6.3.2001
Synnytyksessä välilihaa
ei tarvitsekaan leikata
Välilihaleikkauksen
historia tiedetään alkavan jo 1700-luvulta. Kun synnytykset
siirtyivät sairaalaan, tuli välilihaleikkauksesta itsestäänselvyys.
Koko toimenpide on tehty siitä asti synnytyksissä siksi,
että näin on kautta aikojen opetettu.
Jo
kätilöiden koulutuksessa välihaleikkaus opetaan yhtenä
synnytkseen kuuluvista rutiineista. Vielä 90-luvulla Suomessa
tehtiin ensisynnyttäjistä noin 80 prosentille tämä
kivulias ja nyttemin tutkimuksissa turhaksi todettu operaatio.
"
Useat ulkomaalaiset tutkimukset osoittavat, että välilihan
leikkaaminen ei säästä synnyttäjää
repeämiltä", sanoo ylilääkäri Erja
Halmesmäki Naistenklinikalta. Tähän saakka välilihaleikkauksen
tarpeellisuutta on perusteltu mm sillä, että näin
vältyttäisiin vaikeilta emättimen ja peräsuolen
repeämiltä. Tutkimustulokset kuitenkin antavat viitteen
siitä, että välilihaleikkauksesta huolimatta voi
repeämä äidille tulla.
Miksi
sitten sillä leikataanko väliliha vai ei olisi merkitystä?
Leikkauksessa katkaistaan aina lihakset poikki ja haava on syvä.
Tämän paraneminen vie aikaa jopa useita viikkoja. Äidin
on vaikea istua saati sitten ulostaa. Tikkejä tarvitaan jopa
toistakymmentä. Ja niiden sulaminen aiheuttaa epämielyttävää
nipistelyä äidille.
Välilihaleikkauksen
tarpeellisuus herätääkin keskustelun siitä,
miksi näin on vuosikausia tehty? Synnytyksessä äiti
on toisten armoilla enemmän tai vähemmän. Se miten
synnytys etenee on aina arvoitus. Varmaa kuitenkin on, että
välilihaleikkaus ei ole ratkaisu jos synnytys pitkittyy tai
vaikeutuu. Syyt ovat silloin muualla kuin siinä että lapsi
ei mnahtuisi tulemaan ulos tai äidin paikat olisivat liian
tiukat.
Oman
kokemuksensa synnytyksistä kertoo viiden lapsen äiti Pirjo
Ivanoff.
toimittaja
MAARIT VIRKKULA
|