9.1.2001
Antibiootit
Bakteerit
valtaavat maailman, jos mitään uutta keinoa ei keksitä
Kun
antibiootit keksittiin 1940-luvulla, elettiin valtavan optimismin
aikaa. Oltiin jopa niin sinisilmäisiä, että uskottiin
antibioottien yhdessä rokotteiden kanssa tappavan kaikki bakteeritaudit
maailmasta.
Pian
kuitenkin koettiin takaisku, sillä bakteerit kykenivätkin
vastustamaan lääkehyökkäystä. Uusia entistä
vahvempia bakteerikantoja syntyi koko ajan lisää. Varsinainen
katastrofitilanne alkoi häämöttää 1980-luvulla,
kun monet gram-negatiiviset bakteerit saivat ylivallan. Yhä
useammin oli vaikeuksia löytää antibiootti, joka
purisi tehokkaasti.
Sairaaloissa
murheengryyniksi on noussut stafylokoccus aureus eli tutummin märkäbakteeri.
Se on kyennyt kasvattamaan lajin , johon ei tunnu tehoavan mikään
lääke. Aina silloin tällöin se aiheutta jopa
epidemian, joka vaatii koko sairaalan desinfiointia. Tänä
vuonna tällainen MRSA -infektio todettiin mm Pellon sairaalassa.
Suomessa
ollaan kuitenkin melko hyvässä tilanteessa, jos meitä
verrataan jo Keski-Euroopan tilanteeseen. Infektiolääkäri
Jukka Lumion mukaan silti meilläkin joka vuosi kuolee 5000
potilasta sairaalainfektion seurauksena. Useinmiten potilaat sairastavat
jotakin vakavaa perussairautta, joka on alentanut vastustuskykyä.
Uusia
resistenssejä bakteerilajeja tulee koko ajan lisää.
Suurin ongelma tämä on kehitysmaissa, joissa olosuhteet
ovat muutenkin heikommat. Koko maailma on nyt alkanuyt miettiä
uusia keinoja taistelussa bakteeriuhkaa vastaan. Uusin lääke
saattakin löytyä jo 5-10 vuoden kuluessa.
Amerikkalainen
tutkija John Rosamund kertoi syksyllä Lontoon tiedefestivaaleilla
DNA-tunnistukseen perustuvasta uudesta lääkehankkeesta.
DNA-järjestys auttaa löytämään juuri ne
ketjun osaset, jotka bakteerilla ovat kaikkein haavoittuvimmat ja
erilaiset kuin ihmisellä. Bakteeri ja ihminen kun poikkeaa
DNA-rakenteeltaan hämmästyttävän vähän
toisistaan. Kun tunnistetaan juuri bakteerille ominainen proteiini,
voidaan se lääkkeellä tuhota täsmällisesti
jolloin bakteeri lakkaa kasvamasta ja kuolee.
Antibioottiresistenssi
on yksi kiinnostavista aiheista parhaillaan meneillä olevilla
Suomen Lääkäripäivillä Helsingissä.
toimittaja:MAARIT
VIRKKULA
Asiantuntijat:
Jukka Lumio
infektiolääkäri
TAYS
John
Rosamund
tohtori
infektio-osasto
AstraZeneca
Boston, USA
|