2.4.2002 Hedelmöityshoitolaki menossa eduskuntaan Suomessa on yli 60 000 tahattomasti lapsetonta paria, eli noin joka kuudennella lasta toivovalla parilla on vaikeuksia raskaaksi tulemisessa. Hoitoihin hakeutuu joka vuosi 7 000 - 8 000 pariskuntaa ja vuosittain 2,6 prosenttia syntyneistä lapsista on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen avulla.
Väestöliitto perusti ensimmäisen lapsettomuusklinikkansa vuonna 1986 ja Suomen ensimmäinen koeputkilapsi syntyi samoin 1980-luvun puolivälissä. Kehitys on mennyt huimaa vauhtia eteenpäin ja luovutettujen sukusolujen käyttämisestä on edetty sijaissynnyttäjän käyttämiseen. Tähän saakka hoitoja on tehty ilman lakia, mutta nyt hedelmöityshoitoja koskevaa lakiesitystä odotetaan eduskuntaan huhtikuussa. Lakia on valmisteltu jo parikymmentä vuotta, ja tänä aikana työryhmien näkemykset lain sisällöstä ovat vaihdelleet. Uuden peruspalveluministerin Eva Biaudetin mukaan laista tulee kompromissi, sillä useisiin kohtiin liittyy peruskysymyksiä, jotka koskettavat ihmisiä eri tavalla sen mukaan, millainen elämäntilanne on kyseessä. Kiistaa laissa ovat aiheuttaneet muun muassa lapsen oikeus tietää alkuperänsä silloin, kun käytetään luovutettuja siittiöitä ja munasoluja. Biaudetin mielestä lapsella on oikeus tähän tietoon alkuperästään, vaikka hänellä on sosiaaliset vanhemmat. Samoin yksinäisten naisten oikeus saada hedelmöityshoitoja herättää keskustelua, jossa Biaudetin kanta on myös myötämielinen. Nykyisin osa luovuttajista antaa luvan tietojensa kertomiseen lapselle, jos vanhemmat näin haluavat. Tulevan lain myötä vanhemmille tuleekin valinnan vapaus kertoa lapsen biologisesta alkuperästä. Dosentti Aarne I. Koskimies Felicitas-klinikalta toteaa, että aina osa vanhemmista haluaa kertoa lapselleen tämän biologisista vanhemmista ja osa taas ei halua. Tilanne on silloin erilainen, kun kyseessä on yksinäinen nainen. Lainsäätäjät pohtivat sitä, tuleeko siittiöitä luovuttaneesta miehestä lapsen juridinen isä.
Biaudetin mukaan sijaissynnyttäjän käyttäminen on varmasti vaikeimpia asioita hedelmöityshoitolaissa. Mikäli lakiesitys menee nykyisellään läpi, se ei sallisi sijaissynnyttäjän käyttämistä. Peruspalveluministeri Biaudet uskoo, että uusi laki valmistuu tällä vaalikaudella. Edellä esitettyjen asioiden lisäksi laissa ratkaistaan myös kysymys siitä, minkä ikäiselle naiselle hoitoja voidaan antaa. Esityksen mukaan raja olisi 46 vuotta. Tärkeintä kuitenkin olisi, että hedelmöityshoidoilla syntyneiden lasten ja heidän vanhempiensa elämä sujuisi ilman hankaluuksia ainakin tämän asian osalta! Lisätietoja:
Toimittaja
|
