|
8.10.2002 Poikkeavat työajat ovat yhä useamman suomalaisen arkipäivää. Suomessa kaksi- ja kolmivuorotyön määrä on kymmenessä vuodessa lisääntynyt noin viisi prosenttia. Työtä paitsi tehdään enemmän, myös entistä useammin iltaisin ja öisin. Työntekijöiden mielestä erityisesti yötyö on tuottanut eniten vaikeuksia. Palomies Pekka Vaaralahti Turun palolaitokselta tekee kerrallaan 24 tunnin työvuoron ja väsymys painaa vaativassa työssä juuri aamuyön tunteina.
- Aamuyöllä oma kroppa haluaisi hiljentyä, mutta työtehtävät kutsuvat. Työvuoroon kuuluu toki lepoaika, mutta levossakin on oltava jatkuvassa valmiustilassa. Palomiehillä on minuutin valmiusaika hälytystehtäviin ja varsinkin yöllä lähtö tuntuu raskaalta. Siinä lyö muutaman kerran ”pumppu tyhjää”, kun sinkaisee itsensä liikkeelle, kertoo Pekka Vaaralahti Yötyön takia ihmisen niin kutsuttu sirkardinen rytmi häiriintyy ja seurauksena on usein unihäiriöitä, aivotoiminnan hidastumista ja ärtyisyyttä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan yötyöllä voi olla paljon vaarallisempiakin seurauksia kuten sepelvaltimotaudin, aivoveritulpan ja rintasyövän riskien lisääntyminen.
- Yö- ja vuorotyöläisillä voi olla jopa kaksinkertainen riski sairastua rintasyöpään tai sepelvaltimotautiin. Nämä sairaudet ovat samalla myös suomalaisten yleisimpiä kansansairauksia, joten kyseessä on merkittävä työperäinen altistuminen. Vuosittain Suomessa kuolee useita satoja ihmisiä johtuen tästä vuorotyön aiheuttamasta lisäriskistä, toteaa tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta. Yö- ja vuorotyö koettelee Suomessa erityisesti kuljetusalalla työskenteleviä. Mikko Härmän mukaan kuljetusalalla vallitsevat yhä epäsäännölliset työaikajärjestelyt ja liian lyhyet palautumisajat. Terveydellisten haittojen ohella vuorotyö ja unen puute kasvattavat myös onnettomuusriskin moninkertaiseksi. - Jos me olemme valvoneet ja vielä nukkuneet huonosti ennen yövuoroa, niin toimintakyky heikkenee yövuoron aikana tasolle, joka vastaa jopa yhden promillen humalatilaa, muistuttaa tutkimusprofessori Mikko Härmä. - Tilanteen korjaamisessa kaikkein tärkeintä on työvuorojärjestelyjen parantaminen. Yritysten on oltava kiinnostuneita työntekijöidensä työolosuhteista eikä työskentely- ja uniaikoja tule jättää työntekijöiden omalle vastuulle. Työterveyshuolto voi toki auttaa ja antaa neuvoja yksittäistapauksissa ja ihmiset voivat omilla elintavoillaankin vaikuttaa työssä jaksamiseen, jatkaa Härmä.
Kaikkein tärkeintä vuorotyön haittojen ehkäisyssä on nukkua riittävästi. Unella on keskeinen merkitys niin ihmisen aivotoiminnan kuin fyysisen terveyden kannalta. Unen keskeinen tehtävä on palauttaa tai ”normalisoida” aivot päivänaikaisesta toiminnasta, solutasolla puhutaan energiavarastojen palauttamisesta. Lisäksi olisi hyvä varata aikaa myös työn ulkopuolisille harrastuksille ja sosiaaliselle kanssakäymiselle. Palomies Pekka Vaaralahden mielestä paras rentoutumiskeino on perheen kanssa touhuaminen. - Minä lataan akkuja sillä, että olen perheen parissa. Kotona on kolme pientä poikaa ja heidän kanssaan eletään täysillä heti kun kotiin mennään ja niin kauan kuin siellä ollaan Toimittaja: RIIKKA HEIKKILÄ
|
