13.3.2001
Synnytyspelosta vapaaksi
puhumalla ja tuttuudella
Synnytystä
pelkää lähes jokainen nainen jossain määrin.
Yksi kymmenestä tuntee suorastaan kauhua: pelko aiheuttaa painajaisia
ja fyysisiä oireita. Oivallus siitä, että odottava
äiti ei ole pelkonsa kanssa yksin, on jo askel eteen päin.
Isoissa
keskussairaaloissa toimii erityisiä synnytyspelkopoliklinikoita.
Kävimme tutustumassa, miten pelkääviä äitejä
hoidetaan Helsingin kätilöopistolla. Jo kolmen vuoden
ajan siellä on toiminut ns. Haikaranpesä -osasto, joka
aivan erityisesti kiinnittää enemmän huomiota synnyttävään
äitiin jo odotusaikana.
Haikaranpesässä
käyvät äidit ja isät myös synnytysvalmennuksessa.
Näin talo ja talon tavat tulevat tutuiksi jo ennen synnytystä.
Jokaisen äidin kanssa tehdään yksilöllinen synnytyssuunnitelma,
jossa äiti saa kertoa niin toiveensa kuin pelkonsakin.
Pelkoja
yritetään hälventää äidin kanssa ensin
osastolla keskutelujen avulla. Äitiä varten on tuttu kätilötiimi,
joka hoitaa myös tulevan synnytyksen. Kätilö keskustelee
pelkäävän äidin kanssa useamman kerran. Näin
kartoitetaan pelon syyt. Jos pelot ovat kovin voimakkaat, äiti
pääsee keskustelemaan vielä synnytyspoliklinikalle
sekä asiaan erikoistuneen kätilön että psykiatrian
sairaanhoitajan kanssa.
Synnytyspelon
syyt voivat olla moninaiset. Jo synnyttäneiden äitien
kauhukertomukset voivat pelästyttää esikoistaan odottavan
äidin. Synnytys on kuitenkin aina erilainen kokemus - mallisynnytystä
ei ole olemassakaan. Yksi kokee esimerkiksi synnytyskivun paljon
voimakkaammin kuin toinen. Kipuun on kuitenkin saaatavissa useita
eri lievennysvaihtoehtoja.
Ennalta-arvaamattomuss
on yksi pelon aiheuttajista. Edes kätilö ei lopultakaan
tiedä kuinka synnytyksessä käy. Pelkäävät
äidit pelkäävätkin usein juuri sitä, etteivät
kykene hallitsemaan tilannetta, vaan äiti on ikään
kuin synnytyksen armoilla. Synnytyssuunnitelmalla pyritään
kuitenkin tekmään tuleva synnytys edes jotenkin tutuksi
jo etukäteen. Ainakaan paikkaa tai hoitohenkilökuntaa
ei tarvitse pelätä tai jännittää.
Joskus
pelon syyt löytyvät raskauttaa edeltävästä
vaikeasta elämäntilanteesta. Pelon syyt voivat olla syvällä
alitajunnassa, jolloin keskustelukertoja tarvitaan useampia.
Toissynnyttäjällä
on pelon syyt hieman toisenlaiset. Toisaalta se, että tietää
mitä voi olla tulossa, saattaa pelottaa. Varsinkin silloin,
jos edellinen synnytys on ollut vaikea. Toissynnyttäjä
pelkää useimmin myös sitä, onko lapsi terve.
Kävimme
katsomassa myös pientä Elsa-vauvaa, jonka äiti kuvitteli,
ettei koskaan pysty synnyttämään. Rohkeus kuitenkin
palkittiin, sillä pieni tyttö on vaivan arvoinen. Elsan
äiti, Katja, ajatteli synnyttävänsä keisarinleikkauksella
kuten moni synnytspelkoa poteva. Keskustelujen jälkeen Katajan
ratkaisu oli kuitenkin alatiesynnytys.
Keisarinleikkaus
ei poista pelkoa ja sen kohtaamista. Silti äiti, joka synnyttää
sectiolla ei ole sen huonompi äiti kuin muutkaan. Keisarinleikkaus
on yksi varteenotettava vaihtoehto silloin, jos pelostaan ei pääse
yli raskauden aikana.
toimittaja:
MAARIT VIRKKULA
|