asioiden hoitoa ja hoidon laadun kehittämistä. - Työ, vaikuttaminen talon sisällä, kärsii, jos tänne tulee ulkopuolinen potilasasiamies. Se menee kyttäyslinjalle, eikä rakentavaan yhteistyöhön, joka kuitenkin minun mielestäni on myös potilaiden eduksi, Oulun yliopistosairaalan potilasasiamies Anne Mustakangas-Mäkelä sanoo. Hän sanoo kymmenen vuoden kokemuksen ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon perusteella olevansa pätevä tehtäväänsä. Mustakangas-Mäkelän mielestä potilasasiamiehen tehtävä ei ole olla vain potilaan puolella "hintaan mihin hyvänsä". - Pitää katsoa myös objektiivinen näkökulma asioihin. Ne on selvitettävä yhdessä potilaan ja hoitolaitoksen henkilökunnan kanssa niin, että se tyydyttää molempia osapuolia, hän huomauttaa. Oys:n potilasasiamies ei koe tilannetta ristiriitaisena, vaikka lain mukaan potilasasiamiehen päätehtävä on potilaan oikeuksien edistäminen esim. avustamalla kanteluiden laadinnassa. - Kantelut ja muistutukset eivät yksin takaa potilaiden oikeuksien edistämistä, Mustakangas-Mäkelä huomauttaa.

Toimittaja: SEPPO KORHONEN