|
31.10.2000
Onko CJD-taudin seuranta Suomessa riittävää? Creutzfeldt-Jakobin tauti on tappava aivosairaus, joka tunnetaan parhaiten yhteydestään Hullun lehmän tautiin. Suurin osa tautitapauksista on kuitenkin sellaisia, joiden syytä ei tiedetä. CJD-taudin diagnoosi ja varsinkin eläinperäisen, niin sanotun uuden variantin esiintyminen voidaan varmentaa vasta ruumiinavauksessa, joka vaatii lähiomaisen suostumuksen. CJD-tauti on tunnettu jo 1920-luvulta saakka. Sitä esiintyy kolmea eri muotoa, joista uusin eli mahdollisesti eläinkudoksesta ihmiseen tarttuva muunnos löydettiin Britanniassa kuusi vuotta sitten. Kymmenessä prosentissa tapauksista taudin aiheuttaa geenivirhe, joka havaittiin ensimmäiseksi Suomessa. Creutzfeldt-Jakobin tauti on meillä perin harvinainen. Suomessa siihen sairastuu ja menehtyy keskimäärin viisi ihmistä vuodessa. Hullun lehmän tautiin liittyvää eläinperäistä CJD:tä ei ole Suomesta tavattu. CJD:n ja Alzheimerin oireet samantapaisia Lääkäreillä on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, kuinka varmasti Creutzfeldt-Jakobin taudin voi tunnistaa potilaan oireiden perusteella. Tunnistamistarkkuus laskee huomattavasti, jos oireet ovat epätavallisia tai hoitavalla lääkärillä ei ole aiempaa kokemusta tästä sairaudesta. Lisäksi vanhuuden dementiaan johtavien sairauksien kliininen tunnistaminen on muutenkin perin ongelmallista. -Esimerkiksi Alzheimerin taudin kliininen erottaminen CJD:stä voi olla vaikeaa ellei mahdotonta oireiden samankaltaisuuden vuoksi ja sama koskee useita muitakin harvinaisempia ja yleisempiäkin dementian syitä, sanoo professori Matti Haltia, Helsingin yliopistosta. Creutzfeldt-Jakobin taudin seuranta Suomessa on keskitetty taudin pitkän linjan tutkijoille. Epäilyn herätessä hoitavan lääkärin tulisi ottaa yhteyttä tiettyyn neurologiin ja neuvotella potilaan tutkimuksista ja tietojen keräämisestä. Näitä konsultaatiota käydään noin 10-20 tapauksessa vuosittain. CJD voidaan tunnistaa varmuudella vasta kuoleman jälkeen. Aivokudos tulisi lähettää tutkittavaksi HYKS:in neuropatologian laboratorioon. Viidessä tapauksessa vuosittain diagnoosi on varmistunut oikeaksi. Sairaalat välttelevät CJD-potilaiden ruumiinavauksia Kaikki epäillyt tapaukset tulisi avata ja tutkia, jotta saadaan varmuus myös siitä, ettei eläinperäistä varianttia esiinny. Potilaita hoitavat sairaalat vetoavat helposti kliinisen diagnoosin tuloksiin ja pitävät ruumiinavausta tarpeettomana myöskin henkilökunnan infektiovaaran vuoksi. Eläinperäiseen Creutzfeldt-Jakobin taudin uuteen muunnokseen on sairastunut Britanniassa 82 ihmistä, Ranskassa kaksi ja Irlannissa yksi. Tapausten määrä on lisääntynyt nopeammin kuin aiemmin oletettiin. Suomesta ei ole löydetty eläinperäistä tartuntaa, mutta asiantuntijat pitävät mahdollisena, että joku toisi sen tullessaan maailmalta. On kummallista, että näin tarttuvan ja vaarallisen taudin lopullinen varmistus on sairaalan ja omaisten tahdon varassa. Kentällä kaivattaisiin selkeitä toimintaohjeita ruumiinavauksesta ja siitä, että lupa haettaisiin tarvittaessa lääninhallitukselta, koska se on lain mukaan mahdollista. Toimittaja: MIKKO JUNES
|
