|
3.12.2002 Nykyinen länsimainen elämäntyyli on tuonut mukanaan ongelman, josta käytetään puhekielessä ilmaisua toksinen stressi. Sillä tarkoitetaan pitkään jatkunutta stressitilannetta, joka muuttaa elimistön hormonitoimintaa ja rasva-aineenvaihduntaa. Ongelma koskettaa erityisesti keski-ikäisiä ja sitä vanhempia ihmisiä, joiden harteille kasautuvat kiireisen työn lisäksi usein myös lasten kasvattamisesta ja omien vanhempien ikääntymisestä aiheutuvat huolet.
Oulun yliopiston sisätautiopin professorin Markku Savolaisen mukaan elimistön hormonituotanto on erilaista riippuen siitä, kuinka pitkään stressi kestää. Lyhytaikaisessa stressitilanteessa hormonituotanto tulee yleensä lisämunuaisten ydinkerroksesta ja sen seurauksena sydämen syke ja aineenvaihdunta kiihtyvät ja elimistö valmistautuu toimimaan tehokkaasti. Pitkäaikaisessa stressissä lisämunuaisten ulkokerros alkaa tuottaa kortisolia ja kortikosteroidihormoneja, joiden ansiosta elimistö sopeutuu stressiin tiettyyn rajaan asti. Kun tuo raja ylittyy, hormonien haittavaikutukset alkavat näkyä erilaisina rasva-aineenvaihdunnan muutoksina. Pitkäaikaisessa stressitilanteessa myös näläntunne on suurempi kuin lyhyessä stressissä, jossa näläntunnetta ei yleensä tule.Ruokahalun kasvaminen johtuu lisämunuaisten kuorikerroksen tuottamasta kortisolista. Jatkuva syöminen puolestaan kiihdyttää insuliinin erittymistä, mikä kasvattaa näläntunnetta entisestään. Nämä hormonitoiminnan muutokset ajavat ihmisen lihottavaan syömiskierteeseen.
-Siinä tulee selvästi tekijöitä, jotka lisäävät rasvahappojen muodostumista, jotka sitten kertyvät triglyseridinä vatsaonteloon ja toistaiseksi tuntemattomasta syystä herkemmin juuri vatsaontelon puolelle kuin ihon alle tai kuten naisilla yleensä lantion alueelle, Markku Savolainen sanoo. Normaalisti ihmisen stressihormonin, kortisolin, taso on aamulla korkeimmillaan ja laskee yötä kohti. Pitkäaikaisen stressin seurauksena kortisolin määrä ei kuitenkaan enää vaihtele säännöllisesti ja ruokaa tekee mieli jatkuvasti. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan juuri tämä vaikuttaisi rasvojen kertymiseen niille ihmisille, joilla vuorokausirytmi on häiriintynyt stressin seurauksena tai muista syistä. - Heillä näyttää olevan suurempi riski saada rasvaa vatsaonteloon, Markku Savolainen kertoo. Vatsaonteloon kertyvän rasvan tiedetään olevan erityisen vaarallista terveydelle, sillä se altistaa sydän- ja verisuonisairauksille, sepelvaltimotaudille ja aikuisiän diabetekselle.
Runsaan kortisolimäärän on huomattu aiheuttavan myös unihäiriöitä ainakin niille, jotka joutuvat nauttimaan sitä lääkkeenä suurina annoksina. Ei siis ihme, jos stressiä seuraa usein unettomuus. Mitään ihmekonstia häiriintyneen hormonitoiminnan korjaamiseen ei valitettavasti ole olemassa. Mikäli pitkäaikaisen stressin seurauksilta haluaa välttyä, kannattaa todella miettiä, miten elämän saisi järjestettyä niin, että se ei stressaisi. Toimittaja:
KIRSI SCHALI
|
