5.3.2002
Sairaanhoitoa jo ennen syntymää

Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen suosituksen mukaan Helsinkiin ja Ouluun perustetaan sikiödiagnostiikan osaamiskeskukset. Tavoitteena on luoda sellaisia tiedon ja taidon keskittymiä, joissa vaikeisiin ja harvinaisiinkin ongelmiin pystytään puuttumaan.

Dosentti, vastaava perinatologi Aydin Tekay Oulun yliopistollisen sairaalan sikiölääketieteen tutkimusyksiköstä kertoo, että vähälukuisessa maassa keskittyminen on tärkeää, jotta ammattitaito pysyisi yllä. Potilaita on niin vähän

- Ajatellaan vaikka joitakin kaksoisraskauteen liittyviä erikoisongelmia, joita esiintyy Suomessa noin 30 äidillä vuodessa. Tämä on niin harvaan asuttu maa ja väestöpohja on niin pieni, että jos näitä hoidettaisiin eri paikoissa, tulisi tapauksia kussakin paikassa ehkä yksi tai ei yhtään vuodessa. Silloin kenelläkään ei olisi riittävää kokemusta. Keskuksissa asiantuntemusta ja kokemusta pystytään säilyttämään ja tarjoamaan äideille parasta mahdollista hoitoa ja neuvontaa, Tekay selvittää.

Sikiökirurgiaa laserilla

Keskusten kehittyminen tarkoittaa myös sitä, että nykyään pystytään hoitamaan sellaisia ongelmia, joille ennen ei voitu mitään. Esimerkiksi joissakin kaksoisraskauksissa voi kehittyä tilanne, jossa toinen sikiö kasvaa toisen kustannuksella. Ongelma johtuu siitä, että sikiöiden välinen verenkierto on häiriintynyt, jolloin toinen sikiöistä turpoaa ja toinen anemisoituu. Uuden tekniikan avulla pystytään pienellä tähystimellä menemään vatsapeitteiden läpi istukan pinnalle ja katkaisemaan häiriön aiheuttavat yhdyssuonet laserilla.

- Toinen esimerkki on vaikkapa pojilla esiintyvä virtsateiden ongelma. Virtsaputken päässä voi olla pieni läppä, joka estää virtsan kulkua vesitilaan ja rakko venyy. Tämä taas nostaa palleaa, jolloin keuhkoille ei jää tarpeeksi tilaa kehittyä. Nykyään on mahdollista laittaa pieni letku rakon ja vesitilan väliin. Tällä tavalla saadaan lisäaikaa, jotta sikiö voi jatkaa kasvuaan kohdussa. Ennen nämä sikiöt menehtyivät kohtuun, Tekay kertoo.

Tutkijoiden suunnitelmien mukaan tällaiset operaatiot ovat kuitenkin vasta alkua. Paraikaa etsitään kuumeisesti tapoja, joilla sikiötä pystyttäisiin todella leikkaamaan.

- Tällä hetkellä ongelmana on se, että kun viedään pienikin neula kohtuun, se voi olla riittävä suuri ärsyke käynnistämään synnytyksen. Tällöin sikiö menehtyy keskosuuteen. Kun jonakin päivänä pystyään tunnistamaan synnytyksen käynnistävä mekanismi, pystytään siihen kehittämään myös lääke. Ja kun supistuksia pystytään estämään, tapahtuu myös sikiökirurgian vallankumous, Tekay uskoo.

Yhteinen linja puuttuu

Keskusten osaamista on tarkoitus hyödyntää myös muualla kuin paikan päällä. Uusiin sovelluksiin kuuluu myös etätutkimus, jossa muualla – missä tahansa – tehtävä tutkimus siirretään tietoverkossa reaaliajassa Ouluun.

Tekayn mukana suurin ongelma suomalaisessa terveydenhuollossa ei kuitenkaan ole tekniikan tai osaamisen puute.

- Mielestäni suurin ongelma se, että mitään yleistä käytäntöä ei ole olemassakaan. Meiltä puuttuu järjestelmällinen koulutus ja meiltä puuttuvat yleiset linjaukset. Pitäisi pyrkiä järjestämään koulutus ja audiotinti ja ylipäätään määrittää kuviot ja säännöt sillä tavalla, että päätetään valtakunnallisesti mitä tehdään, missä tehdään, ja milloin tehdään, Tekay huomauttaa.

- Ongelma on todellinen, sillä nyt kuntien välinen vaihtelu johtaa eriarvoisuuteen. Nyt siitä, mitä tutkimuksia, koska ja kenelle tarjotaan, päättävät kunnanisät ja –äidit, eivät asiantuntijat.

Eettiset kysymykset aina mukana

Sikiödiagnostiikan kehitystä ei aivan joka paikassa ole tervehditty pelkästään ilolla. Erityisesti jotkut vammaisjärjestöt ovat pelännet uutta teknologiaa käytettävän eräänlaiseen laadunvarmistukseen, jossa virheellisiksi katsottuja yksilöitä ei suvaittaisi.

Tekayn mukaan sikiödiagnostiikassa on kuitenkin kyse henkien pelastamisesta, ei rodunjalostuksesta. Yhtä kaikki, eettisiä kysymyksiä ei voi eikä tule väistää.

- Totta kai näihin aina liittyy myös eettinen pohdinta. Jos puhutaan esimerkiksi seulonnoista, niin niissähän pyritään selvittämään, onko kyseessä terve vai vakavasti sairas lapsi. Vanhemmat joutuvat ottamaan kantaa näihin kysymyksiin jo siinä vaiheessa, kun päättävät osallistuvatko he seulontoihin vai ei. Seulonnoissa kun voi aina tulla sellaisen tilanteen eteen, jossa joutuu tekemään päätöksen, onko valmis jatkamaan raskautta vai keskeyttääkö sen. Yhteisö taas tekee päätöksen tarjoaako se seulontaa vai ei, ja minkälaisia seulontoja tehdään. Monesti näihin ei ole olemassa mitään selkeitä vastuksia.

Kun puhutaan vielä syntymättömän lapsen tutkimisesta, on kysytty tiedetäänkö nykyään jopa liikaa. Tieto siitä, että joku saattaa olla huonosti, on helposti kovin raskas taakka.

- Tieto lisää tuskaa, se on varmasti totta. Mutta toisaalta ollaan monasti myös nähty se että silläkin on suuri positiivinen psyykkinen vaikutus, kun näkee ensimmäistä kertaa oman lapsensa. Se luo ensimmäisen tunnesiteen. Ja vaikka kaikki ei olisikaan hyvin, uskon, että valmistautumalla pärjää paremmin. Totuus ei muutu miksikään, vaikka sen salaisi. Päinvastoin, synnytyslaitoksella voi tulla sitten tiukka paikka.

Toimittaja
MIKKO PENTTILÄ