20.3.2001
Työnjaon uudistus lyhentäisi 
jonoja hammashoitoloissa

Huhtikuun alusta alkaen vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneet okansalaiset saavat Kelan korvauksen - noin 40 prosenttia yksityislääkärin tekemästä hammashoidosta. Joulukuussa vuonna 2002 jokainen kansalainen on oikeutettu kunnalliseen hammashoitoon.

Uusien ikäluokkien tulo kunnallisen hammashoidon piiriin aiheuttaa sen, että jonot kasvavat entisestään. Esimerkiksi maamme kymmenen suurinta kaupunkia joutuvat jo nyt lykkäämään hammashoidon laajennusta.

Stakesin ylilääkäri Eeva Widström ehdottaa, että osa hammaslääkärien työstä siirrettäisiin suuhygienistien hoidettavaksi.

Kun nykyään terveyskeskuslääkärin työajasta lähes puolet menee alle 18-vuotiaiden hampaiden tarkistamiseen ja ehkäisevään hoitoon, niin nämä työt voitaisiin siirtää suuhygienistin tehtäväksi.

Alle 19-vuotiasta nuorista 80 %:a käy vuosittain tarkistuttamassa hampaansa terveyskeskuksissa. Sen sijaan yli 44-vuotiasta vain 13 % tarkistuttaa purukalustonsa kunnon. Lisäksi nuorten hampaat ovat nykyisin niin hyvässä kunnossa, että suurin osa lääkärin ajasta kuluu oikomishoitoon.

Suomessa on noin 1500 suuhygieenikkoa. Heillä on takanaan 140 opintoviikon koulutus ammattikorkeakoulussa. Suuhygieenikon työhön kuuluvat mm. suun tarkastukset, iensairauksien varhaishoito, hammaskiven poisto ja ennaltaehkäisevät hoidot.

Kokemuset hyviä, hammaslääkäriliitto vastustaa
Valtakunnallisessa terveydenhuollon kehittämishankkeessa kokeiltiin työkulttuurin muutosta. Suuhygieenigot saivat tehdä hammaslääkäille kuuluvia tehtäviä kuten suun- ja hampaiden tarkistuksia ja ehkäisevää neuvontaa. Suuhygieenikot osallistuivat myös diagnoosin tekoon.

Hammaslääkärit eivät katsoneet kokeilua hyvällä vaan valittivat terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen. Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtajan Matti Pöyryn mukaan kokeilussa mentiin liian pitkälle.

Esimerkiksi diagnoosin teko kuuluu yksinomaan hammaslääkärin työhön. Olisimme valmiit luovuttamaan 10-15 prosenttia lyhyistä ja keveistä toimenpiteistä suuhygienistien tehtäväksi, mutta puolet työstä kuulostaa kyllä liian paljolta.

Oikeusturvakeskuksesta tuli kuitenkin päätös, että suuhygieenikkojen ammattitaito riittää näihin ns. lyhyisiin ja keveisiin toimenpiteisiin.

Suomessa jopa 20 % väestöstä on kokonaan hammashoidon ulkopuolella. Köyhälle yksityislääkärit ovat liian kalliit ja terveyskeskuksiin on vaikea päästä. Ylilääkäri Eeva Widströmin mielestä radikaalilla työnjaon uudistamisella olisi jopa kansantaloudellista merkitystä.

Suuhygieenikon palvelut ovat selvästi hammalääkärin palveluita halvempia. Lisäksi koveneva kilpailu hammaslääkärien kesken jäljelle jääneistä töistä saattaisi pienentää hammaslääkärilaskua.

toimittaja
JUHA GRANATH