2.4.2002 Apua, kaksoset tulossa! - Me olemme joutuneet huutamaan aina välillä naapureita apuun ja nyt, kun ne näkevät, että mistä numerosta tulee puhelu, niin ne vastaavat, että punainen risti, kertoo Jukka Elomaa.
Kahden pienokaisen hoitaminen on ensimmäisen puolen vuoden ajan lähes tauotonta rumbaa, johon molemmat vanhemmat tempautuvat väkisinkin mukaan. Kaikki ulkopuolinen tuki sukulaisista ystäviin ja tuttaviin on tarpeellista. Kaksosia odottavien on hyvä hankkia jo etukäteen sosiaalinen tukiverkko, jolta saa tarvittaessa apua lastenhoitoon silloinkin, kun on itse niin väsynyt, ettei jaksa sitä pyytää. Virpi ja Jukka Elomaan kaksoset Aukusti ja Olivia ovat nyt reilun vuoden ikäisiä, joten alkumyllerrys on hieman laantunut. Kaksosten syntymän jälkeen Elomaiden arki muuttui käytännön pakosta aikaisempaa suunnitelmallisemmaksi. - Jos ei ole ollut organisointikykyä ennemmin, niin tässä sitä on pakko kehittää. Ei ole vaihtoehtoja! Kun syötetään molemmat lapset samaan aikaan ja nukutaan samaan aikaan, niin silloin vanhemmille jää jotakin pientä omaa aikaa, Virpi sanoo. Tiina ja Mikko Sotaniemen kaksosten Santerin ja Oskarin syntymästä on aikaa jo kaksi ja puoli vuotta. Perheen esikoinen, nyt neljä ja puoli vuotias Aapi, tarvitsi tuolloin myös perushoitoa. Vanhemmilla on yhä hyvin muistissa alkuaikoijen yövalvomiset.
- Kun oli yksi lapsi, niin Tiina hoiti yksin ja syötti yöllä, eikä minun tarvinut kuin pikkuisen silmää lupsauttaa tai käydä syöttöhommissa, mutta kun oli nämä kaksoset, niin kyllä siinä yöllä hypättiin ja tehtiin hommia, Mikko muistelee. Kaksosten hoitaminen on niin raskasta, että pienikin flunssa voi saada työtaakan tuntumaan moninkertaiselta. Elomaita rasitti lasten syntymän jälkeen Virpin sairastelu, joka kesti kuukausia ja johti lopulta kohdunpoistoleikkaukseen. Virpi ei pärjännyt puoleen vuoteen yhtään päivää yksin lasten kanssa oman sairautensa vuoksi eikä Jukkakaan voinut olla pitkään töistä pois. Kaksosperheen isyysloma kestää kolme viikkoa kuten yhden lapsen syntymän jälkeinen loma. Koska Virpi ei saanut kaupungilta kodinhoitoapua, hänen oli pakko turvautua ystävien ja sukulaisten apuun.
Myös Sotaniemen perheessä on riittänyt vastoinkäymisiä. Toisella kaksosista, Santerilla, oli ruokatorven umpeuma, joka korjattiin leikkauksella heti synnytyksen jälkeen. Lisäksi Santerilla todettiin olevan pehmeä henkitorvi, mikä teki erityisesti syömisen ja nukkumisen hankalaksi. Vauva-aikana Santerin syönnit kestivät moninkertaisesti kauemmin kuin Oskarin syönnit, joten vanhemmille ei jäänyt lasten syöntien välissä juuri minkäänlaista taukoa. Santerin hengitystä oli tarkkailtava nukkumisen aikana mahdollisen tukehtumisvaaran vuoksi ja sairaalareissut olivat tavallisia. Tilanne helpottui aortan ripustamisleikkauksen jälkeen, mikä tehtiin Santerille 10 kuukauden ikäisenä. Yhteiskunta ei juurikaan tue monikkoperheitä tavalliseen perheeseen verrattuna. Ainoastaan vanhempainrahakausi on 60 päivää pitempi lasta kohti toisesta lapsesta alkaen. Sekä Elomaat että Sotaniemet ovat saaneet hyviä neuvoja paikalliselta monikkoperheyhdistykseltä, jonka kattojärjestönä toimii Suomen Monikkoperheet -yhdistys. Oulun yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian professori ja Suomen Monikkoperheet ry:n puheenjohtaja Irma Moilasen mukaan kaksosten saamiseen liittyy paljon ainutlaatuisuuden kokemusta, sillä vain 3 % väestöstä on kaksosia. - Kuitenkin siihen liittyy helposti myös riittämättömyyden ja voimattomuuden tunteita ja juuri tätä varten tällaisia järjestöjä ja yhdistyksiä on perustettu, että vanhemmat rohkeasti pyytävät apua tarvittaessa, Irma kertoo. Kaksosraskaus on äidille suuri rasitus ja siihen liittyy usein ongelmia, joista yksi on ennenaikainen synnytys. Erityinen perhevalmennus on tarpeellista, mutta sen järjestämiseen ei ole Suomessa kovin laajasti satsattu. Vuonna 2000 Suomen Monikkoperheet -yhdistys ja Väestöliitto aloittivat tilanteen korjaamiseksi kolmivuotisen projektin, johon ovat tähän mennessä tulleet mukaan Jyväskylä, Tampere, Oulu ja Kuopio. Projektia pyritään jatkamaan ja laajentamaan. Näissä perhevalmennusryhmissä vanhemmat voivat tavata toisiaan synnytyksen jälkeenkin, jolloin kaksosten tai monikoitten perheille muodostuu läheinen yhteys ja he voivat tukea toisiaan. Virpin mukaan kaksosperheessä kaikki pitää tehdä kaksinkertaisesti. On ajateltava kaksi kertaa tarkemmin onko parisuhde kunnossa ja hoitaa sitä. Kaksi kertaa tärkeämpää kuin tavallisesti on myös se, että vanhemmat huolehtivat siitä, että heillä on välillä jotakin omaa.
Tuplatyöstä
huolimatta kaksosten saaminen on monien mielestä tuplaonni.
- Leikkikaveri löytyy aina ja välillä tappelukaverikin, mutta siinä ne koulivat ja kasvattavat toisiansa, Tiina sanoo. http://www.suomenmonikkoperheet.fi/ Toimittaja
|
