29.5.2001
Uusi menetelmä
synnytysseurantaan - STAN

Uusi teknologia avuksi synnytysseurantaan

Synnytysseurantaan on kehitetty uusi menetelmä, joka perustuu yhdistettyyn sikiön sykkeen ja sikiön EKG:n muutosten seurantaan eli nk. ST-analyysiin (STANiin). Tämä STAN-menetelmä mahdollistaa, että synnytyslääkäri ja kätilö pystyvät jatkuvasti seuraamaan sikiön sydäntoimintoja koko synnytyksen ajan.

Synnytyksen aikainen hapenpuute

Synnytyksen aikainen hapenpuute on yksi neurologisten vaurioiden aiheuttaja lapsilla. Sikiön tarkkailun tarkoituksena on vaarassa olevien sikiöiden tunnistaminen sekä mahdollisen hapenpuutteen asteen mittaaminen. Näin myös keisarinleikkaukseen voidaan ryhtyä ajoissa. Tarkoituksena on kuitenkin, että leikkaukseen ryhdytään vain silloin, kun se on välttämätöntä, ei vain varmuuden vuoksi. Moni alatiesynnytys joudutaan keskeyttämään vakavan hapenpuutteen pelossa, vaikka siitä ei olisi näkyviä todisteita. Sikiön sydämen sykkeeseen vaikuttavia asioita on monia, joista suurimmalla osalla ei ole mitään tekemistä hapenpuutteen kanssa. Ne johtuvat normaaleista muutoksista sikiössä ja sen ympäristössä. Sen vuoksi poikkeavia KTG-käyriä esiintyy noin puolessa synnytyksistä ja ylireagointi niihin on yleistä. Tämä johtaa usein turhiin synnytykseen puuttumisiin, kuten keisarinleikkauksiin tai imukuppi- ja pihtisynnytyksiin.
Synnytyksen valvonta hapenpuutteesta johtuvan aivovaurion estämiseksi on tärkeä tutkimusalue. Kokemus osoittaa, että sikiö, joka altistuu voimakkaalle hapenpuutteelle, mutta selviää ensimmäisen elinviikon tyydyttävästi, selviää todennäköisesti hyvin myös myöhemmässä elämässä. Tämän vuoksi on tärkeää huomata, mitkä sikiöt ovat vaaravyöhykkeessä. Suomessa syntyy vuosittain noin 10 lasta, jotka vaurioituvat synnytyksenaikaisen hapenpuutteen vuoksi, ja monin verroin enemmän syntyy lapsia, jotka synnytyksenaikaisen hapenpuutteen vuoksi joutuvat lasten klinikalle tai keskolaan tehohoitoon ja toipuvat sitä kautta. Näiden lasten osuus olisi valtaosin eliminoitavissa Stan-menetelmän käytön avulla.

Uusi sikiönvalvontamenetelmä

Sikiön vointia on kautta aikojen seurattu tutkimalla sikiön sykettä joko korvalla kuuntelemalla tai KTG-laitteella (elektroninen sikiön sydänäänten- ja synnytyksentarkkailujärjestelmä), joka on ollut vakiovarusteena kaikilla synnytysosastoilla 1970-luvulta asti.
Asiantuntijoiden mukaan KTG:n lääketieteellinen käyttöarvo on rajallinen ja sen tuottama tieto vaikeasti tulkittavaa. Suurin vaara, joka saattaa aiheutua siitä, ettei KTG tarjoa tarpeeksi tietoa, on riskitilanteessa olevan lapsen vahingoittuminen hapenpuutteen vuoksi. Epävarma tilanne saattaa johtaa myös siihen, että tarpeettomia akuutteja keisarinleikkauksia tehdäään varmuuden vuoksi myös silloin, kun sikiötä ei uhkaa hapenpuute. Stan-menetelmä yhdistää KTG-monitorointiin tärkeä lisäparametrin, mahdollisuuden analysoida sikiön EKG:n niin sanottua ST-aaltoa. ST-aallossa havaittavat muutokset kertovat, onko sikiö vaarassa kärsiä hapenpuutteesta. Menetelmä antaa myös suosituksia siitä, missä tilanteessa synnytyksen kulkuun tulisi puuttua.
Parempi tiedonsaanti sikiön voinnista mahdollistaa sen, että turhista akuuteista keisarinleikkauksista voidaan luopua. Tutkimukset osoittavat, että STAN-menetelmä vähentää sekä hapenpuutteen riskiä vastasyntyneillä että akuutteja synnytykseenpuuttumisia kuten keisarinleikkauksia ja imukuppi- ja pihtisynnytyksiä. Turkuun on perustettu Suomen osaamiskeskus STAN-menetelmän käytössä ja sieltä haetaan tietoutta parhaillaan useisiin muihin suomalaisiin sairaaloihin.

Toimittaja: TIIA VÄRE