2.10.2001
Heiskasten perhe
Kun
perheessä on liikuntavammainen lapsi, arjen pienet ja suuret
asiat eivät aina ole itsestäänselvyyksiä. Muille
lapsille hyvin ominainen vilkas liikkuminen tuottaa suuria hankaluuksia
ja useat asiat ovat suorastaan mahdottomia. Lapsen liikuntarajoitteisuudelle
ei pidä antaa periksi, vaan käyttää kekseliäisyyttä
ja luovaa hulluutta asioiden ratkaisemiseksi.
Kiihtelysvaaralaisen
Heiskasten perheen kahdeksan vuotias tytär Emilia on monella
tapaa vammainen. Emilialla on vaikea CP-vamma, astma ja epilepsia.
Heiskasten perhe on poikkeuksellisen periksiantamaton liikuntavammaisuuden
asettamien rajoitusten ratkomisessa. Kyseinen perhe omalla esimerkillään
ja elämäntavallaan näyttää esimerkkiä
ja antaa vinkkejä ratkaista ongelmallisia tilanteita muille
vastaavassa tilanteessa oleville lapsille ja heidän vanhemmilleen.
Vammaisuus ei ole este tehdä asioita, vaan positiivisella asenteella
ja kekseliäisyydellä voi kaataa raja-aitoja ja mahdottomalta
tuntuvia esteitä!
Emilian
CP-vamma on dystoninen tetraplegia, neliraaja-jäykkä-velttohalvaus.
Emilia ei pysty hallitsemaan lihaksistoaan, toisinaan hän on
ihan koko vartaloltaan kauttaaltaan jäykkä ja hetkeä
myöhemmin täysin rento. Usein lihasten tonuksen vaihtelun
aiheuttaa jokin Emilian säikäyttävä ääni
tai muu ennalta arvaamaton asia. Myös epilepsia ja ajoittain
voimia koettelevat infektiot ovat Emilian arkea. Terveelle ihmiselle
viaton flunssa voi olla Emilialle vaarallinen, usein tavallinenkin
flunssa painuu vähintään keuhkoputken tulehdukseksi
saakka, koska hänen vastustuskykynsä on rajallinen.
Emilia
tarvitsee avustusta kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan.
Heiskaset pyrkivät järjestämään tyttärelleen
mahdollisimman paljon kenelle tahansa kahdeksan vuotiaalle tytölle
tavallisia leikkejä ja harrastusmahdollisuuksia. Helena-äidin
kehittelemä kävelypussukka mahdollistaa Emilian kanssa
pihalla puuhailun, kesäisin ohjelmassa on esimerkiksi puutarhanhoitoa
ja talvella lumitöitä. Kävelypussukan avulla Emilian
on mahdollista pelata sulkapalloa, koripalloa, käydä metsässä
retkellä tai jopa lasketella. Todella mieluisia harrastuksia
ovat myös ratsastus ja tietokoneella puuhastelu. Vaikka Emilia
ei puhu, kommunikoi hän ääntelemällä ja
ilmeillään. Hänen mielipiteensä ei jää
epäselväksi, jos Emilialla on jostain asiasta oma mielipide,
vakuuttaa Helena-äiti. Liikunnallisesti Emilia ei ole kehittynyt
kolmen vuoden mittaisesta intensiivisestä jumppajaksosta huolimatta.
Jumpasta oli kuitenkin sen verran apua, että Emilialla ei ole
virheasentoja tai nivelten liikkumattomuutta.
Emilian
perheessä eletään päivä kerrallaan liikoja
sairauksia tai muita tulevia asioita murehtimatta. Kaikista vastoinkäymisistä
huolimatta Heiskasten perheessä ollaan iloisia ja onnellisia
kaikista hyvistä yhdessäolon hetkistä.
Toimittaja
MARI KEINÄNEN
|