|
15.5.2001 Lasten hampaiden oikomishoito alkaa meillä verraten varhain, keskimäärin 8-9:n vuoden iässä. Varhaishoidolla pyritään ehkäisemään purentavirheen siirtymistä pysyvään hampaistoon. Toinen koulukunta aloittaisi hoidon selvästi myöhemmin, murrosiässä. Oikomishoidon tuloksia on tutkittu yllättävän vähän. Vaasan keskussairaalapiirissä alkoi pari vuotta sitten kahteen varhaisoikomislaitteeseen liittyvä tutkimus. Muovisen laitteen avulla estetään maitohampaistossa olevaa purentavikaa siirtymästä pysyvään hampaistoon. -Laite on prässätty ideaalipurentaan ja kun lapsi nukkuu laite suussa joka yö, hampaat automaattisesti puhkeavat ideaalipurentaan, kertoo ylihammaslääkäri Katri Keski-Nisula Vaasan keskussairaalasta. Hoitotuloksen pysyvyys näyttäsi laiteella olevan huomattavasti parempaa kuin jo virhepurentaan puhjenneen hampaan vääntämisellä suoraksi kiinteiden kojeiden avulla. Professori Sinikka Pirinen Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitokselta pitää ennakkotietoja Vaasan tutkimuksesta lupaavina. Hän muistuttaa kuitenkin, että hyvään tulokseen päästään myös kiinteillä kojeilla, jos hoito aloitetaan riittävän varhain, jolloin kalliita kirurgisia korjaustoimia voidaan välttää. Arviolta joka kolmas lapsi tarvitsee jonkinlaista hampaiden oikomishoitoa. Kynnys päästä hoitoon vaihtelee kunnittain, joten hoitoperusteissa on kirjavuutta. Lisäksi erikoislääkäripula vaikuttaa siihen, että käyttöön otetaan tavalliselle terveyskeskushammaslääkärille paremmin sopivia varhaisen hoidon menetelmiä. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen virkamies epäilee STAKESin Dialogi-lehdessä, että lapsia hyysätään hammashoidossa aikuisten kustannuksella. STAKESin ylilääkäri menee jopa niin pitkälle, että kiistää purentavirheiden terveysvaikutukset kokonaan. -Oikomishoitoa ei oikeastaan tarvittaisi purennan takia lainkaan, sillä viimeisimpien tutkimusten mukaan purentavirheet eivät aiheuta leukanivelvaivoja tai muutakaan, sanoo ylilääkäri Eeva Widström STAKESista. Hän kehottaa katsomaan kadulla japanilaisten ja kiinalaisten turistien suuhun. Vaasan keskussairaalan ylihammaslääkäri Katri Keski-Nisula kummastelee Widströmin näkemyksiä. -Hyvin erikoinen mielipide ja osoittaa mielestäni tietämättömyyttä, jos uskallan näin sanoa, koska jos joku niin minä näen täällä hoitaessani aikuisia, kuinka paljon haittaa purentavirheestä on. Terveyskeskuksissa annetun oikomishoidon kustannukset ovat yli 200 Mmk vuodessa. STAKESin ylilääkäri ei liene tietoinen, että kevyemmällä varhaishoidolla on vapautettu terveyskeskuksen resursseja maksavien aikuisasiakkaiden käyttöön. Esimerkiksi pohjalaisessa Vöyrin kunnassa on voitu ottaa hammashoitoon 200 uutta aikuispotilasta vuodessa. -Olimme itse 90-luvun alussa niin ”kaarilankoihin sotkeutuneita”, että oli pakko miettiä uusia systeemejä ja samaten kunnat halusivat enemmän maksavia aikuisia hoitoon, joten oli joko vähennettävä oikomishoitoon oikeutettujen määrää tai muutettava systeemiä, kertoo ylilääkäri Keski-Nisula. Varhaisen hoidon avulla oikomishoidon kustannus potilaskäyntiä kohti on saatu pudotettua kolmasosaan. Hampaiden oikomishoito on kuuma peruna paitsi virkamiespiireissä myös monen murkkuikäisen perheessä. Rautojen yleisyys ei poista sitä tosiasiaa, että kiinteillä kojeilla tehty oikomishoito on paitsi töisevää ja kallista myös lapsen ja perheen kannalta vaativaa. Hoitamaton purentavirhe voi johtaa myöhemmin leikkauspöydälle. Huolimattoman sanailun seurauksena leikkauspöydälle voivat joutua myös hammashoidon resurssit. Vaarana on, että hammaslääketieteen koulukuntakiistoja ja virkamiesten yksityisajattelua tulkitaan kunnissa niin, että hammashoidon määrärahoja on varaakin supistaa. Kuinkas sitten suu pannaan? Toimittaja:
MIKKO JUNES
|
