5.2.2002
Luomet, melanoomariski ja aurinko
Auringon
valolla ja lämmöllä on myös ikävämpi
puolensa. Auringonvalon sisältämä UV-säteily
on suurina annoksina vaaraksi iholle.
Talviunesta heräävä iho reagoi voimakkaasti auringonvaloon.
Runsas altistuminen auringon UV-säteilylle lisää
riskiä ihosyöpien, kuten esim. melanooman, syntymiselle.
Ihomelanooma löytyy yleensä, kun potilas itse, hänen
läheisensä tai lääkärinsä huomaa oudon
luomen, joka sitten tutkittaessa osoittautuu ihosyöväksi.
Melanooman
riskitekijät
Kaikki
eivät ole yhtä alttiita saamaan melanoomaa. Melanoomariskin
suuruuteen vaikuttavat useat tunnetut ja tunnistettavat tekijät.
Suurin melanoomariski on henkilöillä, joilla on hyvin
runsaasti luomia (yli 100 pigmenttiluomea), sekä niillä,
joiden luomet ovat epätyypillisen näköisiä.
Itsellä tai lähisukulaisella todettu melanooma lisää
voimakkaasti melanoomaan sairastumisen riskiä kuten myös
ihon palaminen auringossa toistuvasti.
Synnynnäisiä
ja hankittuja luomia
Pohjoismaalaisella
aikuisella on keskimäärin 50 hyvälaatuista pigmenttiluomea,
syntymämerkkiä tai kauneuspilkkua. Ihotautilääkärit
jakavat pigmenttiluomet jo syntymässä todettaviin synnynnäisiin
luomiin sekä myöhemmin ilmaantuviin eli hankittuihin
luomiin. Luomissa tapahtuvat muutos saattaa olla ihomelanooman ensioire.
Kuitenkin kaikista melanoomista vain 20-50 % kehittyy luomeen. Loput
ihomelanoomista syntyvät sellaiseen ihokohtaa, jossa ei aiemmin
ole luomea ollut.
Kun
luomet huolestuttavat
Ihomelanoomia
on hyvin monen värisiä ja muotoisia. Usein melanooma kuitenkin
erottuu rumana ankanpoikasena muiden luomien joukosta.
Mikäli henkilö kuuluu melanooman suhteen riskiryhmään
eli hän on hyvin runsasluominen tai hänellä on epätyypillisiä
luomia, hänet voidaan lähettää ihotautien poliklinikalle
luomien aktiviteettitutkimukseen.
Luomien aktiviteettitutkimuksessa kuvausjärjestelmään
tallennetaan kehon eri osien yleiskuvien ohella dermatoskooppiset
lähikuvat epätyypillisistä luomista. Kuvavertailuun
perustuvassa seurannassa havaitaan uudet luomet ja vanhoissa luomissa
tapahtuvat muutokset.
VARO!
-muistisääntö
Säännöllinen
tarkkailu on paras tapa oppia tuntemaan omat luomet. Ihomelanooma
ei näytä samalta kuin tavallinen luomi: koko, muoto, väri
ja rajat eroavat. Melanooman löytämisessä luomiviidakosta
voi käyttää apuna ns. VARO-muistisääntöä.
V
= VÄRI
Hyvälaatuiset pigmenttiluomet ovat tasavärisiä.
Luomen monivärisyys tai värin muutos viittaavat pahanlaatuisuuteen.
A
= ALUE
Hyvälaatuisen pigmenttiluomen halkaisija on yleensä
pienempi kuin lyijykynän poikkileikkaus (6 mm). Iho melanooma
on useimmiten suurempi ja sen pinta-ala kasvaa asteittain.
R
= REUNA
Tavalliset luomet ovat tarkkarajaisia, pehmeitä, pyöreitä
tai ovaalireunaisia. Luomen reunan epätarkkarajaisuus, suttuisuus
ja polveilevuus viittaavat pahanlaatuisuuteen.
O
= OSAT
Tavalliset luomet ovat pyöreitä ja symmetrisiä
eli jos luomen keskelle vetää viivan, molemmat puoliskot
näyttävät samanlaisilta. Luomen osien epäsymmetrisyys
viittaa pahanlaatuisuuteen: puoliskoiksi jaetut osat eivät
ole toistensa peilikuvia.
Näiden
VARO-piirteiden lisäksi melanoomasta varoittavia merkkejä
ovat muutos luomen kasvutavassa, luomen ympäristön punoitus
sekä luomessa esiintyvät kutina-, pistely-, ym. tuntemukset.
Suojaudu
liialta auringolta
Perintötekijöiden
ohella luomien lukumäärään vaikuttaa iholle
saadun auringonvalon ja palamisten määrä. Pohjoismainen
vaalea iho palaa herkästi ja iho muistaa palovammansa pitkään
eli jokainen ihon kärähtäminen varastoituu muistijälkenä
ihosoluihin. Siksi on tärkeää suojata jo pikkulastenkin
iho liialliselta auringolta.
Kotimaassa
keväällä ja kesällä tapahtuvaa ihon UV-altistumista
suurempi ja keskeisempi riski liittyy etelänmatkoilla sattuviin
kalpean talvi-ihon palamisiin. Ihon suojaamisessa kannattaa ottaa
oppia aurinkoisten maiden asukkailta kevyt peittävä
vaatetus, hakeutuminen varjoon ja siestan viettäminen päivän
kuumimpina hetkinä kannattaa. Erilaisia auringonsuojavoiteita
kannattaa käyttää niille ihon alueille, joita ei
voi muuten suojata.
Toimittaja
TIIA VÄRE
|